GEN-350 Jellyfish Barge Co2

No täällä oli hirmuset kirjoitelmat, kun eräs blogisti julkaisi käyrän Alaskan co2 käyrän vuosien varrelta. Käyrässä osoitettiin
että co2 oli pomppinut ylös ja alas ja eroja oli tullut jopa 20ppm. Tätä sitten lämpenemisen vastustajat yrittivät hikihatussa osoittaa ja oliko heillä tarkotus käyrän avulla puolustaa omaa käsitysta vai. Sitä en tiedä
No jos katsotaan israelilaisten keksintöä, että kone heillä tekee ilmasa vettä 900 litraa päivä. Niin mitenhän se tehään?Tai jos
katsotaan italialaisten vedessä kelluvaa puutarhaa Jellyfish Barge(www.studiomobile.org) , niin Jellyfisk Barge myös ottaa veden ilmasta ja puutarha ei käytäkään makeaa vettä eikä maata kasvualustana. Kasteluvesi tehään ilmasta.

No entä luonto, kasvit, metsät, meret. Kaikki luonnossa jotka kuluttavat hiilidioksidia ilmasta, mutta ehtojen mukaan. Co2 Earh sivustossa on taulukko, jossa pisteillä kuvataan päivän tunnit ja miten jokaisena tuntina on ilmasta imetty hiilidioksidia, niin pisteet nousee ja sitten pisteet laskee kun ei olekaan hiilidioksidia kulutettu. Näinhän juuri luonto tekee. Luonto omilla välineillään tiettyjen ehtojen vallitessa imee ilmasta hiilidioksidia ja sitten käyrä nousee. No
sitten kun käyrä laskee omalla ajallaan, niin se lasku sitten osoittaa, että niinä aikoina ei oekaan imetty hiilidioksidia yhtä tehokkaasti kuin silloin kun käyrä näytää nousua. Eli jos pilviä tulee, varjoja, valo heikkeee, meret lämpenee, välillä ihmisenkin
hiilidioksidin pukkaamiset vähenee, kasvi ja metsä välillä ei imekään hiilidioksidia ilmasta tai on muita tekijöitä, että hiilidioksidin päivittäinen ja tunnittainen , tai pitkäkausinen tilanne on, niin nämä sitten laskevat sitä co2 käyrää alas ja sillai käyrä voikin pomppia sen 20ppm alas tai ylös Olihan Berkeley Lab tutkimuksissa laajoissa mittauksissa 10 vuoden aikana lämmöt nousseet 0.2 w/m2 ja samaan aikaan co2 oli noussut 22ppm kymmenen vuoden aikana. Prof Daniel Feldman ja Berkeley Lab

Eli israelilaiset tiivistävät koneella kostean ilman eli vesihöyryn vedeksi ja kone voi tehä vettä missä vain kunhan on vesihöyryä ilmassa ja vesi puhdisteaan ja viilennetään ja lisätään mineraaleja

Eli luonnossa on kaikkialla kuluttajat ja tuottajat. Hiilidiokidia sitten tuottajat tuottaa ja kuluttajat luonnossa alkaa kuuttamaan ja jos kulutus Aalaskan hiilidiokidissa on heikkoa, niin co2 käyrä sitten nousee ja sitten jos kuluttaminen nousee, niin sitten co2 käyrä laskee ja tämän takia se 20ppm voi heitella omalla ajallaan. Kuten muuallakin luonnossa. Luonto on tämmönen

Sykli tarkottaa jaksoa ja Alaskassa on rajuja tuottajia,co2 tuottajia ja sitten on kuluttajia,co2 kuluttajia. Ihan kuten co2 Earth tunti co2 taulukko päivittäin eli hourly average

Eli luonnossa kaikkialla on tuottajat ja kuluttajat. Niin on myös hiilidioksidin tuottajat ja kuluttajat ja Alaskankin co2 käyrän
vaihtelut riippuvat kuluttajista ja tuottajista. Valonmäärä on yksitekijä, miten kulutetaan hiilidioksidia ilmasta. Sitten on lämpö vesissä ja lämpö on sitten tuottajiin kuuluva ja tuotantoa säätelee kylmyys meressä, miten hiilihappo liukenee vedeksi ja hiilidioksidiksi.Jos Alaskan co2 käyrää katsotaan, niin se on koko ajan noussut, kun taulukon käyrässä on vuodet ja 20ppm heittely johtuu juuri kuluttajista ja tuottajista, koska luonto elää näin kaikkialla.Mauna Loa mitataan keskiarvona, co2 mittaus. Asioistahan
ilmoitetaan myös keskiarvokin.
Esim. Tiksissä Laptevin meren rannalla valoisuus on voimakas Jun ja Jul kuukausina ja myös toukokuu ja elokuu,mutta tammi vain 0.6 h, joulu vain 0 h,marras vain 0.1 h, niin ei silloin kuluteta hiilidioksidia kovasti jne.No entä päiväntasaajan mittauspisteet kun siellä valoa onkin paljon?,co2 mittaukset

Jos esitetään erilaisia co2 käyriä eri paikkakunnilta maailman eri mittaus pisteistä,niin luonto ei tee mitään keskiarvokäyrää. Keskiarvon laskee ihminen. Luonnossa kuluttajat ja tuottajat eivät tee mitään keskiarvo, keskimääräisiä co2 pitoisuuksia. Ihminen kerää mittaustulokset ja niistä laskee keskiarvon, mutta luonto ei laske
GEN-350 on se kone. jolla vesi ilmasta tehään, vesihöyry saadaan tiivistymään, 900 litraa vettä/päivä. No esim.5.2.2020 co2 oli 413.85ppm ja sitten 6.2.2020 co2 oli 414.40 ppm, niin co2 oli noussut ja kuluttajat ei ole kovin tehokkaasti kuluttaneet hiilidioksidia kun nousi ja tuottajat ovat lisänneet hiilidioksidia tai sitten on vain kuluttajat kuluttaneet hiilidioksidia vähemmän. Eli luonto ei oisi 5 ja 6.2.2020 tehnyt tulosta sillai, että oisi näiden kahden päivän tulos keskiarvo eli keskiarvon täytyy ihmisen laskea. Sama juttu on, jos jollakin ajalla on vaihtelua se 20ppm. Kun co2 laskee, niin kuluttajat ovat kuluttaneet heikommin ja sitten myöhemmin co2 nousee tuon 20ppm, niin sitten tuottajat ovat lisänneet hiilidioksidia ilmaan. Koko homma riippuu, miten tehokkaasti kuluttajat kuluttaa ilmasta hiilidioksidia ja lisäävätkö tuottajat lisää. 1959 co 2 oli 315ppm ja nyt 21.1.2020 olikin jo 415.79 ppm, niin tuottajat ovat kokoajan lisänneet hiilidioksidin määrää ja kuluttajat ovat kuluttaneet huonosti.

No otetaanpa 1959 tilanne:Tammikuu co2 315.62 ppm ja nousua helmikuussa 316.38ppm, nousua maaliskuussa 316.71ppm,
nousua huhtikuu 317.72ppm, toukokuu 318.29ppm, kesäkuu 318.15ppm,no sitten olikin laskua lokakuulle asti, lokakuu 313.26ppm ja sitte nousu marraskuu 314.80ppm ja joulukuussa tulos olikin vain 315.58ppm eli joulukuun tulos alempi kuin tammikuun tulos eli nousua oli helmikuusta heinäkuulle, mutta nousut eivät olleet kovin korkeita ja silloin kuluttajat ovat pystyneet melkein kuluttamaan tuottajien tulokset, melkein. Ja lopussa joulukuun tulos kuvaa, että kuluttajat olivatkin kuluttaneet melkein tasan tammikuun tuottajien tuloksen ,eli hiukan enemmän kuluttajat oli joulukuussa kuluttaneet hiilidioksidia, silloin tuottajat olivat tuottaneet joulukuussa vähemmän kuin mitä oli kulutettu. Nyt 2019 oli aivan erilainen tilanne. tuottajia lisääntynyt tai tuottajien tehokkuus lisääntynyt kun 21.1. 2020 co2 415.79ppm ja kulutajatkin ovat saaneet kuluttaa enemmän kuin 1959.Koska 28.1.2020 co2 oli 414.67ppm ja 29.1.2020 co2 olikin pudonnut eli 414.15ppm eli kuluttajat olivat pystyneet 29.1. alentamaan 28.1. olevan tuloksen.Näin se luonto elää muuallakin, että juostaan kilpaa,näinhän ne bakteeritkin juoksee viljapellossa kilpaa, torjunta voittaa ja sitten torjunta ei tehoakaan, antibiootit voittaa bakteerit, mutta nyt on tullut bakteereja, joita ei antibiootit voitakaan, kun on kehittynyt kait 16 bakteeria joku vuosi sitten ja pellossa ei aina tehoa torjunta, joudutaan keksimään lisää keinoja kilpajuoksuun

No eilen 7.2.2020 co2 oli 414.11ppm ja vuosi sitten 410.77ppm ja 6.2.2020 co2 oli 414.40ppm eli 7.2.2020 laskua eli kuluttajat olivat voimistaneet hiilen kulutusta kun laskua on.No nämä erot ovat jotain 2–5 ppm eli näyttäisi siltä, että tuottajat ovat lisääntyneet tai tehostaneet nousua ja kuluttajat ovat myöskn lisääntyneet, jos kuluttajat ei oisi lisääntyneet
vuodesta 1959, niin sillonhan hiilen kulutus ilmasta oisi vain 315 ppm,kait niin

Hiilinielut oisi kuluttajat ja hiilen(co2) lähteet oisi tuottajat. No jos oisi vain olemassa hiilen lähteet, niin co2 karkaisisi menojaan, kun kukaan ei nielisi hiilidioksidia. Nyt kuitenkin on hiilen nielijätkin, jotka nielevät lähteen tuloksia. Ihan kuten ihminen nielee hernekeittoo ja lähteenä on kattilassa oleva hernekeitto.Eli hiilen nielijätkin ovat nousseet samalla kun tuottajatkin jatkavat nousua eli hiilen lähteet tai tuottajat tehostavat tuotantoa ihan kuten yritykset tehostavat kilpailukykyä. Vai?Siksihän toisinaan co2 nousee ja voi seuraavana päivänä hiukan laskea. Eli jos sanotaan, että co2 koko ajan nousee, niin jos ei mainita hiilen nielijöitä, niin jonkunhan se hiilen co2 on nieltävä, kun kerran luonnossa on ekologian mukaan kuluttajat ja tuottajat.
Eli hiilen tuottajat sitten saavat aikaan erilaisia muutoksia luontoon, kun sitten nämä nielijät yrittävät estää nielemisellään jonkinlaista tasapainoa, että olot ei menisi niin huonoksi, että nielijät ja tuottajat eivät pystyisi toimimaan. Kait näin

JaliKarjalainen1

pohtii puutarhakasvien tauteja ja tuholaisia, ekologia, genetiikka, biologia, ympäristö,raamatun asiat,kasviorganologia,kasvianatomia,kasvifysiologia,kasviekologia,kasvipatologia,metsäpatologia

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu