Ottaisitko miljoonan heti vai viidentuhannen kuukausittaiset lisätulot loppuelämäksesi?

Radio Loopin aamuohjelmassa oli tänään tehty kysely ”Ottaisitko mieluummin miljoona euroa saman tien tilillesi vai 5000 euroa kuukaudessa koko loppuelämäsi ajan?”. Juontajan mukaan 79% vastaajista sanoi ottavansa mieluummin 5000 euroa kuukaudessa. Tällainen tulos on äärimmäisen huolestuttava. Selvästikin suomalaisten taloustaidot ovat järkyttävän huonolla tolalla.

Oikea vastaushan tuohon kysymykseen on tietenkin ottaa miljoona euroa heti. Tämä myös onneksi ohjelmassa todettiin juontajan kertoessa, että jonkun pankin (en muista enää kuka tai minkä pankin) sijoitusasiantuntija oli suositellut tuota vaihtoehtoa. Asiantuntijan perustelu oli, että sen miljoonan voi sijoittaa tuottavasti, jolloin saa sekä tuloja että sen miljoonan pesämunaksi.

Huolestuttavinta tuossa kuitenkin on, että kukaan — ei edes sijoitusasiantuntija — ei maininnut mitään inflaatiosta. Sehän tuossa merkittävin tekijä on, koska puhutaan pitkistä ajoista. 5000 eur/kk lisätuloilla saa kerättyä miljoonan kasaan vajaassa 17 vuodessa. Eli jos arvioi elävänsä vielä yli 17 vuotta, niin teoriassa kannattaisi valita 5000 euron kuukausittaiset lisätulot. Mutta, mikähän mahtaa olla 5000 euron ostovoima esimerkiksi 20 vuoden kuluttua? Euroopan keskuspankin virallisella kahden prosentin vuosittaisen inflaation tavoitteella se olisi 3338 euroa. Jos tuosta tavoitteesta lipsuttaisiin ja inflaatio karkaisikin esimerkiksi neljään prosenttiin, niin ostovoima olisi enää 2210 nykyeuroa. Täysin varmaa ei ole sekään, onko euroa maksuvälineenä olemassakaan enää 20 vuoden päästä.

Osa vastaajista ehkä ajatteli, että niihin 5000 eur/kk lisätuloihin tulisi vuosittaisia inflaatiokorjauksia kuten palkkoihin ja eläkkeisiin yleensä tulee. Jos, niin tämä olisi tietysti pieni parannus talousosaamisen suhteen, mutta samalla se tarkoittaisi, että inflaatiota on alettu pitää niin itsestään selvänä, että sitä ei enää edes mietitä. Minusta tuo olisi vielä huolestuttavampaa.

Inflaatio on pitkällä aikavälillä merkittävin rahan ostovoimaan vaikuttava tekijä. Jo kahdenkin prosentin vuosittainen inflaatio puolittaa rahan ostovoiman 34 vuodessa. Sadan vuoden kuluttua ostovoimasta on jäljellä enää reilu kymmenesosa. Tätä ilmiötä voimistaa vielä se, että tekniikan kehittymisen ansiosta useimpien tuotteiden valmistuskustannukset laskevat, koska niitä osataan tuottaa tehokkaammin ja/tai vähemmillä resursseilla. Periaatteessa kuluttajahintojen pitäisi siis keskimäärin laskea koko ajan. Näin ei kuitenkaan tapahdu vaan päinvastoin hinnat yleensä nousevat. Mikä karmeinta, merkittävä osa ihmisistä pitää sitä ihan normaalina ja hyväksyttävänä.

Tuo inflaation takia kadonnut ostovoima ei tietenkään häviä ilmaan, vaan joku siitä saa hyödyn. Se et kuitenkaan ole Sinä. Inflaatio johtuu siitä, että markkinoille lasketaan jatkuvasti lisää euroja kiertoon. (Sana tulee englanninkielisestä sanasta ”inflate” = täyttää ilmalla, paisuttaa.) Euron ostovoima ei putoa samalla sekunnilla, kun uusi raha lasketaan liikkeelle, vaan viiveellä, kun markkinatoimijat ehtivät reagoida lisääntyneeseen rahan määrään eli lisääntyneeseen kysyntään. Suurimman hyödyn saa se, joka ensimmäisenä saa ostaa uudella rahalla jotain, ja hyöty pienenee sitä enemmän mitä pidempään uusi raha on ehtinyt olla kierrossa. Viimeisenä uutta rahaa käsiinsä saavat — luultavasti esimerkiksi Sinä ja minä — toimivat homman maksajina, kun ostovoima on ehtinyt mukautua kasvaneeseen rahan määrään.

+3
janikorhonen
Muut Jyväskylä

Riippumaton liberaali

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu