Pakkoauttaminen ei toimi, siksi aina tulee olemaan syrjäytyneitä
Yle uutisissa oli juttua koulupudokkaista. Uutisen mukaan joka kuudes nuori jää ilman ylioppilas- tai ammattitutkintoa. Tänä vuonna voimaan astuvan oppivelvollisuuslain tavoitteena on, että mahdollisimman moni saisi toisen asteen tutkinnon. Uudistusta kritisoineiden mukaan lain valmistelussa ei kuitenkaan ole otettu riittävästi huomioon sitä, millaista tukea lapset ja nuoret tarvitsisivat valmistuakseen ammattiin.
Loppupeleissä kyse on kuitenkin omasta motivaatiosta. Jos koulunkäyntiin ei ole motivaatiota, niin ei silloin pidä myöskään väkisin mennä yhteiskunnan varoin auttamaan. Nuoret ovat myös itse kritisoineet, että pakkoauttaminen koulunkäynnin suhteen ei auta. Jos ei opiskelu nappaa, niin sitten on jäätävä sinne sänkyyn syrjäytymään, opiskella voi myöhemminkin. Nyt tämän uuden oppivelvollisuuslain nojalla pakkoauttamistoimet tulevat lisääntymään, joka sitten lisää kuntien velkaantumista kaiken muun ohella.
Hallituksen esityksessä uudeksi oppivelvollisuuslaiksi (HE 173/2020) mainittiin, että koulukuntoiselle oppivelvolliselle viimesijassa osoitettaisiin opiskelupaikka valmentavassa koulutuksessa, jos hän ei vapaaehtoisesti hakeutuisi toisen asteen koulutukseen. Eli paine syrjäytymisvaarassa olevista nuorista menee VALMA-koulutukselle. Esityksen mukaan painetta uudesta oppivelvollisuuslaista tulisi myös kuntien lastensuojelu viranomaisille. Jos oppivelvollisuus olisi vaarassa jäädä suorittamatta, jouduttaisiin turvautumaan myös kunnan lastensuojelun palveluihin, mainitaan kyseisessä hallituksen esityksessä uudeksi oppivelvollisuuslaiksi. Eli jos VALMA-koulutus ei toimi, niin sitten sijoitus koulukotiin.
Ainoa hyvä asia hallituksen esityksessä uudeksi oppivelvollisuuslaiksi oli mahdollisuus määrätä sakkorangaistus huoltajalle, jos huoltaja tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta laiminlyö velvollisuutensa valvontavastuusta lapsensa koulunkäynnistä. Tämä olisi riittänyt vallan mainiosti eikä olisi tarvinnut käyttää satoja miljoonia yhteiskunnan varoja pakottamiseen. Maksu sinne, jossa koulunkäyntiä laiminlyödään piste.
> Jos ei opiskelu nappaa, niin sitten on jäätävä sinne sänkyyn syrjäytymään
En allekirjoittaisi tuota asennetta.
Lähtisin kyllä vähintään kartoittamaan tilannetta, miksi opiskelu ei nappaa. Jos syynä on päihteet, tilanne tarvitsee puuttumista. Opiskelun tilalle voisi myös tarjota työtä. Apumieheksi raksalle. Taksikuskiksi. Jotain joka tuo elämään sisältöä, ja varoja toteuttaa unelmiaan vapaa-ajalla, ja ehkä käy yhteiskunnallekin halvemmaksi.
Ilmoita asiaton viesti
On todella ihan turhaa ymmärtää kaikkia heidän huonoissakin valinnoissaan. Siitäei ole kuin haittaa.
Nuorten kieroon kasvavaan elämään pitää puuttua. En kannata sitä, että mitään tekemättömälle maksetaan ylöspito 18v iästä asti. Työvelvoite auttaa heitä eniten. Eli työ osoitetaan tai ei tule tukia.
Kun nuori aikansa tekee hanttihommia niin opiskelu voi alkaa kiinnostamaan. Höösäyksellä ja terapialla ei asia hoidu.
Ilmoita asiaton viesti
?? – otsikossa on epätäydellinen virhe
Ilmoita asiaton viesti
Onko tämä nyt oikeasti lastensuojelun sos työntekijän kanta nuorten kouluongelmiin?
Ja onko keskeisin huoli rikkaan Espoon kokoomuslaisilla se, mitä nuorten saaminen ammartioppiin maksaa (verrattuna sohvalle jäämiseen)?
1. Joku oppii lukemalla ja toinen tekemällä. Oppivelvollisuus ei ole koulupakko.
2. Alaikäisten saaminen jonkinlaiselle elämänuralle jotain oppimalla ei ole väkisin auttamista.
3. Nuoren oma motivaatio on todella keskeistä;kukaan terve (tai vammainenkaan)nuori ei ole passiivinen ; sohvalle jääminen on oire vakavasta häiriöstä.
Ongelma on pikemminkin hyperaktiivisuus , joka ei suuntaudu sellaiseen oppimiseen , joka auttaisi elämän rakentamisessa.
Sanotaan myös, että ”aina tulee olemaan sairauksia”.
Mutta emme me siksi jätä lääketieteellistä tutkimusta rahoittamatta.
Jopa espoolaisten verorahoilla.
Nuorten kouluongelmat ovat länsimainen kulttuurinen sairaus.
Sen hoitamattomuus tulee hirveän kalliiksi.
Ilmoita asiaton viesti
Sata pistettä!
En osaisi paremmin sanoa. Hyvä!
Ilmoita asiaton viesti
Mistähän tämä Raespuro on YTM:n paperit saanu? Perusasioihin alalla kuuluu oivaltaa, että jos järjestelmän apu ei kohtaa, ole vaikuttavaa tms. niin syy ei välttämättä ole avun saajassa vaan auttajan luomasta formaalista ihmiskuvasta lähtevistä odotuksista.
Ilmoita asiaton viesti