Ammattikoulun pitää valmistaa ammattiin
Valtiovarainministeriön budjettipäällikkö otti julkisesti kantaa, että ammattikoulutuksesta voisi karsia pois ”yleissivistäviä opintoja”, jotka hidastavat opiskelijoiden ammattiin valmistumista. Ehdotettiin myös tutkintojen lyhentämistä 3 vuodesta 2 vuoteen.
Tästä seurasi valtava pöyristys ja kohu, koska Suomessa on tabu kyseenalaistaa millään tavalla opetusmenetelmiä sekä niihin liittyviä uskonkappaleita. Metelin nostamisen sijaan olisi syytä keskustella oikeasta ongelmasta, joka on olemassa.
Keskustelu ammattikouluissa opiskelevien ja opettavien sekä opiskelijoita työllistävien työnantajien kanssa kertoo, että opinnot eivät usein johda ammattitaitoon. Ei opita edes tulemaan töihin ajoissa ja lähtemään tarpeeksi myöhään. Ammattiin liittymättömät opinnot syövät vähiä ammattiaineiden voimavaroja entisestäänkin.
Jokainen töissä ollut tietää, että käytännössä vuosi työelämää opettaa enemmän kuin monta vuotta koulua. Tulisi voida siirtyä tehokkaasti työelämän palvelukseen, myös hyödyntäen oppisopimuksen ja mestari-kisällimallin tyyppisiä ratkaisuja. Kiinteä yhteys yrityskenttään on tarpeen.
Opintojen kesto ei myöskään voi olla itseisarvo. Jos 2 vuodessa saavutetaan sama tai jopa parempi ammattitaito kuin 3 vuodessa, on vaikea nähdä kenen etua palvelee opintojen pitkittäminen pitkittämisen ilosta.
Kaikkia ongelmia ei voi ratkaista kaatamalla lisää rahaa, koska sitä ei ole mistä kaataa. On keksittävä keinot tehdä asiat tehokkaammin ja nopeammin, keskittyä tärkeimpään. Ammattikoulun tehtävä on opettaa ammattitaito. Kaikki eivät voi olla korkeakoulun käyneitä. Käden taitojen osaajia tarvitaan ja heitä tulee arvostaa.
Pitäisi miettiä sitä, miksi jotkut haluavat mennä ammattikouluihin vai opistojako ne nykyään ovat. Demari-ideologian mukaan kaikkien toisen asteen opiskelijoiden pitää opiskella sillä silmällä, että voivat pyrkiä ja päästä korkeakouluihin. Saman ideologian mukaan opistot muutettiin ammattikorkeakouluiksi, jotta korkeakoulututkinto olisi mahdollinen mahdollisimman monelle.
Minä väitän, että ammattikou… tai siis -opistoihin pyrkivät haluavat päästä nopeasti ammattiin ja eroon heidän mielestään turhasta kielten ja korkeamman tason matikan opiskelusta, mihin em. ideologia sitten kuitenkin pyrkii pakottamaan ammattikoulutuksessakin.
Tästä seuraa jatkuvasti sitä, että porukkaa jää kokonaan valmistumatta ammattiin ja syitä etsitään siitä, että heidän koulutukseensa on annettu liian vähän rahaa. Todellakin paluu kaksivuotiseen ammattikouluun ja mahdolliseen lisävuoteen sitä haluaville, on oikea keino vähentää keskeytyksiä ammattikoulutuksessa. Jos siitä saadaan sivutuotteena säästöjä, ei sekään paha ole.
Ilmoita asiaton viesti
Joo, sen lisäksi sitten sekä opettajat että oppilaat pysyvät siellä koulussa 8.00 – 15.00, eivätkä haahuile pitkin kaupunkia puolta ajasta. Eka vuosi koulussa ja toinen sitten puoliksi koulussa ja firmoissa.
Ilmoita asiaton viesti
Ei se nyt noinkaan ole, yhä useammassa ammatissa tarvitaan kielten osaamista, matematiikkaa, tietotekniikkaa ym. Ammatilliseen koulutukseen hakeutuvista moni omaa peruskoulun jälkeen vielä riittämättömät taidot näissä asioissa ja joukossa on todella runsaasti myös niitä, joiden taitotaso on kuudesluokkalaisen tasolla ja jos taso on tuo, niin harvassapa ovat ammatit, missä tuo riittää. Puhumattakaan siitä, että ammatilliselle puolelle päätyy paljon opiskelijoita, joilla ei ole mitään motivaatiota oppia ammattia.
Syyttää voi tietysti peruskoulua, missä pitäisi ryhdistäytyä, kerätä pääsääntöisesti puhelimet pois, keskittyä oleelliseen kaikenlaisen kasvatustieteilijöiden suosiman ja opetussuunnitelmiin ujuttaman puuhastelun sijaan. Sekä jättää kylmästi kertaamaan luokka, jos oppilaan halu opiskella on nollassa.
Ilmoita asiaton viesti
Lisäisin vielä, että hyvään kansalaisuuteen ja miksei hyvään elämäänkin liittyy tietty perussivistys ihan jo toimivaa demokratiaakin ajatellen. On totta, että tekijöitä tarvitaan kuten blogisti kirjoittaa, mutta jos ammattikouluista karsitaan yleissivistävät aineet, se vain lisää entisestään turhaa ”pelkän ammattikoulun” käyneiden väheksyntää.
Ilmoita asiaton viesti
Kuka väheksyy sähkömiestä, putkimiestä, autonasentajaa? Tuollainen puhe opettajan suusta kuullostaa nimenomaan väheksynnältä.
Ilmoita asiaton viesti
Nykyisessä peruskoulussa oppilaat saavat ainakin yhden vieraan kielen (yleensä englannin) taidot, sekä sen ”pakkoruotsin”.
Suuri osa ammattikoulusta valmistuneista saavat halutessaan työpaikan ja samalla myöhemmin mahdollisuuden jatkaa ns. yleissivistäviä opintojaan niin halutessaan. Näin usein tapahtuukin.
Ilmoita asiaton viesti
Ei ammattikoulun velvollisuudeksi voi jättää sitä, että opiskelijan taitotaso on kuudennen luokan tasolla. Peruskoulun tulee suoriutua omasta osastaan ja luokalle jäämisen on oltava mahdollista. Kertaamisen voisi kokea ennemminkin palveluksi oppilaalle kuin syrjinnäksi.
Ilmoita asiaton viesti
”…Syyttää voi tietysti peruskoulua, missä …”
Samaa mieltä. Liian moni kertoo peruskoulun avuttomuudesta ja armoviitosista. Peruskoulun tavoite ei saa olla ”äkkiä ulos”, vaan oppiminen. Kieliäkin (pakkoruotsia lukuun ottamatta) tarvitaan työelämässä. Kuten blogissakin sanotaan ”Ammattikoulun pitää valmistaa ammattiin”. Tavoite ei siis sielläkään saa olla ”äkkiä ulos”, vaan ammattiin valmentaminen.
Ilmoita asiaton viesti
Indonesialaisesta perheestäni kolme henkilöä pääsi hyvään alkuun ja sai riittävän ammattitaidon ja työpaikan oppisopimuksen avulla. Kaksi henkilöä jatkoi sitten ammattiopistoon täydentämään ammattitaitoaan. Kaikki ovat menestyneet työelämässä erinomaisesti. Yksi henkilö on jatkanut yliopistoon.
Ilmoita asiaton viesti
Hra Mäkelä, kuten moni muukin PSn henkilö, on kävelevä esimerkki siitä, että koskaan koulutuksessa ei voi olla liikaa yleissivistystä. Sitä tarvitaan.
Ilmoita asiaton viesti
Jopa 3 vuotta on liian lyhyt aika tietyillä enemmän monipuolisuutta vaativilla aloilla.Saksan oppisopimuksen kesto metallissa on pääsääntöisesti 42 kk ja kesäloma on 1 kk.
Ilmoita asiaton viesti
Ammattikoulutuksen käyneille on kuitenkin luotava mahdollisuus päästä ammattikorkeakouluun tai korkeakouluun. Yleissivistävien opintojen osalle on siis tarve joka tapauksessa.
Jos ammattikoulutus muutetaan kaksivuotiseksi, pitää tarjota erillinen vuoden mittainen täydennystutkinto, jotta riittävä osaamispohja jatkokoulutukseen varmistetaan. Sen toki voisi suorittaa ammattiopintojen yhteydessä tai jälkikäteen.
Ilmoita asiaton viesti
Tuossa on oikeastaan ideaakin, ainakin joidenkin ammattiin valmistavien linjojen osalta. Silti pitäisi pyrkiä siihen, että amiksen aloittavilla olisi riittävät perustiedot ja yleisivistyskin peruskoulun jälkeen. Nyt ei monella ole, kun vaikkapa matikasta ei hallita lainkaan prosenttilaskua tai geometriaa ja lukutaito on heikko.
Ilmoita asiaton viesti