Trumpin koronatartunta ei muuta vaaliprosessia

Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpilla on todettu koronavirustartunta ja tällä on luonnollisesti poliittisia vaikutuksia presidentinvaaleihin. Tapauksessa konkretisoituu hänen hallintonsa tehoton reagointi pandemiaan sekä vähättely asiantuntijoita, tutkimustietoa ja varautumisohjeita kohtaan. Nyt on mielenkiintoista nähdä miten se ratkaiseva joukko liikkuvia äänestäjiä tulee suhtautumaan presidentin sairastumiseen.

 

Poliittisten vaikutusten lisäksi mediassa on käynnistynyt spekulointi itse vaaleista ja siitä järjestetäänkö niitä ylipäätään marraskuun 3. päivänä.

 

Minkälaisia vaikutuksia presidentin koronatartunnalla on itse vaaliprosessiin?

 

Vastaus on, että ei mitään. Vaalit tullaan järjestämään 3.11. ja tähän löytyy useita perusteluita.

 

1  ) Perustuslaki määrittelee aikataulun sekä kongressin että presidentin toimikausien suhteen ja valitsijamieskokouksiin. Vaaleja ei ole siis ajallisesti mahdollista lykätä juuri ollenkaan.

2 ) Vaalilippuja on jo ryhdytty postittamaan äänestäjille ja joissain osavaltioissa ennakkoäänestys on jo alkanut.

3 ) Vaalipäivänä ei valita pelkästään presidenttiä vaan kolmannes senaatista, edustajainhuone, useita kuvernöörejä ja muita viranhaltijoita, osavaltioiden ylä- ja alahuoneet sekä paikallistason viranhaltijoita pormestareista koululautakuntiin. Näin massiivista valintaprosessia ei voida lykätä pelkästään yhden henkilön johdosta.

4 ) Puolueilla pitäisi olla myös yhteisymmärrys miten ja millä aikataululla vaaleja siirrettäisiin. Ei ole todennäköistä, että republikaanit ja demokraatit saavuttaisivat yhteisymmärryksen.

5 ) Vahva argumenttien on myös perinne. Yhdysvalloissa vaalit on järjestetty jo yli 200 vuoden ajan aina neljän vuoden välein marraskuun ensimmäisenä tiistaina. Tämä on tapahtunut keskellä sisällissotaa, kahden maailmansodan aikana, ulko- ja sisäpoliittisten kriisien keskellä sekä taloudellisen laman aikana.

 

—–

 

Donald Trump on iän ja terveytensä puolesta riskiryhmässä ja ei voi olla ajattelematta sairastumisen vaikutusta hänen terveyteensä. Spekulointi on jo käynnistynyt sen suhteen mitä tapahtuu jos Trump on kykenemätön toimimaan ehdokkaana tai pahimmillaan menehtyy vaalien aikana?

 

Presidentin valintaa säätelee perustuslain toinen artikla, osa yksi, lauseke 2 sekä perustuslain 12. (1804) ja 20. lisäys (1933). Nämä vaikuttavat myös tilanteessa, jossa presidenttiehdokas menehtyy. Itse vaaliprosessia säätelee osavaltioiden omat vaalilainsäädännöt, jotka tekevät tilanteen varsin monimutkaiseksi.

 

Joten mitä tapahtuu jos:

 

Presidenttiehdokas menehtyy puoluekokouksen ja vaalipäivän välillä

 

Tässä tilanteessa DNC:n tai RNC:n johto pitää kokouksen ja valitsee sääntöjen mukaisesti uuden ehdokkaan menehtyneen tilalle. Todennäköisesti presidenttiehdokkaaksi nousisi varapresidenttiehdokkaaksi nimitetty henkilö. Kuitenkin puolueen on ainoastaan mahdollista tehdä muutos ennen kuin osavaltiot ovat vahvistaneet ehdokaslistat ja painaneet äänestysliput.

 

Jokainen osavaltio päättää itsenäisesti vaalilainsäädännöstä ja vaalien aikataulusta esimerkiksi ennakkoäänestyksen suhteen. Siksi menehtyneen ehdokkaan vaihtaminen voi olla mahdotonta toteuttaa vaikka vaaleihin olisi aikaa esimerkiksi kuukausi. Mikäli osavaltiot eivät pysty puolueen toivomuksesta huolimatta korvaamaan menehtynyttä ehdokasta niin on mahdollista, että äänestäjät tekevät valintansa kuolleen ja elävän ehdokkaan välillä.

 

Menehtynyt ehdokas voi myös voittaa vaalit ja tästä löytyy useita ennakkotapauksia, joista tuorein on vuodelta 2000. Tuolloin Missourissa senaattori John Ascroft (R) pyrki jatkokaudelle senaattiin ja sai vastaan osavaltion kuvernööri Mel Carnahan (D). Carnahan kuoli kolme viikkoa ennen vaalipäivää mutta osavaltion lainsäädäntö ei mahdollistanut ehdokkaan vaihtamista. Yllätykseksi Carnahan voitti vaalit ja tuli valituksi menehtyneenä senaattoriksi. Missourin kuvernööri nimitti Carnahin lesken senaattoriksi kunnes kahden vuoden kuluttua järjestettiin täytevaalit. ”Leskisäädös” on ollut keskeinen syy miten aikanaan ensimmäiset naiset ovat nousseet kongressiedustajiksi ja senaattoreiksi.

 

Valittu presidentti menehtyy vaalipäivän ja valitsijamieskokouksien välillä

 

Nyt tilanne on sama kuin jos ehdokas menehtyisi ennen vaaleja mutta voittaisi siitä huolimatta vaalit. Yhdysvalloissa ei äänestetä suoraan presidentistä vaan välillisesti valitsijamiesten kautta. Joten vaalipäivänä voittanut ehdokas ei ole teknisesti voittanut ennen kuin valitsijamiehet ovat antaneet äänensä.

 

Mikäli henkilö kuolee marraskuun 3. päivän (vaalipäivä) ja joulukuun 14. päivän (valitsijamieskokoukset) välisenä aikana niin tällöin Yhdysvaltain perustuslaki iskee täydellä voimalla. Presidentin valitsee 538 valitsijamiestä ja lain mukaan he eivät ole sidottu vaalitulokseen, kaikissa osavaltiossa valitsijamiestä ei edes rankaista mikäli hän äänestää jotain muuta henkilöä kuin osavaltiossa eniten ääniä saanutta ehdokasta. Todennäköistä tämä ei ole sillä Yhdysvaltain 58 presidentinvaalien historiassa vain 0,7 prosenttia valitsijamiehistä on äänestänyt jotain muuta kuin osavaltion voittajaa.

 

Tällaisessa tilanteessa valitsijamiehet olisivat vapaita äänestämään ketä tahansa, todennäköisesti vaalit voittanut puolue kuitenkin määräisi ketä valitsijamiesten tulee äänestää. Kuitenkin valitsijamiehiä ei voi pakottaa vaan he tekevät päätöksen itsenäisesti. Voi myös käydä niin, että valitsijamiehet antavat äänensä vaaleissa hävinneelle ehdokkaalle. He kuitenkin voisivat myös äänestää menehtynyttä ehdokasta. Tässä vaiheessa mukana olisivat jokaisen osavaltion omat vaalilainsäädännöt sen suhteen mitä valitsijamiehet saavat tehdä.

 

Presidenttiehdokas menehtyy valitsijamieskokouksien ja vaalituloksen vahvistamisen välillä

 

Mikäli valittu presidentti menehtyy joulukuun 14. päivän (valitsijamieskokoukset) ja tammikuun 6. päivän (vaalituloksen vahvistaminen) välillä niin tapahtuu seuraavaa. Valitsijamiehet ovat joulukuussa äänestäneet samanaikaisesti osavaltioiden pääkaupungeissa ja vaalitulos on silloin selvä. Mutta se kuitenkin vaatii äänten laskennan kongressin yhteisistunnossa tammikuussa, joka sitten vahvistaa vaalituloksen.

 

Presidenttiä koskevat valitsijamiesäänet lähetetään laskettavaksi edustajainhuoneeseen ja varapresidenttiä koskevat valitsijamiesäänet senaattiin. Menehtyneelle ehdokkaalle annettuja ääniä ei hyväksyttäisi laskennassa. Mikäli valitsijamiesäänten voittajaa pidetään valittuna presidenttinä niin silloin valittu varapresidentti astuisi presidentin rooliin. Kuitenkaan lain näkökulmasta henkilö ei ole valittu presidentti kuin vasta kongressin laskiessa ja vahvistaessa valitsijamiesäänten tuloksen.

 

Valittu presidentti menehtyy vaalituloksen vahvistamisen ja virkaanastujaispäivän välillä

 

Mikäli  valittu presidentti kuolee tammikuun 6. päivän (vaalituloksen vahvistaminen) ja 20. päivän (virkaanastujaispäivä) välillä niin tällöin perustuslain 20. lisäys määrää, että valittu varapresidentti nousee menehtyneen henkilölle tilalle ja nousee presidentiksi. Lisäys kuitenkin pätee vain siinä tilanteessa, että valittu presidentti on kuollut eikä muulla tavoin estynyt ottamasta virkaa vastaan.

Jani Kokko

Yhdysvaltain historian ja politiikan väitöskirjatutkija Jyväskylän yliopistosta.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu