Sandersin voitto on samalla tappio

Iowan ja New Hampshiren esivaalit ovat perinteisesti tarjonneet pienimuotoisia yllätyksiä ja myös tällä kertaa ehdokasjoukko järjestäytyi uudelleen ennen siirtymistään etelän osavaltioihin.

 

Entinen pormestari Pete Buttigieg

 

Puoluekokousedustajilla mitattuna johtoon on yllättäen noussut Pete Buttigieg. Johtoasema antaa nostetta hänen kampanjalleen erityisesti rahoituksen keräämisen suhteen ja vahvistaa suhteellisen tuntemattoman ehdokkaan uskottavuutta äänestäjien silmissä.

 

Uskottavuudella on merkitystä varsinkin afroamerikkalaisten äänestäjien keskuudessa, jotka muodostavat demokraattien keskeisimmän äänestäjäryhmän. Esimerkiksi vuonna 2008 afroamerikkalaiset eivät olleet automaattisesti Barack Obaman tukena vaan tekivät ratkaisunsa vasta sen jälkeen kun Obama oli osoittanut kykynsä voittaa.

 

Buttigieg on maltillinen idealisti ja retorisesti erittäin taitava, tässä suhteessa häntä on verrattu jo Barack Obamaan. Retorista lahjakkuutta hän tuleekin tarvitsemaan selittäessään toimintaansa suhteessa afroamerikkalaisiin Etelä-Bendin pormestarina. Politiikkaa on pidetty syrjivänä.

 

Piirikunnittain katsottuna Buttigieg on osoittanut vahvuutensa keräämällä hyvin ääniä asutuskeskuksissa, päihittäen samalla muut ehdokkaat maaseutuvaltaisissa piirikunnissa. Iowassa tämä näkyi selkeästi. Varsinaisen presidenttiehdokkuuden kannalta tämä on etu Buttigiegille. Mikäli marraskuun vaaleissa voittomarginaalit ovat yhtä pienet kuin 2016 niin demokraattien kannalta ratkaisevaksi voi nousta ehdokkaan kyky repiä riittävästi ääniä maaseudulta.

 

Senaattori Bernie Sanders

 

Valtakunnallisilla gallupeilla mitattuna hän on selkeä kärkiehdokas, mutta gallupit osaavat tunnetusti olla väärässä. Lisäksi valtakunnallisella kannatuksella ei ole merkitystä vaan vaa’ankieliosavaltiokohtaiset gallupit tarjoavat luotettavamman kuvan ehdokkaan kyvystä voittaa marraskuussa. Sanders on puolittanut edellisvaalien kannatuksensa sekä Iowassa että New Hampshiressa. Ehdokasjoukko on toki laajempi mutta varsinkin New Hampshiressa odotettiin parempaa tulosta.

 

Tulokset Iowassa ja New Hampshiressa osoittavat ettei Sanders ole kyennyt innostamaan kansalaisia uurnille. Hänen marginaaliset voittonsa vievät pohjaa kampanjan pääviestiltä eli, että hän pystyy laajentamaan äänestäjäkuntaa tuomalla duunarit ja nuoret demokraattien riveihin. Nämä ryhmät ovat vaalipäivänä epävarmimpia äänestäjäryhmiä verrattuna muihin.

 

Sandersin vahvuus muihin ehdokkaisiin verrattuna on kenttäkoneiston vahvuus sekä kampanjarahoitus. Hänellä on ehdokkaista kolmanneksi suurin vaalikassa (yli 100 miljoonaa dollaria) heti kahden miljardöörin jälkeen.

 

Vahvuutena pidetään myös Sandersin linjakkuutta mutta maltillisille se näyttäytyy jääräpäisyytenä. Kannat ovat säilyneet samoina jo vuosikymmenien ajan. Kärjistetysti voi sanoa, että hän uskoo keskiviikkona samoihin asioihin kuin maanantaina, huolimatta siitä mitä tapahtui tiistaina.

 

Senaattori Elizabeth Warren

 

Viime vuonna senaattori Warrenia pidetään Sandersia potentiaalisempana presidenttiehdokkaana mutta esivaalien käynnistyttyä hänen kampanjansa on syöksykierteessä. Rahoitus tai kenttäorganisaatio ei ole ongelma mutta Sanders on onnistunut viemään vasemmistolaisten äänet ja maltillisille Buttigieg ja Klobuchar näyttäytyvät elinvoimaisimpina ehdokkaina. Lisäksi Warrenilla on sama ongelma kuin Sandersilla eli heikko kannatus vähemmistöjen keskuudessa.

 

Vaikka Warren ei voittaisi demokraattien presidenttiehdokkuutta niin hänellä on merkittävä painoarvo ehdokasvalinnassa. Tällä hetkellä hänen tukijansa nostavat kakkossijalle Klobucharin ja Buttigiegin eikä Sandersia. Kampanjapuheissa, viimeksi eilen New Hampshiressä, Warren on puhunut verhotusti Sandersin ehdokkuutta vastaan. Warren pitää Sandersia enemmän jakavana kuin yhdistävänä ehdokkaana, joka hyökkää muita ehdokkaita vastaan.

 

Senaattori Amy Klobuchar

 

Ensimmäisten esivaalien jälkeen Minnesotan senaattori Klobuchar on ollut toinen yllättäjä Pete Buttigiegin ohella. Hän on ollut kovassa nosteessa ja vahva esiintyminen viimeisessä vaaliväittelyssä siivitti vahvaan tulokseen New Hampshiressa. Lisäksi Bidenin romahtaminen on nostanut Klobucharin asemia maltillisten äänestäjien keskuudessa.

 

Klobucharilla on sama ongelma kuin monella muullakin ehdokkaalla eli vähemmistöt. Ennen siirtymistä politiikkaan, Klobuchar toimi Minnesotan yleisenä syyttäjänä. Hänen toimintansa on joutunut suurennuslasin alle ja hän on saanut osakseen väitteitä vähemmistöjä syrjivästä toiminnasta.

 

Lisäksi hänen kenttäkoneistonsa on heikoin verrattuna muihin ehdokkaisiin ja varainkeruussa hän vetää selkeästi perää. Kampanjan aikana on onnistunut keräämään ”vain” 29 miljoonan dollarin vaalikassan. Toiveissa on, että kolmossija New Hampshiressa tehostaa varainkeruuta.

 

Entinen varapresidentti Joe Biden

 

Bidenistä on kovaa vauhtia tulossa näiden vaalien Jeb Bush: selkeä ennakkosuosikki, joka ei kuitenkaan vaalien käynnistyttyä pystynyt realisoimaan kannatustaan. Afroamerikkalaisten palomuuri on entisen varapresidentin ainoa mahdollisuus saavuttaa puolueensa presidenttiehdokkuus. Puheet hänellä epäedullisesta äänestäjäkunnasta Iowassa ja New Hampshiressa eivät auta, sillä kertaakaan aikaisemmin hänen tasoisensa ehdokas ei ole pärjännyt yhtä huonosti demokraattien esivaaleissa. Mikäli Biden ei voita Etelä-Carolinassa kahden viikon kuluttua, hänen kampanjansa on ohitse.

 

Entinen pormestari Michael Bloomberg

 

Miljardööri Michael Bloomberg säilyy esivaalien yllätysmomenttina. Hän jättää ensimmäiset esivaalit väliin ja on kampanjoinut sekä mainostanut aktiivisesti supertiistain osavaltioissa, jolloin on jaossa kolmannes puoluekokousedustajista. Aikaisemmin näin rohkeaa strategiaa ei ole yritetty mutta Bloombergilla on selkeä etu muihin ehdokkaisiin verrattuna: raha. Yleensä ehdokkaat ovat hyödyntäneet ensimmäisiä esivaaleja nimenomaisesti rahoituksen keräämisessä supertiistaita varten mutta Bloomberg ei sitä tarvitse. Tähän mennessä hän on käyttänyt ehdokkaista toiseksi eniten rahaa kampanjointiin, melkein 190 miljoonaa dollaria. Kaikki tämä hänen omasta lompakosta.

 

Rohkea strategia näyttää toimivan ja vuoden vaihteen jälkeen Bloomberg on kolminkertaistanut valtakunnallisen kannatuksensa ja supertiistain osavaltioissa kannatus kipuaa ylöspäin. Voi hyvinkin olla, että lopulta demokraatit tulevat tekemään valintansa sosialistin ja miljardöörin välillä.

 

Puoluekokousedustajat:

Buttigieg 22

Sanders 21

Warren 8

Klobuchar 7

Biden 6

Steyer 0

Gabbard 0

Patrick 0

Bloomberg 0

Jani Kokko

Yhdysvaltain historian ja politiikan väitöskirjatutkija Jyväskylän yliopistosta.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu