Suomen talous on näivettynyt – Julkinen sektori kuitenkin kasvaa rajusti !

”Suomi on selvästi velkaisempi kuin muut Pohjoismaat, ja jos IMF:n ennuste pitää paikkansa, enää kourallinen EU-maita on Suomea velkaisempia viiden vuoden päästä.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen mukaan nyt tarvittaisiin ripeitä toimia.
– Olennaista on se, että saataisiin aikaan suunnanmuutos niin, että meillä olisi näkymä siitä, että velka lähtee kääntymään laskuun.
– Mitä velkaisempi maa, sitä hitaampaa on talouskasvu ja sitä vähemmän on tarvittaessa tilaa elvyttää. Sitä enemmän menee myös rahaa korkomenoihin ”
Vuonna 2000 Suomen valtion menot oli 33 miljardia euroa. Vuonna 2023 menoja arvioidaan olevan noin 83,2 miljardia. Eli valtion menot ovat lisääntyneet 90 % (korjaus ) Koko julkisen sektorin (valtio ja kunnat) yhteenlaskettu velka vuonna 2022 oli 194 miljardia.
Suomi velkaantuu noin 10 miljardin vuosivauhtia.
Velkaantumisen johdosta kansallisomaisuuttamme on myyty 1990-2023 noin 25 miljardilla eurolla – eriväristen hallitusten päätöksillä .
Mihin sitten kansallisomaisuuden myynneistä saadut miljardit on sijoitettu, sitä ei tiedä kukaan.
SAK ja sen jäsenjärjestöt ovat tehneet vuosikymmeniä palkkasopimuksillaan ja työehtosopimuksilla ostovoimaa ja vaurautta palkansaajille.
Mutta ovatko ne viime vuosina vaatimuksissaan ottaneet huomioon kansantalouden kokonaisvaikutusta?
Kansa imetään kuiviin – vain pieni osa suomalaisista tekee ”oikeita töitä”
”Valitettava suunnanmuutos tapahtui viitisentoista vuotta sitten.
Sitä ei ole vieläkään ole pystytty kääntämään.” (TUPO 2007 )
Miten SAK/ järjestöjen palkkavaatimukset vaikuttavat valtion ja kuntien talouteen sekä velkaantumiseen ja työllisyyteen? – jos palkkavaatimukset ylittää vientiteollisuuden. Suomen talous ei ole kehittynyt 2000-luvulla juuri ollenkaan. Kansantalous on laskenut arvion mukaan -13 %.
Vain pieni osa suomalaisista tekee ”oikeita töitä”.
Joudutaan yhä pienemmällä joukolla tekemään töitä, mikä vaikuttaa työhyvinvointiin. Tämä näkyy loppuun palamisena ja ennenaikaisina eläkkeelle lähtemisenä.
Miten pärjäävät ihmiset, jotka jäävät näitten palkkaratkaisujen ulkopuolelle (taitettu indeksi) mm. eläkeläiset, vähävaraiset, peruspäivärahalla olevat työttömät ym. joiden ostovoima on vähentynyt kohonneiden hintojen takia? Suomessa lähes miljoona ihmistä elää tavalla tai toisella riippuvaisina yhteiskunnan tulonsiirroista, reippaasti toimeentulorajojen alapuolella. Joka sitten erimuotoisena ongelmina aiheuttaa miljardien vahingot yhteiskunnalle. Tämän myötä myös koulutus sekä työpaikat rakentuvat näitten ongelmien ympärille, joka lisää julkisen alan työntekijöitten määrää.
Välityömarkkinat -Palkatako tuilla vai ilman? Rahat tulevat pääosin valtion kirstusta.
Kysymys on tällä hetkellä, erittäin ajankohtainen, kun palkkatukea ollaan uudistamassa. Osalle järjestöistä ja välityömarkkinatoimijoista muutosehdotuksen on ennakoitu tuottavan isojakin ongelmia omassa työllistämisessään, mutta hallituksen esityksessä laitetaan suuri paino yritysten lisääntyvälle palkkatuen käytölle rekrytoinnin tukena. ” ”
On arvioitu että pysyvästi työmarkkinoiden ulkopuolella olevien ja toistuvasti työttömien välityömarkkinoilla on noin 350 000 henkilöä ja ”jos sen koko potentiaalin saisi töihin ja työmarkkinoille, niin kaikki työllisyysastetavoitteet toteutuisivat”.
”Mutta jos ajatellaan realistisesti, että heistä kolmasosakin työllistyisi pysyvästi seuraavan kolmen vuoden aikana, niin se tekisi työllisyysasteeseen kolme prosenttiyksikköä”
Suomessa on noin 295 000 yritystä, joista 93 prosenttia on alle 10 hengen yrityksiä. Yksinyrittäjiä on 194 000. Yritykset työllistävät Suomessa 1,4 miljoonaa ihmistä, joista joka viides työskentelee alle 10 työntekijän yrityksessä. Noin 42 prosenttia kaikista työllistetyistä työskentelee alle 50 hengen yrityksissä. Loput työllistyvät suuriin yrityksiin.
Kustannustason yrityksissä katon määrää globaalit markkinat ja siinä yritys on puun ja kuoren välissä pärjätäkseen yhä kovenevassa kilpailussa.
Paljon rahaa jää syntymättä, jos ihmisiä jää työvoiman ulkopuolelle siksi että katsovat ettei työnteko kannata. Edelleen paljon rahaa jää syntymättä, jos työantajat katsovat, ettei tarpeelliseen työtehtävään ole varaa palkata ketään.
Työelämän uudistukset laahaavat perässä jolloin yrittäjien on vaikeaa työllistää yrittäjien ääntä ei kuulla jäykkien asenteitten sekä vastakkain asettelun vuoksi . Halutaan pitää poliittista valtaa ay liikkeessä. Kaikkien etu on että yrityksien olisi helpompi palkata työntekijöitä jolloin se on kaikkien etu, parempi kuin leipäjono.
Nyt kiistellään ratkaisuista työehtosopimuksiin joka edistäisi työllistämistä. Ongelmana on henkilöt jotka pääosin eivät ole päivääkään yrittäjänä olleet  jotka eivät tiedä mitä on yrittäminen ja yrittäjä.
Nämä henkilöt ovat ikänsä politiikassa tai jossain julkisessa virassa
olleita ihmisiä joille edes käsite markkinatalous ei ole tuttu jotka eivät ole päätöksissään vastuuta ottaneet-kärsijänä ovat yhteiskunnan vähempiosaiset.
Sisäinen devalvaatio, vippaskonstit, lakot ja työsulut, lähes jatkuvat yt-neuvottelut väen vähentämiseksi ovat tätä päivää. Jos sillä tiellä jatketaan, on se syvästi eriarvostava, loputon tie.
Sisäinen devalvaatio, mitä nyt tehdään, ei lisää mitään, mutta se ottaa pois hyvinvointipalveluja tarvitsevilta. Tällä menolla palaamme 120 vuoden takaiseen aikaan, jolloin voimassa oli luokkayhteiskunta, jossa alaluokka teki työtä nälkäpalkalla ja ruotilaiset ja muut huonoon elämätilanteeseen joutuneet myytiin huutolaisina vähiten pyytävälle.
Työnantajapalvelut esimerkiksi osana työvoimapalveluja ovat tässä mielessä edelleen rakentumatta. Apua työn ja työntekijän sopivuuden edistämiseen voi saada vain työnhakija. Työkaluja ja työmenetelmiä työnantajapalveluihin on maassamme kehitetty hankkeissa, mutta niiden juurruttaminen on jäänyt vielä kesken. Työ­ ja elinkeinoministeriön valtakunnallisessa ESR+ hankkeessa ”Uusia työmahdollisuuksia työpaikkoja kehittämällä” on ainakin suunnitelman tasolla tarkoitus levittää valtakunnallisesti eri toimialoittain työnantajiin ja työpaikkoihin kohdistuvia palvelumalleja. Kunnissa ja hyvinvointialueilla on ainakin tarvetta tällaisille palveluille.
Kuntatalouteen on pesiytynyt vääränlainen mielikuva ”hyvinvoinnista”. Ei byrokratialla sekä veronkorotuksilla sekä erilaisten maksujen korotuksilla kuntalaisten hyvinvointia paranneta, varsinkaan kun korotukset eivät mene palveluketjuihin vaan henkilöstömenoihin, saavutettuihin etuisuuksiin ym. palkkojen jatkuviin korotuksiin.
Yksi merkittävä oli palkkaratkaisut TUPO 2007 ihmiset (pienituloiset ) jotka olivat työelämän ulkopuolella ovat joutuneet erilaisten tukien riippuvaiseksi. Toinen on se, että noin 10 prosenttiyksikköä enemmän henkilöitä työtätekevästä väestöstä on Suomessa julkisen vallan palveluksessa kuin verrokkimaista. Se tarkoittaa yli sataatuhatta virkaa enemmän tuottamattomassa työssä. Mitä se maksaa palkkoineen ja muine kuluineen! Miten tähän on päästy? Se johtuu meidän byrokraattisesta asenteesta/perinnöstä ja siitä, että yhteiskunnallista osaamista (=politiikka) tuputetaan sinnekin, missä asiaosaaminen riittäisi
Tämä myös vaikuttaa työnantajan kustannuksiin jotka vaikeuttavat yrityksien palkkaamista yksityiselle sektorille. Turhaan ei puhuta julkisen talouden rakennemuutoksista.
Yhteiskunta on jakautunut vastapooleihin, samoin maailmanpoliittinen tilanne, ja kuitenkin pitäisi yhdessä ratkoa vaikeita kysymyksiä etenkin ekologiasta, työttömyydestä, nuorten syrjäytymisestä työelämästä ( yksi nuori maksaa 1.2 milj € )sekä valtion ja kuntien velkaantumisesta, vanhusväestön hoidon tarpeista sekä viennin kilpailukyvystä.
Luonnonvarat ovat ehtyneet kovaa vauhtia, mutta edelleen vaan tähdätään yhä isompaan taloudelliseen kasvuun. Suomessakin tämä nyt näkyy kauhistuttavana pyristelynä, jossa näyttää vähäisimmät kansalaiset jäävän jalkoihin, ja perustoimeentulo on asetettu uhrilautaselle.”
Lähteet :
”Valitettava suunnanmuutos tapahtui viitisentoista vuotta sitten.
Sitä ei ole vieläkään pystytty kääntämään.” (TUPO 2007 )
Seppo Konttinen
Valtiotieteiden maisteri Seppo Konttinen oli Yleisradion taloustoimittaja vuosina 1974–2010.
”Velkaantumisen johdosta kansallisomaisuuttamme on myyty 1990-2023 noin 25 miljardilla eurolla – eriväristen hallitusten päätöksillä ”
JairiPalonen
Sitoutumaton Kokkola

Työura yksityinen sektori ay-aktiivina sekä luottamusmiehenä
Eläkeläinen 75 v kiinnostus yhteiskunnalliset asiat, liikunta harrastukset kalastus, marjastus sekä vapaaehtoistyö lähinnä ADHD/perheitten sekä nuorten ehkäisemistyössä.
2000-luvulla ADHD-liiton ray:n rahoittaman projektin puheenjohtajana kolme vuotta .
Vaikka tieto ja totuus voivat lisätä tuskaa, ennen kuin niitä oppii käsittelemään, ovat ne kuitenkin oikeudenmukaisen yhteiskunnan kehittymisen kannalta välttämättömyys ja samoin ainoa todellisen mielenterveyden lähde.
"mottoni älä ulkoista omaa ajatteluasi oman ajattelun ulkopuolelle "

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu