Ennaltaehkäisy on vain korupuhetta, jos vanhempien omaa vastuuta ei lisätä!

Kirjoittelin aiemmin blogikirjoituksen siitä, että ADHD on usein taustalla henkirikoksia tehneiden sekä yrittäneiden alaikäisten lasten kohdalla. Jos lähes joka neljännellä vangilla on todettu ADHD-diagnoosi, niin voimme päätellä, että viranomaistoimin tehtävät ennaltaestävät sekä korjaavat toimenpiteet eivät pysty estämään ADHD-diagnoosin saaneiden lasten ja nuorten rikollisen elämäntavan jatkumista myös aikuisuudessa. Tutkimusten mukaan varhainen puuttuminen lapsuuden kuormittaviin tekijöihin voisi ehkäistä ADHD:tä. Tutkimuksessa todetaan, että varhaislapsuutta kuormittavat tekijät, kuten kielteinen perheilmapiiri, vanhemman masennus tai lyhyt uni vauvana, lisäävät ADHD-oireiden puhkeamisen riskiä myöhemmällä iällä. Sensitiivinen ja ohjaava kasvatustyyli vähentäväisi riskiä saada ADHD. Riski on erityisen suuri niillä, joilla oli useita samanaikaisia riskitekijöitä.

Millään tukitoimilla tai varhaisella puuttumisella ei kuitenkaan saada estettyä nuorten ajautumista rikolliseen elämäntapaan, jos muutostyöskentelyyn ei saada mukaan lapsen vanhempia tai vanhempaa. Lastensuojelun asiakkuuteen ADHD-nuoret päätyvät usein teini-ikäisenä, jolloin ollaan usein jo pitkällä päihde- sekä rikosmaailmassa. Näin ollen lastensuojelulle ei jää muuta vaihtoehtoa kuin nuoren sijoittaminen laitokseen tilanteen pysäyttämiseksi. Ennaltaehkäisyä ei saada yhteiskunnassamme toimimaan, koska viranomaiset eivät voi olla valvomassa näitä perheitä 24/7, joissa on edellä mainittuja riskitekijöitä. Lisäksi lastensuojeluviranomaiset eivät voi olla huostaanottomassa jokaista lasta, joka on saanut ADHD-diagnoosin. Ongelmat eivä esiinny vielä alakouluiässä, vaan alkavat näkyä teini-iässä lähes poikkeuksetta, jolloin kuvioon tulevat päihteet ja muut rikokset. Lisäksi näillä nuorilla esiintyy vielä sekakäyttöä paihteiden osalta, joka sitten johtaa väkivaltaiseen käyttäytymiseen.

Asian muuttamiseksi järkevin keino olisi lisätä huostaanotettujen lasten vanhempien maksuvelvoitetta vanhempien maksukyvyn mukaan asiakasmaksulainsäädännön osalta. Tällä toimenpiteellä vanhemmat tulisi saada ymmärtämään hakea apua aiemmin sekä tehostaisi varmasti muutoksen eteen tehtävää työtä perheissä.

Jani Raespuro

Olen vuonna 1983 syntynyt, avioliitossa ja perheeseen kuuluu myös kolme lasta. Vapaa-aikani kuluu kuntosalilla ja lasten harrastuksissa. Koulutukseltani olen yhteiskuntatieteiden maisteri ja töissä olen lastensuojelussa sosiaalityöntekijänä. Olen ehdolla Espoon kaupunginvaltuustoon Espoon Kokoomuksen riveistä kuntavaaleissa 2021. Sähköposti: jani.raespuro.jr@gmail.com

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu