Miksi perussuomalaiset vaativat rahaa EU:sta?

Suomessa käytävä EU-keskustelu ei kehuja ansaitse. Harvoin törmää mediassa artikkeleihin, joissa kerrottaisiin tulevista ja ajankohtaisista unionin asioista kattavasti ja objektiivisesti. Uutiset ovat joko unionin jäsenyyden ”fantsutusta” ilman kunnon perusteita, tai sitten yksittäisten aikaa sitten päätettyjen direktiivien vaikutusten kauhistelua.

Suomen EU-edunvalvonnassa on tehostamisen varaa. Joko alemmuudentuntonsa johdosta tai palkkiovirkojen toivossa, suomalaisilla konsensuspuolueiden poliitikoilla on tapana joustaa asioissa kansallisen etumme vastaisesti. Näin eivät kokemukseni mukaan toimi minkään muun maan poliitikot, vaan jokainen maa esittää omat intressinsä ja ajaa niiden toteuttamista.

Älyllistä keskustelua EU:ssa vaikuttamisesta tai sen kritiikistä ei juuri käydä. Monesti törmää outoon ajatuksenkulkuun – että ”kun perussuomalaiset kerran niin kovasti vastustavat EU:ta ja puolustavat Britannian eroa, miksi kuitenkin vaadimme kahmimaan mahdollisimman paljon EU-rahoitusta hankkeisiin Suomessa?”.

Ajatus on täysin päälaellaan. Suomi maksaa EU:lle jäsenmaksua, halusimme tai emme. Jäsenmaksu on miljardeja vuodessa, josta suurin osa palautuu takaisin erilaisina ”tukina”. Sitä satojen miljoonien suuruista osaa joka ei palaudu, kutsutaan nettojäsenmaksuksi. Usein puhutaan vain nettomaksusta, unohtaen että myös takaisin saatu on omaa rahaamme.

On totta kai selvää, että perussuomalaisten mielestä Suomen tulee saada takaisin niin paljon itse maksamastaan rahasta kuin mahdollista. Jos se olisi mahdollista, meille kelpaisi totta kai myös nettosaanti. Sitä ei kuitenkaan tule koskaan tapahtumaan, koska EU on laajentunut hallitsemattomasti Itä-Eurooppaan.

Oppimista olisi tietyissä asioissa myös EU-kriitikoilla itsellään. Tästä konkreettinen esimerkki; kun Britannia erosi EU:sta, samalla osa sen europarlamentaarikon paikoista jaettiin uudestaan. Suomelle tuli yksi paikka, joka meni vihreille. Paikalla olisi voinut hyvin olla myös perussuomalainen – ei olisi vaadittu edes eduskuntavaalien kannatusprosenttia.

Niin kauan kuin Suomi pysyy unionin jäsenenä, ja pysyy joka tapauksessa vuosia, on meillä oltava linja edistää kansallista etuamme siellä sekä rahan että lainsäädännön suhteen. Kaikki valta, rahat ja vaikutuspaikat kyllä jaetaan, äänestipä kriitikko tai ei. Mutta jos ei äänestä, sitäkin valtaa käyttävät kansallismielisten sijaan globalistit.

janimakela

Olen isänmaallisten arvojen pohjalta toimiva maltillisen konservatiivinen yleispoliitikko. Asetan Suomen ja suomalaiset etusijalle muuttuvassa maailmassa. Tämä maa ja kansa ovat itsenäisyyden ja hyvinvoinnin arvoisia nyt sekä tulevaisuudessa. Olen perussuomalaisten 2. kauden kansanedustaja Kaakkois-Suomen vaalipiiristä. Toimin eduskuntaryhmämme 1. varapuheenjohtajana. Olen suuren valiokunnan 1. varapuheenjohtaja sekä valtiovarainvaliokunnan varajäsen, mukana liikennejaostossa sekä sivistys- ja tiedejaostossa. Muihin luottamustoimiini lukeutuu toimiminen Veikkauksen hallintoneuvoston varapuheenjohtajana. Kunnallisella tasolla toimin Lappeenrannassa kaupunginvaltuutettuna 2013 alkaen sekä kaupunginvaltuuston 2. varapuheenjohtajana.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu