Tanskasta mallia pakolaispolitiikkaan

Tanska on ryhtynyt tuumasta toimeen pakolaistensa suhteen alkamalla perumaan oleskelulupia. Tanskan viranomaiset ovat arvioineet Syyrian pääkaupunki Damaskoksen olevan turvallinen paikka palata. Tanska on myöntänyt pysyviä oleskelulupia pääsääntöisesti vain henkilökohtaista vainoa kohdanneille pakolaisille. Esimerkiksi sisällissota lähtömaassa ei täytä kyseistä kriteeriä. Syyriassa tulitaistelut ovat viime aikoina keskittyneet enemmän maan pohjoisosiin. Myös Isis-järjestö on onnistettu kukistamaan maassa lähes kokonaan.

Palautuksista Tanska ei ole päässyt Syyrian kanssa sopuun, joten ketään ei ole lennätetty vielä takaisin. Osa oleskelulupansa menettäneistä on passitettu leiriksi kutsuttuun pakolaiskeskukseen odottamaan paluulentoa. Tanskan hallitus on tarjonnut vapaaehtoisesti Tanskasta Syyriaan palaaville pakolaisille jo aiemmin noin 25 000 euron paluurahaa, mutta vain 137 ihmistä tarttui tarjoukseen. Suomessa taas on myönnetty 5000 euron arvosta rahaa vapaaehtoisesti kotimaihinsa palaaville.

Tanskan demaripääministeri Mette Frederiksen on asettanut tavoitteekseen, ettei Tanskaan tulisi yhtään turvapaikanhakijaa. Kovan linjan maahanmuuttopolitiikalla demaripääministeri Mette Frederiksen on torjunut muun muassa oikeistopopulistisen Kansanpuolueen suosiota Tanskassa. Suomessa demaripääministerimme johtaman vihervasemmistohallituksen vastaavanlaisesta toimista voidaan vain uneksia.

On laskettu, että humanitäärinen maahanmuutto maksaa Suomelle 3,2 miljardia euroa vuodessa, joista sosiaalitukien osalta menot ovat satoja miljoonia euroja vuodessa. Suomessakin olisi hyvä ottaa Tanskan mukaisia linjauksia käyttöön pakolaispolitiikan osalta. Suomessakin voitaisiin aivan hyvin muuttaa lainsäädäntöä ja perustaa näitä palautuskeskuksia, johon laitettaisiin näitä kielteisen turvapaikkapäätöksen saanneita pakolaisia odottamaan paluulentoa kotimaihinsa. Palautuskeskusten avulla turvapaikanhakijoita olisi myös nykyistä systeemiä helpompi valvoa ja kontrolloida, koska tällä hetkellä turvapaikanhakijoiden katoamisen hillitseminen nykylainsäädännöllä on vaikeaa. Maan alle kadonneet kielteisen turvapaikkapäätöksen saanneet turvapaikanhakijat saattavat olla myös turvallisuusriski, kuten muistamme mitä Turussa tapahtui neljä vuotta sitten.

Uutislähteitä:

https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/55fcdd13-3d08-414f-987e-613b89ab776c?fbclid=IwAR0YZMEWkShFYuYQK1V6PY6ra8RsFAw5pe1AlDfrVSVu5E0QNxp5kuN5tHo

https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000007915589.html?share=26173a6a45278d16edaeb4ee520db69a

https://yle.fi/uutiset/3-10614021

https://www.iltalehti.fi/talous/a/200a4e99-a71a-4b7a-a6de-6369cca9e348

 

+2
Jani Raespuro
Kokoomus Espoo
Ehdolla kuntavaaleissa

Olen vuonna 1983 syntynyt, avioliitossa ja perheeseen kuuluu myös kolme lasta. Vapaa-aikani kuluu kuntosalilla ja lasten harrastuksissa. Koulutukseltani olen yhteiskuntatieteiden maisteri ja töissä olen lastensuojelussa sosiaalityöntekijänä. Olen ehdolla Espoon kaupunginvaltuustoon Espoon Kokoomuksen riveistä kuntavaaleissa 2021.
Sähköposti: jani.raespuro.jr@gmail.com

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu