Biden ei voita tai häviä Georgian mukana

Georgiassa ratkaistaan tänään Yhdysvaltain senaatin voimatasapaino kun osavaltion molemmat senaattorit valitaan uusintavaaleissa. Marraskuun vaaleissa yksikään ehdokkaista ei saanut vähintään puolta annetuista äänistä, joten uusintavaaleissa kohtaavat senaattori David Perdue (rep.) ja Jon Ossoff (dem.) sekä senaattori Kelly Loeffler (rep.) ja Raphael Warnock (dem.). Joulukuun jälkeen suoritetuissa mielipidemittauksissa demokraattien ehdokkaat ovat siirtyneet johtoon, Warnock hieman vahvempaan kuin Ossoff. Demokraattien kannalta ratkaisevaa on kuinka korkeaksi äänestysaktiivisuus nousee ja lähtevätkö afroamerikkalaisesti yhtä sankoin joukoin äänestämään kuin marraskuussa.

Demokraattien gallupjohdosta huolimatta todennäköisin tilanne kuitenkin on paikkojen jakautuminen molemmille puolueille. Perdue ja Warnock ovat syntyperäisiä georgialaisia edustaen osavaltion perinteitä sekä kristillistä vakaumusta. Varsinkin vähemmistöjen keskuudessa Ossoffin juutalaisuus herättää ristiriitoja ja senaattori Loeffler ei ole suosittu edes omiensa keskuudessa ja tästä oli osoituksena useat vastaehdokkaat marraskuun vaaleissa.

Georgian sanotaan ratkaisevan Joe Bidenin presidenttiyden, sillä voittamalla molemmat paikat, demokraatit nousisivat tasoihin republikaanien kanssa. 50-50-tilanteessa senaatin puheenjohtajana toimiva varapresidentti Kamala Harris antaisi ratkaisevan äänen ja kääntäisi äänestykset Bidenille.

Senaattorit siirtyvät jouhevasti

Tilanne ei kuitenkaan ole näin yksiselitteinen sillä senaattorit eivät ole tahdotonta massaa, joita ryhmänjohtajat McConnell (rep.) ja Schumer (dem.) ohjailevat miten haluavat. Senaattorit voivat irtaantua puolueensa linjasta, mikäli se on heidän edustamalle osavaltiolle tai heille itselleen hyödyksi. Kysymyksessä voi olla työpaikkojen tai julkisen rahoituksen muodossa hyöty osavaltiolle tai mahdollisuus saada uudelleenvalintaa ajatellen näkyvyyttä ja rahoitusta.

Bidenin onkin mahdollista tehdä poliittista kauppaa useiden senaattoreiden kanssa. 538-sivusto on asettanut senaattorit järjestykseen sen mukaisesti kuinka vahvasti he ovat olleet presidentin linjauksien tukena äänestyksissä. Näin pystytään löytämään muutamia senaattoreita, jotka Bidenin on mahdollista saada tuekseen. Esimerkiksi Mainen senaattori Susan Collins (66%) on mm. vastustanut Barrettin nimitystä korkeimpaan oikeuteen sekä presidentin asekauppaa arabimaiden kanssa ja koulutuspolitiikkaa.

Alaskan Lisa Murkowski (74%) on mm. vastustanut Betsy DeVossin nimitystä opetusministeriksi, Obamacaren kumoamista ilman korvaavaa järjestelmää, presidentin abortinvastaista politiikkaa sekä kannattanut Venäjän vastaisia pakotteita.

Utahin senaattori Mitt Romney (78%) äänesti ainoana republikaanina presidentin viraltapanon puolesta sekä on mm. vastustanut Meksikon vastaiselle rajalle rakennettavan muurin rahoitusta. Muita presidentin politiikkaan kriittisesti suhtautuneita senaattoreita ovat Utahin Mike Lee (74%) sekä Kentuckyn Rand Paul (70%).

Kun osa republikaaneista horjuu niin sama vaara on myös demokraattien leirissä. Ei voi automaattisesti olettaa, että 50-50-tilanteessa demokraattien rintama pitäisi. Länsi-Virginian Joe Manchin (51%) on äänestänyt Trumpin linjan mukaisesti varsinkin virkanimitysten kohdalla ja samoin on toiminut myös Arizonan Kyrsten Sinema (51%). Pelkästään Manchin pystyy siis romuttamaan Warnockin ja Ossoffin mahdollisesta voitosta saatavan hyödyn.

Edessä on siis tärkeät vaalit mutta Bidenin presidenttiydelle ne eivät ole kaikki kaikessa. Demokraattien tappio Georgiassa, varsinkin mikäli he kuitenkin saavat yhden paikan, voisi olla jopa etu Bidenille. Näin Biden pystyisi osoittamaan puolueen vasemmistolle, ettei heidän radikaaleimpia  esityksiä koulutuspolitiikan ja terveydenhuollon suhteen voida toteuttaa koska tarvitaan kompromisseja republikaanien kanssa. Näin Biden pystyisi vahvistamaan puolueensa kannatusta maltillisten äänestäjien keskuudessa ja pohjustamaan vaalivoittoa vuoden 2022 välivaaleissa. Kompromissit voisivat myös auttaa kuroamaan umpeen railoa kahden pääpuolueen ja heidän kannattajiensa välillä.

Jani Kokko

Yhdysvaltain historian ja politiikan väitöskirjatutkija Jyväskylän yliopistosta.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu