Afganistan on 2000-luvun Vietnam

Yhdysvallat hyökkäsi Afganistaniin vuonna 2001 vastareaktiona 9/11-terrori-iskuihin. Sittemmin nopeaksi tarkoitettu operaatio on venynyt jo lähes 20 vuoden pituiseksi miehitykseksi, jonka aikana on pyritty kouluttamaan ja varustamaan Afganistanin armeija Talebanin uhkaa vastaan ja tätä kautta edistämään liberaalia demokratiaa maassa, jossa sille ei ole minkäänlaisia perinteitä.

Afganistanin viimeaikaisia tapahtumia seuratessa on ollut mahdotonta olla huomaamatta yhtäläisyyksiä Vietnamin sotaan (1955-1975). Molemmissa tapauksissa Yhdysvallat koki asiakseen hyökätä maantieteellisesti kaukana sijaitsevaan maahan levittääkseen demokratian ilosanomaa ja vastustaakseen paikallisista poliittista kehitystä asevoimin. Molemmissa tapauksissa Yhdysvallat liittolaisineen asetti kohdemaahan nukkehallituksen, joka ei nauttinut sen enempää kansan kuin armeijankaan luottamusta. Korruptio Afganistanin armeijassa on laajamittaista ja taistelutahto olematon.

Lopputuloksen voi arvata.

Varsinkin muslimimaista puhuttaessa on tärkeää muistaa se länsimaisesta näkökulmasta outo tosiseikka, että enemmistö paikallisesta kansasta ei arvosta liberaaleihin arvoihin nojaavaa kansanvaltaa. Suurimmalle osalle kansasta jopa äärivanhoillinen sharia-lakiin pohjautuva hallinto on mieleinen. Tästä on hyvänä esimerkkinä noin kymmenen vuoden takaisen Arabikevään tapahtumat, jossa Egyptin presidentti Hosni Mubarak syrjäytettiin. Länsimaiden liberaalit odottivat kieli pitkällä Egyptin ensimmäisten demokraattisten vaalien johtavan merkittäviin sosiaalisiin uudistuksiin ja naisten aseman parantumiseen. Lopputuloksena kansa kuitenkin äänesti vanhoillisen muslimiveljeskunnan valtaan eikä mainittavaa sosiaalista reformia tapahtunut.

Niin Vietnamin kuin Afganistanin nukkehallitus romahti liki välittömästi miehityksen loputtua. Sekä Vietnamin että Afganistanin tapauksissa seuraukset ovat olleet yhtä katastrofaaliset sekä miehitetylle maalle että Yhdysvaltojen kansainväliselle uskottavuudelle, puhumattakaan inhimillisestä hinnasta. BBC:n mukaan Afganistanin miehityksen kustannukset olivat vuoteen 2019 mennessä yli 822 miljardia dollaria. Ihmishenkinä sotaretki on maksanut yli 2400 kuollutta amerikkalaissotilasta ja yli 100 000 muuta kuolonuhria. Lisäksi Taleban sai käsiinsä miljardien edestä Afganistanin armeijan hallussa ollutta amerikkalaista aseistusta, jolla vakiinnuttaa sotilaallinen asemansa.

Afganistanin tapahtumilla, joita voi hyvällä syyllä verrata Vietnamiin, tulee olemaan kauaskantoiset seuraukset ja se osoittaa osaltaan hyvin, miksi länsimaiden islamisaatiota on syytä vastustaa päättäväisesti.

+2
Janne Hartikainen
Perussuomalaiset Vantaa

Diplomi-insinööri, Vantaan kaupunginvaltuutettu

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu