Ilmasto ja Joukkoäly

Demokratia synty Kreikassa. Kansankokous päätti asiat enemmistöllä. Heillä ei ollut edustuksellista demokratiaa.
Kansankokous riitti. Miten nykyisin järjestettäisiin asiat niin, että kansankokous päättää. Preidentti valitaan meillä
suoraan kansanäänestyksellä. Tämä presidentin valinta sitten noudattaisi Kreikan kansankokousta muinaisessa Kreikassa.Voisiko
hallituksessa istua kaikkien puolueiden edustajat ja hallitus tekisi ehdotuksia ja sitten eduskunta päättäisi enemmistöllä asiat.
Niin sittenhän oltaisiin kuten Kreikan kansanäänestys . Vai?Eli mitään oppositiota ei tarvitsisi

Eläinten maailmassa päätökset tehään juuri Muinaisen Kreikan kansankokouksen mukaan. Asia eläimillä ja kait kasveillakin perustuu
siihen, että parempi tulos saavutetaan kun iso ryhmä panee yhteen asiat, niin syntyy isompi älymäärä ja oisi parempi kuin
yhden älykkyys. Kollektiivinen äly oisi siis viisaampi. Tätä ryhmän älyä onkin tutkittu Saksassa Leibniz-instituutin voimin.Ja samoin Tanskan Aarhusin Yliopiston fyysikot. Tanskan fyysikot olivat osoittaneet, että kymmenettuhannet verkkopelaajat olivat yhdessä pystyneet ratkaisemaan kvanttifysiikan ongelmia, joihin oli etsitty ratkaisuja vuosikymmeniä. Eli verkkopelaajat pelasivat Internetissä.

Eli jos enemmistö on ilmastosta sitä mieltä, että ihminen lämmittää teoillaan maapalloa, niin laaja yhteisö voi yhteisellä älymäärällä ratkaista ilmastoasiat siten, että he yhdessä keskustelevat verkossa tai muualla ja näin syntyisi yhteinen tulos, jossa oisi iso älykkyyys. Arvelen,että Suomen kansa enemmistönä on huolissaan ilmastosta tai myös nuoriso on enemmistönä huolissaan ilmastosta.
Nuoret voisivat pohtia verkossa koko maailmassa yhdessä ilmaston tilaa ja sillai syntyisi iso älymäärä. Joku yksitttäinen tutkija, hänellä ei ole samaa älymäärää kuin joukolla paljon tutkijoita yhdessä. Näin on eläimillä. He muodostavat ratkaisun suuren joukon yhteisellä älyllä Kasveilla äly on hajautettu

Eli ilmastojuttuja ei ratkaisekaan yhden tutkijan kertomus siksi, että isolla joukolla on isompi yhteinen älymäärä kuten eläimilläkin
Näin sitten esim. IPCC onkin oikealla jäljillä että pannaan yhteen iso joukko tutkijoita ja sillai saadaan laajempi älymäärä
Lähde:Stefano Mancuso:Kasvien Vallankumous, kirja, profesori, kasvineurobiologi,kasvitieteen profesori, Firenzen Yliopisto, kansainvälinen kasvineurobiologia laboratori, Italia, kirja on kirjastoissakin

Varmaan coronaviruksenkin ratkaisu riippuu joukkoälystä, kun tutkijoitten yhtinen äly pannaan yhteen. Sama asia on ilmastonkin.
Ilmastoasiaa ei ratkaisekaan jonkun yhden ihmisen äly, vaan yhteinen joukon äly.Näin luonto näyttäisi Mancuson mukaan osoittavan

Siis jos joku yksi ihminen sanoo jotain ilmastosta, niin siinä oisi mukana vain vähäsen älyä verrattuna suuren joukon älyyn eli silloin yksi ihminen ei pystykään ratkisemaan ilmastoa, vaikka sanottiin jostain yhdestä ihmisestä, että on älykäs. Joukon määrän äly oisi laajempi. Eli IPCC sitten noudattaisi luonnon antamaa ohjetta, että iso joukko tutkii ilmasto eikä yksi ihminen

Muuten Pohjoinen Jäämeri oli jäätön 120 000 vuotta sitten Haapalan mukaan. Ilmatieteenlaitos. Suomen metsäraja ylsi 130 000 vuotta sitten Jäämerelle asti

JaliKarjalainen1

pohtii puutarhakasvien tauteja ja tuholaisia, ekologia, genetiikka, biologia, ympäristö,raamatun asiat,kasviorganologia,kasvianatomia,kasvifysiologia,kasviekologia,kasvipatologia,metsäpatologia

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu