Luoteisväylä Koillisväylä

Nämä väylät oli jo sulia 2011. Tekniikka&Talous lehti niin kertoo. Luoteisväylää voi lähtee kulkemaan Amerikasta
ja laiva voi kulkea Kanadan saariston kautta Grönlannin pohjoispuoleen ja siitä sitten Alaskan rannikkoaluetta Tyynellemerelle.
Niin eihän tuo alue ole nytkään jäässä, vaikka kuvassa 5jan2020 oisi kuvattu Coloradon Yliopiston aluetta valkoseksi. Tai kuva 16jan2020.
Samoin nyt voi Koillisväylää Hollannistakin kulkea Norja rannikkoa Venäjän Siberian rannikkoa pitkin Tyynellemerelle. Niin ei siellä Sahalinkaan rannikolla ole estettä kulkemaan.Näistä väylista kait esim. Kiina on kiinnostunut. Kauppalaivat voi kulkea sitten lyhempää reittiä ilman Suezin kanavaakin.Arktinen alue vilkastuu jatkuvasti. Itä Siberian meri on sula,muutenhan ei Koillisväylää voisi kulkea. Väylät varmaan kiinnostaa Suomeakin .
Nämä väylät on auki, mutta onko koko talvee. Tai muutaman kuukauden. Siellä saattaa olla heikkoa jäätäkin, ohutta. Vahva vanha jää on Jäämerellä vähentynyt. Risteilyalus oli kyllä kulkenut lähellä Itä-Siberian merta olevalla merellä.

No otetaanpa tähän kertomus co2 ja vesi, kun Jäämerellä on vettä ja jäitä sulanut:
-co2 sitoutuu veteen, esim. meriveteen
-no sitten kun co2 on sitoutunut veteen, niin vedessä muodostuu hiilihappo
-no sitten hiilihappo alkaa hajoamaa takasi hiilidioksidiksi
-hiilihaposta poistuu co2 hiljalleen vedestä
-no jos keität vettä, lämmöt nousee ja sillon hiilihappoa sitoutuu vähemmän veteen ja hiilihappo hajoaa hiilidioksidiksi ja vedeksi
– no jos ravistat vettä , syntyy kuplia ja pienet kuplat törmää isoon kuplaan ja kupliminen hajottaa hiilihapon, sama asia, jos pillillä puhallat veteen, jossa on co2

Eli tästä näkee, miksi merien lämmetessä hiilihappo hajoaa vedeksi ja hiilidioksidiksi, kun meri lämpenee

Venäläinen tankkeri seilasi Koillisväylän läpi ja aikaa meni 6 1/2 vuorokautta Kauppalehti 25.8.2017 ja venäläinen Shokalskiy 2015
läpäisi Koillisväylän

No Silver Explorer turistilaiva lähti Alaskan Nomesta 10.8.2019 ja seilasi Chukchin merelle ja sieltä ensimmäiseen etappiin Wrangelin saarelle ja sieltä Itä -Siberian merelle Laptevin merelle ja oli ollut Kolyma-joen edustallakin ja oli Laptevin merellä 21.8.2019 ja sieltä matka jatkuu Severmaya Zemlya saarelle ja siitä Frans Josefin land ja sitten Barets Sea ja ohi Novaya Zemlya ja sitten Tromssaan Norjaan. Novaya Zemlya saaren itäpuolessa on Kara meri. Lähti Nomesta Alaska 10.8.2019 ja saapuminen Norjaan Tromssaan 5.9.2019. Ei ole nyt muuta tietoo, että laiva oli ollut 21.8.2019 Laptevin merellä ja miten jatku. Nomesta lähti 10.8.2019 ja oli ollut seilannut Laptevin merelle 21.8.2019 läpi siis Itä-Siberian meren Laptevin merelle ja oli ollut Kolyma-joen edustlla myös
Kolyma-joki laskee Itä-Siberian mereen ja on länteen Wrangelin saarista eli ensin olivat olleet Wrangelin saarella levähdyspysäkki kun lähtivät Nomesta. Eli Ita-Siberian meri oli sula, koska laiva oli ollut Kolyma-joen edustalla ennen tuloaan.Kolyma joki laskee Itä-Siberian mereen. Hehän olivat Laptevin merellä vasta 21.8.2019 ja Laptevin meri on Itä Siberian meren vieressä lännessä eli meri oli sula.Pahin alue on tämä Itä Siberian meri ja Laptev meri. Chukchin meri lähellä Alaskan Nomespaikkaa on sula, myrskyisä,etelä osa jäätön kesällä,kesälämmöt 10-12 plussan puolessa. Osa vuodesta Laptev meri ja Itä-Siberian meri jäätön. Karan meri ei jäädy ja Barent meri, Barent Sea

Tutkimuksen mukaan Pohjoisen jäämeren jäät syntyvät Venäjän Jäämeren reuna-alueilla ja ajelehtivat avomerelle eli jäät syntyvät Venäjän Siperian rannikoilla ja sieltä ajelehtivat avomerelle. Esim Chukchin merelle tulee jäätä lännestä ja pohjoisestakin ja Chukchin meren lännessä on Itä Siberian meri ja Laptev meri. Metaani on noussut noilla alueilla

Kuvassa syyskuu 14, 2019 Pevek-kaupunki Itä-Siberian meren rannalla kuvassa aivan sula ,paljon kuvassa merta sulana

Tiksin kaupunki on Laptevin meren rannalla ja kuvissa on kyllä myös sulaa meren kuvaakin. Tiksissä on Hydrologien asema ja heillä on kuva, jossa Jäämerta on sulaa aika paljon ja kuvan mukaan Luoteisväylää ja Koillisväylää pääse ihan hyvin seilaamaan Nomesta Tromssaan.

Tiksistä ja Pevek kaupingeista kuvia netissä ja kertomus:The Tiksi International Hydrometeorological Observatory

JaliKarjalainen1

pohtii puutarhakasvien tauteja ja tuholaisia, ekologia, genetiikka, biologia, ympäristö,raamatun asiat,kasviorganologia,kasvianatomia,kasvifysiologia,kasviekologia,kasvipatologia,metsäpatologia

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu