Romaneita tarvitaan politiikkaan ja toimijoiksi

Vaalien tuloksista vielä sananen EU:n näkökulmasta

EU vaalien tulos on takaisku siltä osin, että nämä vaalit olivat ensimmäiset vaalit sitten vuoden 2004, jolloin Euroopan parlamenttiin ei valittu yhtään romania (EDIT: mahdollisesti ehkä 1). Mitä se tarkoittaa käytännössä?

Pohdin tätä aika syvällisesti tässä kirjoituksessani. En tee sitä ketään syyllistäen, vaan siksi, että asialle pitää tehdä jotakin. Romanien olisi haluttava, uskallettava ja kyettävä tekemään asialle jotakin. Pian. Romaniasioiden saaminen agendoille ei ole vain joidenkin yksittäisten pääväestöön kuuluvien politiikkojen ’hyvästä tahdosta’, ihmisoikeusosaamisesta ja kiinnostuksesta kiinni. Nämäkin asiat ovat yhdessä tehtäviä.

Romanien puolestapuhujia ja yhdessä toimijoita tarvitaan

Jatkossa ihmisoikeuspuolustajien, eurooppalaisten instituutioiden ja ihmisoikeusjärjestöjen tulee todennäköisesti tehdä entistä enemmän töitä romanien kanssa yhteistyössä, jotta Euroopan heikoimmassa asemassa elävien romanien elämä muuttuisi paremmaksi ja että antigypsyism eli romanivastaisuus ei lisääntyisi.

Euroopassa laajasti näkyvä muuttuva taloudellinen tilanne leikkauksineen osuu pahiten niihin, jotka ovat muutenkin heikommassa asemassa. Tiedämme myös, että syrjityt, paikoitellen jopa eristetyt sekä marginaaleissa olevat kansanryhmät jäävät usein unohduksiin ja vaille riittäviä tukitoimia.

Romanipolitiikka

Romanitkaan eivät ole homogeeninen joukko ihmisiä, joilla olisi samat yhteiset pyrkimykset ja keinot tehdä asioiden eteen tarvittavia tekoja, puolustaa ihmisoikeuksiaan saatikka tehdä kestävää ja kehittävää politiikkaa. Euroopan romanien määrä on huomattavista suurempi kuin vaikkapa koko Suomen väkiluku. Tähän määrään mahtuu kymmeniä eri romaniryhmiä, joita on EU maissa vajaasta 1000 henkilöstä jopa 1-2 miljoonaan per maa.

Romaneilla on varsin lyhyt historia vaikuttamistyöstä ja politikoinnista. Tarpeet ja epäkohdat vaihtelevat myös maittain paljon. Näihin tarpeisiin ja asioiden huomioimiseksi on tehty Euroopan komission toimesta romanistrategia (2020-2030). Se on pohjana kansallisille romanistrategioille/romanipoliittisille ohjelmille.

Kansallisten ohjelmien tekeminen ja läpivieminen yhdessä romanien kanssa ei ole itsestään selvyys läheskään kaikissa EU maissa. Suomessa valtiovalta on sitoutunut meidän kansallisen romanipoliittisen ohjelman läpiviemiseen. Meillä on toimiva rakenne, jolla ohjelman toimenpide-ehdotuksia toimeenpannaan eri tahojen kanssa yhteistyössä romanien ollessa toimijoina ja asiantuntijoina alusta loppuun asti.

Romaneita tarvitaan politiikkaan ja päättäjiksi

Euroopassa on ymmärtääkseni ainoastaan yksi romanijärjestö, ruohojuuritasoista romanityötä tekevien romanijärjestöjen kattojärjestö, joka tekee säännöllistä vaikuttamis- ja yhteistyötä suoraan Euroopan parlamentin/komission kanssa ja vaikuttaa näin osaltaan myös eurooppalaiseen romanipolitiikkaan nostamalla romanien elämänlaatuun, ihmisoikeuksiin, osallisuuteen ja yhdenvertaisuuteen liittyviä asioita parlamentin agendoille. Uusia samantyyppisiä romanijärjestöjä tulee ehkä ajan myötä muitakin, mutta niitä on nyt vain yksi ja se ei riitä, eikä varsinkaan nyt kun Euroopan parlamentissa ei ole riittävästi vetoapuna romaniryhmiin kuuluvia politiikkoja.

Romaneita tarvitaan siis huomattavasti enemmän olemaan yhteiskunnallisina toimijoina, asiantuntijoina eri tehtävissä, äänitorvina ja herättelijöinä poliittisessa kentässä, mutta myös päättäjinä eri tasoilla, niin Euroopan parlamentissa, maidensa eduskunnissa kuin kunnanvaltuustoissa.

Miten tästä eteenpäin?

On aihetta pohtia sitä miksi romanit asettuvat vain harvoin ehdolle vaaleissa, eivät ole aktiivisia politiikassa, jättävät kenties äänestämättä, mitä ja millaista treenausta ja tukea tarvittaisiin, että tilanne muuttuisi?

Olen huolissani siitä, miten heikoimmassa asemassa olevien romanien käy yhteisessä Euroopassamme jos poliittinen ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen ei kiinnosta riittävästi romaneita. Puolueet voisivat ehkä olla myös itse aktiivisia ja ottaa yhteyttä säännöllisesti romanitoimijoihin ja herätellä heidän kiinnostustaan politiikkaan ja politiikassa toimimiseen.

’Ei mitään ilman meitä’ on hyvä periaate, mutta saattaa pahimmillaan käytännössä kääntyä muotoon ’ei mitään teistä, koska ette ole itse ajamassa asioitanne’.

janettegronfors

Ihmisiä, asioita, ilmiöitä ja yhteiskuntaa tutkaileva suomalainen omin ajatuksin ja mielipitein.
Maailmankuvani on monen värinen ja monisyinen.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu