Kamala Harris ja kun valta vaihtuu kirjeellä

Eilen Yhdysvalloissa rikkoutui kaikista korkein lasikatto, kun maa sai ensimmäisen naispresidentin. Ainakin hetkeksi. Varapresidentti Kamala Harris toimi virkaatekevänä presidenttinä reilun tunnin, kun presidentti Biden oli nukutuksessa. Samankaltaisessa tilanteessa ovat aiemmin toimineet varapresidentti George Bush vuonna 1985 sekä Dick Cheney 2002 ja 2007.

Sinällään prosessi on hyvin yksinkertainen. Presidentti lähettää perustuslain 25. lisäyksen mukaisen kirjeen, jossa hän ilmoittaa olevansa estynyt hoitamasta tehtäväänsä, edustajainhuoneen puhemiehelle sekä senaatin pro tempore puheenjohtajalle. Tuolla kirjeellä presidentti siirtää valtansa ja velvollisuutensa varapresidentille siihen saakka, kunnes presidentti ilmoittaa toisella kirjeellä edellä mainituille tahoille palaavansa virkaan. Varapresidentti toimii täysillä valtaoikeuksilla varustettuna presidenttinä lukuun ottamatta itse presidentin titteliä.

Perustuslain epäselvyys ja kylmä sota

Bidenin hyödyntämä mahdollisuus vallansiirtoon varapresidentille on varsin tuore, sillä sen mahdollistava perustuslain lisäys hyväksyttiin vasta vuonna 1967. Lisäyksellä haluttiin osaltaan selventää itse perustuslain tulkinnanvaraista kirjausta presidentin vallansiirtymisestä sekä mahdollistaa vallan ja vastuun siirtyminen presidentin seuraajalle, mikäli presidentti itse on kykenemätön hoitamaan virkaansa. Lisäksi siinä korjattiin perustuslain valuvika varapresidentin viran täyttämisessä, mikäli varapresidentti eroasi tai kuolisi virkakautensa aikana.

Perustuslain toisessa artiklassa todetaan hyvin lyhyesti, että presidentin erottua, kuoltua tai jouduttuaan erotetuksi, valta ja velvollisuudet siirtyvät varapresidentille ja hänen jälkeensä perustuslain mukaisessa seuraajajärjestyksessä. Kirjaus on tulkinnanvarainen sen suhteen siirtyykö itse presidentin asema varapresidentille vai vaan valta ja velvollisuudet. Eli onko varapresidentti presidentti vai virkaatekevä presidentti. Lisäksi perustuslaissa ei määritellä miten este viranhoidossa määritellään ja kuinka tilanne ratkaistaan.

Siksi 1960-luvulle saakka epäselvää kirjausta tulkittiin Tylerin ennakkotapauksen pohjalta. Presidentti William Henry Harrison kuoli vain kuukausi virkakautensa alkamisen jälkeen vuonna 1841 ja hänen varapresidenttinsä John Tyler nousi presidentiksi. Harrisonin hallitus halusi noudattaa perustuslain kirjausta pilkulleen ja katsoi Tylerin olevan ”varapresidentti virkaatekevänä presidenttinä.”

Tyler oli kuitenkin toista mieltä ja hänen tulkintansa mukaan presidentin menehtymisen seurauksena presidentin vallan ja velvollisuuksien lisäksi myös itse asema siirtyisi varapresidentille. Tämän tulkinnan pohjalta Tyler kutsui paikalle tuomarin vastaanottamaan presidentin virkavalaa ja ennätti siirtää tavaransa Valkoiseen taloon ennen kuin hallitus kerkesi edes ilmoittaa kantaansa vallansiirtymiseen.

Tylerin ennakkotapausta hyödynsivät kaikki hänen seuraajansa, jotka nousivat varapresidentin paikalta presidentiksi. Todelliseen ongelmaan havahduttiin vasta Eisenhowerin presidenttikausilla ja viimeistään John F. Kennedyn salamurha pakottivat korjaamaan tilannetta. Oli nimittäin mahdollista, että kehittyneen lääketieteen ansiosta presidentti olisi elossa mutta kuitenkin toimintakyvytön. Näin perustuslain mukaista vallansiirtoa ei voitaisi tehdä.

Kylmän sodan oloissa tällainen tilanne olisi katastrofaalinen Yhdysvalloille. Neuvostoliitto voisi pahimmillaan hyödyntää toimintakyvytöntä ylipäällikköä käynnistämällä ydinsodan eikä Yhdysvalloilla olisi mahdollisuutta tehokkaaseen ja nopeaan vastaiskuun.

Ongelmaksi koettiin myös varapresidentin viran jääminen täyttämättä Johnsonin noustua presidentiksi. Varapresidentti valitaan vaalien kautta eikä Johnsonilla ollut mahdollisuutta nimittää varapresidenttiä, vaan virka oli auki seuraavan kauden alkamiseen eli tammikuun 1965 saakka. Presidentti Johnsonin seuraajaksi olivat perustuslain mukaan tyrkyllä edustajain huoneen yli 70-vuotias puhemies John McCormack sekä senaatin pro tempore puheenjohtaja, melkein 90-vuotias Carl Hayden.

Perustuslain 25. lisäys

Edellä mainitut epäselvyydet ja ongelmat korjattiin perustuslain 25. lisäyksellä, jonka I osassa määritellään varapresidentti presidentin täysivaltaiseksi seuraajaksi asemaa myöten.

II ja III osassa presidentille annetaan valta nimittää itselleen varapresidentti poikkeustilanteessa, joka vahvistettaan kongressin molempien kamarien äänestyksessä. Presidentille annetaan myös Biden nyt käyttämä mahdollisuus luovuttaa valta tilapäisesti varapresidentille.

Kenties kaikista merkittävin korjaus Kennedyn salamurhan jälkeen tehtiin osassa IV, jossa varapresidentille ja hallitukselle annetaan mahdollisuus todeta presidentti kykenemättömäksi hoitamaan virkaansa ja valta siirtyy välittömästi varapresidentille. Mikäli presidentti kiistää olevansa kykenemätön niin asia siirtyy kongressin ratkaistavaksi, jonka on kokoonnuttava 48 tunnin kuluessa käsittelemään asiaa. Keskusteluiden jälkeen kongressi toteaa 2/3 enemmistöllä presidentin kykeneväksi tai kykenemättömäksi hoitamaan virkaansa.

Perustuslain 25. lisäyksen IV osaa ei ole koskaan sovellettu mutta kuluvan vuoden tammikuussa varapresidentti ja hallituksen jäsenet olivat keskustelleet sen käyttämisestä presidentti Donald Trumpia vastaan Capitolin valtauksen seurauksena.

+8
Jani Kokko
Helsinki

Yhdysvaltain historian ja politiikan väitöskirjatutkija Jyväskylän yliopistosta. Tunnetaan myös Tennaripoikana.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu