Hoitajakriisi, miten olis motivaatiohupparit Helsinki-logoilla?

Hoitajakriisin ratkaisun avaimet mallia 2022 huhtikuu.

Olen huolissani seurannut hoitajakriisiä, eli terveydenhoitoalan työtaisteluita ja varhaiskasvatustyön arvostuksen vähenemistä, työolojen huononemista ja palkkojen heikentymistä isänä, jolla on kaksi pientä lasta varhaiskasvatuksen piirissä. Lakot ovat ns. ohi, mutta tulokset eivät mielestäni ratkaisseet alan ongelmia vaan toimivat pelkkänä laastarina. Huhtikuussa hoitajien työtyytyväisyyteen Helsingin kaupungin työryhmän tarjoamat motivaatiohupparit ei paljoa lohtua tuoneet.

 

Olen siispä päättänyt julkisesti kommentoida asiaa tällä artikkelilla, koska asia on mielestäni tärkeä minun – sekä tulevien kaltaisteni vanhempien –  ja meidän yhteisen Suomemme osalta. Mielestäni tarvitaan parempaa päätöksentekoa, että päästään siihen lopputulokseen, jossa hoitajat ja varhaiskasvattajat pääsisivät toteuttamaan töitään arvokkaasti, mielekkäästi sekä turvallisesti.

 

Esimerkkinä mielestäni varhaiskasvattajat saavat nyt kohtuuttoman pienen korvauksen siihen nähden, että meidän Suomalaisten isien ja äitien lapsien henki on heidän käsissään kolmasosan arkipäiviemme tunneista. 

 

Yksi hyvin selkeä merkki tästä ongelmasta on myös se, että Suomalainen hoitaja saa pienempää palkkaa verrattuna muihin pohjoismassa työskenteleviin sairaanhoitajiin.

Tässä muutamia esimerkkejä lisää tilanteen heikkenemisestä.

 

Eilen maanantaina 2.1.2023 Helsingin Sanomat kirjoitti:

”Henkilökuntapula on siinä mielessä ihan huuhaata, että kyllä halukkaita löytyy, kun laitetaan tarpeeksi rahaa tiskiin.”

”SÄÄSTÖT on verhoiltu arvokkaaksi vanhuudeksi”, sanoo myös Meilahdessa työskentelevä hoitaja.


”Osaamisesta pitää maksaa. Ei esimerkiksi voi olla niin, että vaativasta työstä vaikka lasten teho-osastolla maksetaan saman verran kuin vähemmän vaativista tehtävistä.”

Tänään tiistaina 3.1.2023 Iltalehti kirjoittaa:

Helmikoski teki sairaanhoitajatyön jälkeen noin puoli vuotta työterveyshoitajan työtä.

– ”Olin perehtynyt omaan taloustilanteeseeni, ja palkkakehitys oli aika heikko, Elina Helmikoski sanoo.”

Helmikoski on ajatellut myös sitä, että jos vanhuuden myötä esimerkiksi sairastuu, turvattu talous helpottaisi lääkäri- ja lääkemaksuissa.

–”Koin, että jos palkkakehitykseni on tällainen, se vaikuttaa turvallisuuden tunteeseeni vanhuuteen asti, Helmikoski sanoo.”

Tästä paistaa läpi se, että rahoja ei osata tai haluta kohdistaa oikein hoitajille. On ajateltu ja kuviteltu että kyllä he jaksavat ja kestävät.

Tätä asiaa täytyy mielestäni korjata.

On väärin ettei tähän ole tehty tarvittavia toimenpiteitä ja hoitajien on täytynyt jopa lakkoilla saadakseen yksinkertaiset asiat kuten elintasokustannuksiin (esim. elintarvikkeiden hinnan nousuun) sidotut indeksikorotukset jotka ovat tulleet minulle mukisematta IT-alalla. Kuulin viimeksi noutaessani lapsiani joululomalle päivähoidosta, ettei erään hoitajan tilille ollut taaskaan tullut palkka – Joulun alla – Sarastria-tietojärjestelmän ongelmista johtuen. Tämä oli henkilökohtaisesti järkyttävää kuulla kun me lähdimme joulun viettoon sillä tämä hoitaja oli kasvattanut käytännössä nuoremman lapsemme taaperoisesta asti.

Lisäksi jatkuva sijaistyövoiman kierrätysongelma (jolla ilmeisesti koitetaan paikata hoitajien huonoa oloa?) on oire isommasta ongelmasta, jonka juurisyy pitää selvittää ja hoitaa, jotta henkilökunta saa työrauhan ja arvostusta työlleen. Olen mm. hoitajilta ja opettajilta varhaiskasvatuksen puolelta suoraan kuullut että heitä auttamaan on tullut kirjaston väkeä ja vaikka mitä kun tilanne oli pahimmillaan, ilman varhaiskasvatukseen liittyvää koulutusta. Keskustelin myös kirjaston väen kanssa, ei heillä ollut edes sananvaltaa päättää tulevatko auttamaan vai eivät.

Keskustelumme päiväkotinoutojeni yhteydessä on myös koskettanut aihetta, josta mainitsin artikkelin alussa. Tässä siis Helsingin kaupunki järjesti työryhmän keksimään ratkaisua päiväkodin hoitajien ja varhaiskasvattajien työtyytyväisyyteen – jonka tuloksena ei ollut korkeampi palkka, jonkinlainen bonus tai vapaa, tai vaikka sadevaatteet, jotka varhaiskasvattajat joutuvat kustantamaan itsevaan motivaatiohupparit Helsinki-logoilla

Ei siis ole ihme, jos hoitoalan- ja varhaiskasvatuksen ammattilaiset vaihtavat töitään muille aloille tai kokevat turvatonta oloa työssään tulevaisuutensa kannalta, jos arvostus on tätä luokkaa ja päättäjät ovat näin irtaantuneita todellisuudesta. Näitä asioita ei mitkään maahanmuutto-purkkaratkaisut noin vain niks naks korjaa, saatikka että otetaan hoitajia ulkomailta halvemmalla kuin Suomalaisia hoitajia kuten Turku yritti tehdä maaliskuussa 2022. Meidän hoitajamme täällä tarvitsevat tukea osaavilta päättäjiltä, nyt he eivät sitä saa. Meidän maamme tapoja on muutettava.

Nykytilanteen korjaamisesta tulokset näkyvät sitten 10-20 vuoden päästä Suomen yhteiskunnassa. Kasvattajiemme ja hoitotyötä tekevien ammattilaisten työllä on kauaskantoista merkitystä kaikille meille Suomalaisille. Näen, että meidän aikuisten henki on hoitajiemme käsissä kolmasosan elämästämme, kun meistä kaikista tulee joskus vanhoja. Muistetaan ettei olla sitten yllättyneitä, jos kohtelu ei ole kovin kummoista, kun minimipalkan kaltaisella korvauksella, ilman arvostusta meitä yritetään jaksaa arjessa auttaa ja hoitaa.

Jani Mäkinen
Helsinki

Olen kahden lapsen isä, aviomies, IT-tradenomi sekä ohjelmistokehityksen ammattilainen. Töitä teen vaativien IT-järjestelmien johtavana ohjelmiston kehittäjänä sekä sovellusarkkitehtinä yli 15 vuoden kokemuksella.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu