Avoin kirje ministeri Kiurulle lastensuojelun tilasta

Ihmisiä on järkyttänyt nuorten tekemä henkirikos ikätoveriaan kohtaan Helsingin Koskelassa. Lastensuojelu on nostettu syytettyjen penkille luonnollisesti, koska henkirikoksen kohteena ollut nuori oli lastensuojelun huostaanottama. Ihmiset haluavat muutoksia lastensuojeluun, koska homma ei selvästikään toimi.

Olette nyt tekemässä ministeriössänne parannuksia lainsäädäntöön vaativan sijaishuollon osalta. Ihan kiva juttu, mutta taas lisätään kuntien menoja, koska sijaishuoltomenot ovat kovin kalliita toimenpiteitä jo ennestään koronapandemian kurittamille kunnille. Miksi ette huomioineet sote-uudistuksessanne lastensuojelun tilaa esimerkiksi yksityistämisen osalta? Teillä oli kova into kurittaa yksityistä terveydenhuoltoa. Kyllä terveydenhuollon osalta yksityisellä puolella on myös paikkansa julkisen rinnalla, jotta ihmiset pääsisivät hoitoon nopeammin, mutta lastensuojelun osalta tilannetta ette huomioineet.

Yksityiset laitokset joutuvat miettimään mihin taloudelliset resurssinsa panostavat, panostaako resursseja kallispalkkaiseen moniammatilliseen työryhmään vai tehdäänkö kunnilta saamilla verorahoilla voittoa lasten kustannuksella. Tilanne on nyt lastensuojelussa sellainen, että ne lastensuojelun asiakkaat, jotka oikeasti tarvitsevat päihdehoitoa sekä rikoskierteen katkaisemiseen pysäytystä, niin eivät sitä saa pitkien jonojen johdosta. Nämä asiakkaat joudutaan sijoittamaan sinne missä tilaa on eli perustason laitokseen, jotka ovat avoimien ovien paikkoja, joista pääsee pakoon helposti ja tekemään rikoksia ja pahimmillaan joku menettää sitten henkensä. Olisiko lastensuojelun sijaishuolto kuitenkin parempi kokonaan jättää valtion ja kuntien harteille ministeri Kiuru? Hyvä olisi myös tarkastella sijoitettujen lasten vanhempien maksuvelvoitteen lisäämistä. Asia voisi tehostaa perheiden jälleenyhdistämispyrkimyksiä, koska tällä hetkellä lasten huostaanotto ajat ovat hyvin pitkiä.

Lainsäädäntö vaatisi myös tarkennuksia vastuukysymysten osalta, koska lastensuojelun sosiaalityöntekijöillä on paljon valtaa siinä ketä sinne laitoksiin sijoitetaan. Käsittääkseni vanhempien ensisijaisena tehtävä on lastensa rajaaminen ja lastensuojelu on vasta viimesijainen keino siihen hommaan. Onko kaikki tällä hetkellä sijoitetut lapset sijoitettu lastensuojelulain 40 §:n mukaisesti? Lain pykäliä on esimerkiksi huostaanottoa tehdessä hankala tulkita eikä aina muilta viranomaisilta saadut lausunnot välttämättä anna mitään lisäarvoa sosiaalityöntekijöiden päätöstenteon tueksi. On myös hyvä muistaa, että lastensuojelun sosiaalityöntkekijätkin työskentelevät erilaisilla elämänkokemuksilla sekä arvopohjilla.