Suomi pohjoismaisin surkimus !
Tanska
VARHAINEN TEOLLISTUMINENENNEN TEOLLISTUMISTA TANSKA OLI VAHVASTI MAATALOUSVALTAINEN MAA. MAATALOUDEN KEHITYS, KUTEN MAAREFORMIT JA TEHOKKAAMMAT VILJELYMENETELMÄT, LOIVAT PERUSTAN TEOLLISTUMISELLE.
Käsityöläisyys ja pienimuotoinen tuotanto olivat tärkeitä ennen suurten tehtaiden syntyä. Monet käsityöläiset siirtyivät myöhemmin teollisuustyöntekijöiksi.
2. TEOLLISUUDEN KASVU
Tekstiiliteollisuus oli yksi ensimmäisistä teollisuudenaloista, joka kehittyi Tanskassa. Se alkoi 1800-luvun puolivälissä ja kasvoi nopeasti Rautateiden rakentaminen 1800-luvun lopulla oli keskeinen tekijä teollistumisen edistämisessä. Se mahdollisti raaka-aineiden ja valmiiden tuotteiden tehokkaamman kuljetuksen.
Konepajateollisuus kehittyi nopeasti ja oli tärkeä osa Tanskan teollistumista. Tämä ala tuotti koneita ja laitteita, joita tarvittiin muilla teollisuudenaloilla.
3. SOSIAALINEN JA TALOUDELLINEN MUUTOS
Teollistuminen johti voimakkaaseen kaupungistumiseen, kun ihmiset muuttivat maaseudulta kaupunkeihin työn perässä. Teollistuminen synnytti myös työväenliikkeen, joka ajoi työntekijöiden oikeuksia ja parempia työoloja.
4. MODERNI TEOLLISUUS
1900-luvulla Tanskan teollisuus monipuolistui ja kehittyi edelleen. Nykyään Tanska on tunnettu muun muassa lääke-, elintarvike- ja ympäristöteknologiasta.
Tanska on myös edelläkävijä kestävän kehityksen ja vihreän teknologian alalla, erityisesti tuulivoiman tuotannossa
RUOTSI /SUOMI historian tuntemus auttaa hahmottamaan suomen tilannetta verrattuna EU :n pohjoismaihin
RUOTSIN ja Suomen taloudelliset erot johtuvat useista historiallisista, poliittisista ja taloudellisista tekijöistä:
Ruotsi on ollut itsenäinen valtio pidempään kuin Suomi, joka oli osa Ruotsia vuoteen 1809 asti ja sen jälkeen osa Venäjää vuoteen 1917 asti. Tämä pitkä itsenäisyyden aika on antanut Ruotsille etumatkaa taloudellisen ja yhteiskunnallisen kehityksen suhteen](https://fi.wikipedia.org/wiki/Ruotsin_vallan_aika_Suomessa).
Ruotsi teollistui aikaisemmin kuin Suomi, mikä loi vahvan taloudellisen perustan. Ruotsin talous on myös kasvanut tasaisemmin ja nopeammin, erityisesti toisen maailmansodan jälkeen
Ruotsin julkinen talous on ollut vakaampi ja velkaantuminen vähäisempää verrattuna Suomeen. Suomen julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen on korkeampi, mikä rajoittaa taloudellista liikkumavaraa. Ruotsissa on korkeampi työllisyysaste ja se on tunnettu innovaatioistaan ja teknologiayrityksistään, kuten Spotify ja Ericsson. Tämä on auttanut Ruotsia pysymään taloudellisesti vahvana ja kilpailukykyisenä
Ruotsin poliittiset päätökset ovat usein tukeneet talouskasvua ja julkisen talouden tasapainoa. Suomessa taas on jouduttu tekemään vaikeita päätöksiä talouden sopeuttamiseksi, mikä on vaikuttanut talouskasvuun(https://yle.fi/a/74-20033234).
Ruotsi on ollut itsenäinen valtio pidempään kuin Suomi, joka oli osa Ruotsia vuoteen 1809 asti ja sen jälkeen osa Venäjää vuoteen 1917 asti. Tämä pitkä itsenäisyyden aika on antanut Ruotsille etumatkaa taloudellisen ja yhteiskunnallisen kehityksen suhteen](https://fi.wikipedia.org/wiki/Ruotsin_vallan_aika_Suomessa).
Ruotsi teollistui aikaisemmin kuin Suomi, mikä loi vahvan taloudellisen perustan. Ruotsin talous on myös kasvanut tasaisemmin ja nopeammin, erityisesti toisen maailmansodan jälkeen
Ruotsin julkinen talous on ollut vakaampi ja velkaantuminen vähäisempää verrattuna Suomeen. Suomen julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen on korkeampi, mikä rajoittaa taloudellista liikkumavaraa. Ruotsissa on korkeampi työllisyysaste ja se on tunnettu innovaatioistaan ja teknologiayrityksistään, kuten Spotify ja Ericsson. Tämä on auttanut Ruotsia pysymään taloudellisesti vahvana ja kilpailukykyisenä
Ruotsin poliittiset päätökset ovat usein tukeneet talouskasvua ja julkisen talouden tasapainoa. Suomessa taas on jouduttu tekemään vaikeita päätöksiä talouden sopeuttamiseksi, mikä on vaikuttanut talouskasvuun(https://yle.fi/a/74-20033234).
Nokian jälkeen ei ole suomeen tullut sellaista ”sampoa” joka vetäisi suomen talouden uudelleen nousuun.
VM:n budjettiehdotus vahvistaa peruskuvaa. Korkeammasta julkisesta velkatasosta tulee pysyvä asiantila. Ei ole realistista ennustaa, että velkatasoa tullaan alentamaan seuraavana vuosikymmenenä. Velkatason alentuminen vaatisi kasvuihmeen, jota ei näkyvissä.
Ongelmat näkyvät nyt koko EU:n alueella !
Suomi on EU:n 27 jäsenmaan 18. velkaisin maa. Velan suhde bruttokansantuotteeseen on Eurostatin mukaan 73,8 prosenttia.
Eniten valtionvelkaa on Kreikalla, jossa prosenttiosuus suhteessa bruttokansantuotteeseen on 165,5 prosenttia. Seuraavina tulevat Italia 140,6 prosentilla, Ranska 111,9 prosentilla ja Espanja 109,8 prosentilla.
Koko EU-alueen velka-aste on 82,6 prosenttia bruttokansantuotteesta.
Vuodesta 2008 lähtien on ihmetelty ja toivottu ihmettä. Ilman talouskuria ja talousreformeja toivotaan talouskasvua-sitä ei tullut mistään. EU-maiden niiden yli -60% BKT :sta syövät julkiset taloudet eivät ole kestäviä. Ongelmat näkyvät nyt koko EU-alueella joka vaikuttaa myös suomen vientiteollisuuteen, viennin romahtamisena.
Kun tulo- ja finanssipolitiikka ovat epäonnistuneet, EU : n keskuspankki on katsonut ottaa vastuun talouspolitiikasta ja jarruttaa inflaatiota sekä velkaantumista äärimmäisen kireällä rahapolitiikalla. Tämä toteutetaan pitämällä euron kurssi epärealistisen korkeana ja reaalikorkotaso huipussaan.
Perusongelmamme on pitkään ollut inflaation ohella velkaantuminen. Noudatettu talouspolitiikka (ylivahva euro , korkea korkotaso, löyhä finanssipolitiikka ja tuottavuuden kasvun ylittäneet palkkaratkaisut) on pitkään heikentänyt nimenomaan julkisen sektorin asemaa sekä velkaantumista..
Suomalaisten palkansaajien on nyt syytä toivoa talouskasvun selvää vauhdittumista ja inflaation pysymistä kurissa, jotta elintason nousun menetetty 15 vuotta saadaan taitettua.
”Työmarkkinainstituuttimme eivät ole yli kahdenkymmenen vuoden aikana sopeutuneet euron vaatimaan talouskuriin” .
Suomesta on tullut kaiketi EU :n kalleimpia maita Euroopassa..
Niin, mikäli Suomen talouskehitys olisi ollut vastaava kuten Ruotsin, Suomen BKT olisi nyt n. 70 miljardia euroa suurempi, mitä se nyt on, eikä olisi ollut tarvetta velkaantua rajusti v. 2007 jälkeen, eikä tulevinakaan vuosina.
Ruotsin demarit ovat ylivertaisen viisaita Suomen SAK – SDP vallankäyttöön nähden Suomessa vieläpä muiden punavihreiden ryhmien ( Vihreät, Vasemmistoliitto ja Keskusta) ajellen yhä edelleenkin jyrkästi punaisin ajovaloin täysturmioon.
Suomi on koko Euroopan ja OECD:n surkein taloussuoriutuja v. 2007 lähtien alkaen Matti Vanhasen II hallituksesta lähtien Kataisineen.
Ilmoita asiaton viesti
Menestyvä talous on myrkkyä luokkasotureille.
Ilmoita asiaton viesti