Vuonna Tupo 2007 Matti Vanhasen hallitus oli keskeisessä roolissa tulopoliittisen kokonaisratkaisussa !
Vuonna Tupo 2007 Matti Vanhasen hallitus oli keskeisessä roolissa tulopoliittisen kokonaisratkaisun (Tupo) neuvotteluissa. Tupo 2007 oli merkittävä, koska se sisälsi laajoja palkankorotuksia ja parannuksia työehtoihin, jotka koskivat suurta osaa suomalaisista työntekijöistä.
Tupo 2007 vaikutti inflaatioon Suomessa useilla tavoilla. Ensinnäkin, merkittävät palkankorotukset lisäsivät kotitalouksien ostovoimaa, mikä puolestaan kasvatti kysyntää ja nosti hintoja Tämä johti inflaation kiihtymiseen, erityisesti palvelu- ja kulutustavaramarkkinoilla
Toisaalta, palkankorotukset lisäsivät myös yritysten kustannuksia, mikä saattoi johtaa hintojen nousuun, kun yritykset pyrkivät siirtämään kustannukset kuluttajille Tämä vaikutus oli erityisen merkittävä aloilla, joilla työvoimakustannukset muodostavat suuren osan kokonaiskustannuksista
Yhteenvetona voidaan todeta, että Tupo 2007:llä oli inflaatiota kiihdyttävä vaikutus, vaikka sen tavoitteena oli parantaa työntekijöiden ostovoimaa ja työehtoja.
Antti Rinne on suomalainen poliitikko, joka on toiminut monissa merkittävissä tehtävissä .Hän oli Suomen valtiovarainministeri kesäkuusta 2014 toukokuuhun 2015 ensin Kataisen ja sitten Stubbin hallituksessa.
Vuonna 2007 Antti Rinne toimi Ammattiliitto Pron (silloinen Toimihenkilöunioni) puheenjohtajana. Hän oli keskeisessä roolissa työmarkkinaneuvotteluissa, jotka tunnetaan nimellä “Sari Sairaanhoitaja” -kierros. Tämä neuvottelukierros oli merkittävä, koska se johti suuriin palkankorotuksiin erityisesti julkisella sektorilla.
Rinne on myöhemmin myöntänyt, että tuolloin tehdyt palkkaratkaisut eivät olleet taloudellisesti kestäviä ja että ne vaikuttivat negatiivisesti Suomen kilpailukykyyn. Tämä ajanjakso on jäänyt historiaan yhtenä merkittävimmistä työmarkkinaneuvotteluista Suomessa.
Julkisen sektorin leikkaukset 2007 Tupon seurauksista ovat yrityksistä huolimatta epäonnistuneet taloutta ei olla saatu tasapainoon. ”saavutettuja etuja” ei anneta pois vaikka koko kansakunta romahtaisi )
Seuraukset :Velkaa on otettu sekä elvytetty 2008 alkaen noin 150 miljardilla, siitä huolimatta BKT ei ole kasvanut – velka kyllä.
Ero muihin EU :n Pohjoismaihin on syntynyt vuoden 2008 jälkeen, jolloin Suomen julkinen talous on joka vuosi ollut alijäämäinen.
Ongelmana on ollut se, miten on voitu vastata Suomea koetteleviin talouden erityisongelmiin.
Seurasi talouden menetetty vuosikymmen, jonka jälkiä vieläkin parsitaan taloutta ei olla saatu tasapainoon Samaan aikaan globalisaatio kiihtyi ja nopeutti teollisuuden työpaikkojen virtaa ulospäin..
Vuosi 2007 käänsi työmarkkinapolitiikkaa uusille raiteille ja pitkästä aikaa oli liittokierroksen vuoro. Työnantajat ovat jo vuosia vaatineet tupo järjestelmän hautaamista ja paikallisen sopimisen lisäämistä ja vuoden 2007 neuvotteluissa tukea myös palkansaajapuolelta. Onko tupo nyt vain väliaikaisesti jäähyllä vai kokonaan poissa pelistä? Käänsikö vuosi 2007 ”pelkät puheet” tupon kuolemasta realiteetiksi?
Korkean Tupo 2007 palkkatason myötä, meille syntyi kahden kerroksen väkeä, kalliin hintatason takia, tämän myötä jouduttiin nostamaan perusturvan tasoa. Tämä on osoittautunut kestämättömälle tasolle ilman jatkuvaa velkaa emme voi pitää tämän tasoista hyvinvointipalveluja.
Suomi on pohjoismaisin surkimus joka pitää hyvinvointia jatkuvalla velalla siis- valtion velalla
Meillä on hyvinvointivaltion menot mutta ei tuloja sen ylläpitämiseen..
Ensin Suomen taloudesta ei heikkoa lenkkiä löytynyt ja sitten yksi palkkaratkaisu romahdutti kaiken. Kuinka kauan aiot/saat pyörittää samaa levyä vähintään kahdesti viikossa?
Ilmoita asiaton viesti
Niin kauan kuin huomataan mikä ”Kupla” tämä on joka on vaikuttanut suomen nykyiseen velkaantumiseen. Monet jo tämän tajuavat myös Yle ja Media on tätä jo viime aikoina tuonut esille.
RISTO KORHONEN
Etelärannan mahtivuodet
Tulopolitiikan nousu ja tuho 2000-luvulla
Emu-ratkaisu ja globalisaatio muuttivat aikanaan suomalaisen työmarkkinapolitiikan suunnan. Tuposta tuli kirosana työnantajille ja lopulta EK poisti sen säännöistään. Mutta onko konsensuksen aika lopullisesti ohi?
Vaikka puoluepolitiikka näytti katoavan ammattiyhdistysliikkeestä, todellisuus oli toista. Sari Sairaanhoitajan sanotaan aiheuttaneen lähes 15vuotta kestäneen taloudellisen taantuman. Pelasivatko kokoomus ja sairaanhoitajat uhkapeliä tuhansien potilaiden hengillä? Oliko näin?
Palkansaajajärjestöjen ja työnantajien peli oli kulisseissa kovaa, vaikka julkisivu haluttiin säilyttää. Työtaistelujen aikana naamiot kuitenkin karisivat. Palkansaajapuolella yhteistyö ei myöskään ollut aina auvoista.
Näistä asioista kertoo työnantaja- ja palkansaajapuolella arvostetun kokeneen työmarkkinatoimittajan Risto Korhosen Etelärannan mahtivuodet, johon hän on haastatellut työmarkkinapolitiikan keskeisiä vaikuttajia ja käyttänyt vuosikymmenien aikana kokoamaansa arkistoa.
Kirjaa varten on haastateltu muun muassa Antti Herliniä, Lauri Ihalaista, Lauri Lylyä, Jaana Laitinen-Pesolaa, Seppo Riskiä, Sture Fjäderia, Riku Aaltoa, Mikko Mäenpäätä ja Matti Huutolaa.
”Suosittelen tätä kirjaa kaikille. Myös nuorten henkilöiden kannattaisi lukea se, jotta ymmärtäisi mitä Suomessa on tapahtunut ja tulee tapahtumaan.”
– Sture Fjäder, Akavan puheenjohtaja vuodesta 2011.
Ilmoita asiaton viesti
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/jairipalonen/suomen-itsehankittu-ongelma-15-vuotta-velanottoa-eika-jarrua-ollenkaan-2/
Ilmoita asiaton viesti
VMP
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä yksi keskeisin syy silloin ja edelleen on Suomen viennin yksipuolinen rakenne, kulutustavaroiden vienti puuttuu läes kokonaan, meillä ei ole Ruotsin Ikeaa ja H&M:a.
Ilmoita asiaton viesti