Kuntavaalit pidettävä ajallaan 18.4.

Maaliskuussa 1945 Suomi oli sotatilassa ja pohjoisessa suomalaiset taistelivat saksalaisia vastaan. Lähes puoli miljoonaa suomalaista oli joutunut lähtemään evakkoon kotiseuduiltaan ja melkein koko Lapin väestö oli siirretty taisteluiden tieltä Ruotsiin. Kansalaisilla oli puutetta kaikesta.

Silti näin poikkeuksellisissaoloissa päätettiin järjestää vaalit. Katsottiin, että demokratian tulee toimia myös poikkeusoloissa. Tuolloin äänestettiin ensimmäistä kertaa ulkomailla kun Ruotsiin evakuoitu väestö äänesti sieltä käsin ja äänioikeusikäraja laski 24 vuodesta 21:n lisäten merkittävästi äänioikeutettujen määrää.

Demokratia toimi. 74,9 % kansalaisista käytti äänioikeutta, nousua 8,3 %-yksikköä edellisiin vaaleihin verrattuna.

Maaliskuun 1945 eduskuntavaalit ovat konkreettinen osoitus poikkeusolojen vaalien onnistumisesta.

Viime aikoina on käyty paljon keskustelua tulisiko kuntavaalit siirtää ja onko äänestäminen turvallista. Yksikään puolue tai vaaliviranomainen ei ole virallisesti esittänyt vaalien siirtämistä mutta silti asiasta keskustellaan.

Kuntavaaleja ei tule missään tapauksessa siirtää vaan demokratian tulee toimia ja kansanvallan toteutua myös poikkeusoloissa. Se on järjestäytyneen yhteiskunnan velvollisuus. Yksilön sijasta meidän on velvollisuus ajatella koko kansakuntaa.

Kunnissa on jo tehty valmisteluja ja otettu käyttöön hyvinkin luovia ratkaisuja vaalien järjestämiseksi turvallisesti.

Ennakkoäänestyspaikkoja on lisätty ja niiden aukioloa pidennetty.  Rokotuksia annetaan kiihtyvällä tahdilla ja vaalivirkailijat on mahdollista rokottaa ennakkoon. Vaalipaikoilla on käytössä turvavälit, maskit ja käsidesit. Resursseja kotiäänestykseen on lisätty ja erilaisilla keinoilla järjestetty karanteenissa olevien mahdollisuus äänestää.

Kansalaisena olen kiitollinen kaikille niille viranomaisille, kuntien työntekijöille ja vapaaehtoisille vaalivirkajoille tästä työstä. He etsivät tilanteeseen ratkaisuja ongelmien sijaan. Kiitos tästä työstä.

Luotan, että 18.4 kaikille kansalaisille on järjestetty mahdollisuus käyttää äänioikeutta koronasta huolimatta. Kansalaisella on myös olla käyttämättä äänioikeutta, viime kuntavaaleissa näin toimi 41,2% äänioikeutetuista. Nyt Taloustutkimuksen mukaan vain yksi prosentti aikoo varmasti jättää äänestämättä koronasta johtuen. Tämä laittaa asiat mittasuhteisiin.

Ehdokkaat ovat myös voineet tavoittaa äänestäjiä mielipidekirjoitusten, sosiaalisen median, kotisivujen ja tavanomaisen median kautta. Myös kampanjointi ulkona on mahdollista ja tähän useat ehdokkaat ovat tarttuneet poikkeusolojen keinoilla. Ehdokas näkyy ja kuuluu mutta turvaväli säilyy.

Viime vuonna Yhdysvallat onnistui valitsemaan presidentin, senaatin, edustajainhuoneen, kuvernöörit sekä tuhannet osavaltion- ja paikallistason päättäjät huomattavasti vaikeammassa koronatilanteessa kuin missä Suomi on nyt.

Joten eiköhän myös Suomi pysty järjestämään vaalit? Sehän on osoitus demokraattisen ja järjestäytyneen yhteiskunnan vahvuudesta.

+15
Jani Kokko
Helsinki

Yhdysvaltain historian ja politiikan väitöskirjatutkija Jyväskylän yliopistosta. Tunnetaan myös Tennaripoikana.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu