Kansanedustajan ”arvokas käytös” lyömäaseena

Keskustelukulttuuri Suomessa on nykyisin varsin omituista. Sen sijaan että keskusteltaisiin ajankohtaisista asioista ja yhteiskunnallisista epäkohdista, keskustellaan mistä saa keskustella ja miten. Todennäköisesti tässä metakeskustelussa on taustalla pyrkimys hallita sitä, kuka saa keskustella ja mistä näkökulmasta – ottaa niskalenkkiä eri tavalla ajattelevista ja heidän ilmaisunvapaudestaan.

Kansanedustajan roolissa tämä ilmenee toistuvina vaatimuksina siitä, että perustuslain mukaan ”Kansanedustajan tulee esiintyä vakaasti ja arvokkaasti sekä loukkaamatta toista henkilöä”. Kyseistä perustuslain 3. luvun 31. pykälän sitaattia käytetään jatkuvasti asiayhteydestään irrotettuna lyömäaseena. Asiayhteydelle relevantti osa perustuslakia kuuluu kokonaisuudessaan seuraavasti:

***
30 §

Kansanedustajan koskemattomuus

Kansanedustajaa ei saa estää hoitamasta edustajantointaan.

Kansanedustajaa ei saa asettaa syytteeseen eikä hänen vapauttaan riistää hänen valtiopäivillä lausumiensa mielipiteiden tai asian käsittelyssä noudattamansa menettelyn johdosta, ellei eduskunta ole siihen suostunut päätöksellä, jota vähintään viisi kuudesosaa annetuista äänistä on kannattanut.

Kansanedustajan pidättämisestä ja vangitsemisesta on heti ilmoitettava eduskunnan puhemiehelle. Kansanedustajaa ei saa ilman eduskunnan suostumusta pidättää tai vangita ennen oikeudenkäynnin alkamista, ellei häntä painavista syistä epäillä syylliseksi rikokseen, josta säädetty lievin rangaistus on vähintään kuusi kuukautta vankeutta.

31 §

Kansanedustajan puhevapaus ja esiintyminen

Kansanedustajalla on eduskunnassa oikeus vapaasti puhua kaikista keskusteltavana olevista asioista sekä niiden käsittelystä.

Kansanedustajan tulee esiintyä vakaasti ja arvokkaasti sekä loukkaamatta toista henkilöä. Jos kansanedustaja rikkoo tätä vastaan, puhemies voi huomauttaa asiasta tai kieltää edustajaa jatkamasta puhetta. Eduskunta voi antaa toistuvasti järjestystä rikkoneelle kansanedustajalle varoituksen tai pidättää hänet enintään kahdeksi viikoksi eduskunnan istunnoista.

***

Kuten jokainen pykälät kokonaisuudessaan lukenut näkee, kyseinen lainkohta koskee työskentelyä eduskunnassa. On demokratian toiminnalle välttämätöntä, että parlamentissa voi puhua vapaasti käsiteltävistä asioista. Kyseessä tässä lainkohdassa on parlamentaarisen koskemattomuuden määrittely ja koskemattomuuden vastapainona tuleva sääntely, jolla toisaalta turvataan parlamentin työrauha.

Tätä puheoikeutta hallitsemaan on määritetty eduskunnan puhemiehen instituutio. Kyseisen käytöksen valvonta on joukko kirjoittamattomia sääntöjä esimerkiksi teitittelystä, sukunimen käytöstä ja tiettyjen ilmaisujen kiertämisestä. Se on veteen piirretty viiva ja ensisijaisesti puhemiehen vapaata harkintaa sopivuudesta keskustelun kuluessa. Puhemies on kyseisen perustuslain osan ensisijainen tulkitsija.

Eräs yleinen jopa valveutuneiden kansalaisten keskuudessa levinnyt virhekäsitys on syytä korjata. Kyseinen pykälä ei käsittele laajemmalti yhteiskunnallista keskustelua, taikka kansanedustajan toimintaa esimerkiksi sosiaalisessa mediassa tai nakkikioskin jonossa. Niissä kansanedustaja on alisteinen samoille oikeuksille ja velvollisuuksille kuin muutkin kansalaiset. Ei erivapauksia – ei erioikeuksia. Ei syytesuojaa – ei velvollisuutta käyttäytyä koodin mukaan.

Ennen kaikkea, kyseinen laki todellakaan ei anna kansanedustajan poliittisille vastustajille tai näiden kannattajille oikeutta yksipuolisesti määrittää käytöksen sopivuutta ja yrittää vaientaa kansanedustajan ilmaisunvapautta tämän ”yksipuolisen sopivan käytöksen määritelmän” kautta. Kansanedustajan velvollisuus on tuoda äänestäjiensä viestiä julkiseen keskusteluun. Tähän älkööt muut puuttuko!

janimakela

Olen isänmaallisten arvojen pohjalta toimiva maltillisen konservatiivinen yleispoliitikko. Asetan Suomen ja suomalaiset etusijalle muuttuvassa maailmassa. Tämä maa ja kansa ovat itsenäisyyden ja hyvinvoinnin arvoisia nyt sekä tulevaisuudessa. Olen perussuomalaisten 2. kauden kansanedustaja Kaakkois-Suomen vaalipiiristä. Toimin eduskuntaryhmämme 1. varapuheenjohtajana. Olen suuren valiokunnan 1. varapuheenjohtaja sekä valtiovarainvaliokunnan varajäsen, mukana liikennejaostossa sekä sivistys- ja tiedejaostossa. Muihin luottamustoimiini lukeutuu toimiminen Veikkauksen hallintoneuvoston varapuheenjohtajana. Kunnallisella tasolla toimin Lappeenrannassa kaupunginvaltuutettuna 2013 alkaen sekä kaupunginvaltuuston 2. varapuheenjohtajana.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu