Paljonko maksat todellisuudessa veroja?

On jälleen veronkorotusten aika. Oletko koskaan miettinyt, paljonko maksamme veroja todellisuudessa? Paitsi, että maksamme tuloveroa, maksamme myös menoveroa eli kulutusveroa.

Otetaanpa esimerkki. Sinun bruttopalkkasi on 2 200 euroa niin kuin postimiehellä. Kun tästä summasta vähennetään ennakkovero, tilillesi kopsahtaa 1800 euroa nettona. Tai siis me kuvittelemme, että kysymyksessä olisi nettopalkka. Todellisuudessa nyt verotus vasta alkaa.

Otat esille laskupinosi. Maksat aluksi kaukolämpölaskun. Kun maksat 200 € lämpölaskun, todellinen ostovoimasi on vain noin 150 euroa, sillä maksat lämpölaskusi yhteydessä 50 euroa veroa.

Seuraavaksi kaivat esille sähkölaskusi. Huomaat, että olet käyttänyt sähköenergiaa 30 euron edestä. Paitsi, että todellisuudessa, maksat sähköä 23 eurolla, ja loput seitsemän euroa maksat arvonlisäveroa valtiolle.

Yllätyksesi on melkoinen, kun huomaat, että parinkympin sähkölaskun jälkeen, laskupinosta paljastuu sähkönsiirtomaksu. Olettavasti he ovat tuoneet sähkön luoksesi taksilla, sillä parinkympin sähköstä, maksat 65 euroa sen siirtämisestä luoksesi. No, tässäkin yhteydessä ostovoimasi on vain reilut viisikymppiä, ja maksat valtiolle taas lisää veroa noin 15 euron verran.

Seuraavaksi laskupinosta paljastuu puhelinlasku. Maksat kolmenkympin laskun, mutta todellisuudessa maksat palveluntarjoajalle 24 euroa ja verottajalle arvonlisäverona 6 euroa.

Seuraavana edessäsi on valokuitumaksu. Maksat kiinteästä nettiyhteydestä 75 euroa. Mutta tässäkin on sama juttu, maksat palveluntuottajalle kuusikymppiä ja verottajalle 15 euroa.

Sitten onkin vesilaskun vuoro. Maksat satasen vesilaskusta 24 € arvonlisäveroa.

Tässä vaiheessa sinua alkaa jo hirvittää, sillä näyttää, että tili tuli ja tili meni. Päätät lähteä kauppaan. Hyppäät autoosi, josta maksat autonkäyttöveroa. Muistat, että ostaessasi sen olet maksanut siitä 24 % arvonlisäveroa.

Huomaat, että tarvitset käydä tankilla. Ostat polttoainetta tankin täyteen. Rahaa sinulta siihen uppoaa 70 euroa, mutta todellisuudessa saat polttoainetta vastikkeeksi vain korkeintaan viidelläkympillä, sillä maksat tankatessasi polttoaineveroa ja arvonlisäveroa. Jos polttoainelaskusi on kuukaudessa vaikkapa 200 euroa, maksat sen yhteydessä pelkästään arvonlisäverona lähes viisikymppiä.

Viimein pääset ruokakauppaan. Jokainen ostoskärryysi valitsema tuote sisältää jälleen 24 % arvonlisäveroa. Jos ostat makeisia, tupakkaa tai alkoholia, vero on luonnollisesti korkeampi – pian ilmeisesti myös punaisen lihan. Ilmastosyistä. Jos oletetaan, että ostat kuukaudessa ruokaa ja muita kodin perustarvikkeita 800 eurolla, maksat ostoksistasi lähes 200 euroa pelkästään arvonlisäveroa.

Huomaat, että tarvitset uudet kengät, takin ja kalsarit. Käytät näihin hankintoihin 250 euroa. Näissäkin hankinnoissa todellinen ostovoimasi on alle kaksisataa euroa. Maksat näet 60 € arvonlisäveroa.

Esimerkkien lista olisi loputon, joten jätän asian tähän. Arvonlisäveron lisäksi maksamme lukuisia erilaisia piiloveroja.

Jutun juoni on siinä, että kuluttajana maksat ensin palkastasi parikolmekymmentä prosenttia euroa veroa. Sen jälkeen maksat palkastasi vielä 24 % arvonlisäveroa, kun kulutat sen.

Jos palataan alkuun, ja tehdään pieni laskelma. Sait siis 1800 euroa nettopalkkaa. Jo pelkästään edellä kuvatut pakolliset hankinnat, jotka maksat nettopalkastasi, pitävät sisällään yli 400 euroa ”lisäveroa” arvonlisäveron muodossa. Tämä on tismalleen sama summa, kun minkä maksoit jo aluksi 2200 euron palkastasi.

Myös ylimääräiset – harrastuksiin, kulttuuriin, viihteeseen tai lomailuun käyttämäsi – rahat pitävät sisällään veroa. Et siis maksa pelkästään tuloveroa vaan myös menoveroa. 2200 euron bruttopalkasta sinulle jää siis todellista ostovoimaa korkeintaan 1400 euroa. Ja kun katsomme uutta budjettiesitystä, ostovoimasi tulee heikkenemään entisestään.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu