Kirkko, sananvapaus ja pride

Suomen evankelisluterilainen kirkko on viime aikoina kunnostautunut ulostuloilla sanan- ja uskonnonvapauteen liittyen. Erikoista kyllä, kirkko ei ole pyrkinyt puolustamaan näistä arvoista kumpaakaan vaan päinvastoin tuominnut erilaiset Raamattuun pohjautuvat mielipiteet loukkaavina ja kehottanut kirkon jäseniä ”uskonvastuuseen”. En itse kuulu mihinkään uskontokuntaan, mutta konservatiiviset arvot ovat silti minulle tärkeitä. Pyrin seuraavassa pohtimaan, mitä ihmettä kirkolle on oikein tapahtunut.

Suomi on perinteisesti ollut tapakristillinen yhteiskunta, jossa ylivoimainen enemmistö asukkaista on kuulunut kansankirkkoon. Sittemmin kirkosta vuosittain eroavien määrä on noussut nopeasti. Vaikka elämmekin niin sanottua jälkikristillistä aikaa, suurin syypää on nähdäkseni kuitenkin kirkon oma toiminta. Kirkon tulisi edustaa ihmisille muuttumattomia arvoja, jotka pysyvät samoina yhteiskunnan muutoksista ja muotivirtauksista huolimatta. Kirkon opetuksen tulee pohjata Raamattuun eikä alati vaihtuviin yhteiskunnallisiin mielipiteisiin. Tässä on epäonnistuttu surkeasti.

On mielestäni surullista, miten kirkko pyrkii mielistelemään sateenkaariväkeä ja kirkkoa halveksivia ateisteja unohtaen täysin oman kannattajakuntansa ja edustamansa perinteiset arvot. Vuodesta toiseen kirkko liputtaa pride-hullutuksen puolesta, vaikka on vaikea kuvitella minkään olevaan kauempana perinteisistä kristillisistä arvoista.  Ajatuskin sukupuolten tai suuntaumisten moninaisuudesta on kirkkoperinteessä täysin vieras. Mikäli Raamattua onnistuu pitämään jotenkin erityisen suvaitsevaisena tai homomyönteisenä kirjana, kehotan lukijaa lämpimästi tutustumaan lähdeaineistoon paremmin.

Päivi Räsäsen tapaus on täysin oma lukunsa. Räsänen on vuosia puhunut yhteiskunnassa kristillisten arvojen ja perinteiden puolesta. Näin tehdessään hän on kuitenkin Raamattua siteeraamalla ajautunut valtakunnansyyttäjän täysin mielivaltaisen ajojahdin kohteeksi, kuten olemme saaneet tiedotusvälineistä kuulla. Miten kirkko sitten suhtautuu tällaiseen vainoamiseen, joka kohdistuu suoraan henkilön kristilliseen vakaumukseen? Tuomitsee Räsäsen ulostulot ja kehottaa vastuulliseen puheeseen, kun olisi pitänyt nousta voimakkaasti tukemaan konservatiivisia arvoja ja uskonnonvapautta. On vaikeaa välttyä mielleyhtymältä ensimmäisten vuosisatojen marttyyreihin, vaikka tällä kertaa kirkko onkin pysynyt visusti vainoajien puolella. Sananvapauden pitäisi olla kirkolle itsestäänselvyys, varsinkin kun sitä käytetään näin selkeästi kristillisen sanoman ja konservatiivisten arvojen puolesta.

Näillä pohdinnoilla on helppoa ennustaa, että evankelisluterilaisen kirkon jäsenkato jatkuu ja kiihtyy entisestään. Minkäänlaista muutosta ei ole näkyvissä ja uskonasioihin intohimoisemmin suhtautuvat ovat jo hyvän aikaa sitten siirtyneet muihin kirkkokuntiin. Tarvittaisiin totaalinen täyskäännös konservatiivisempaan suuntaan, mitä ei ikävä kyllä ole näköpiirissä.

+7
Janne Hartikainen
Perussuomalaiset Vantaa
Ehdolla eduskuntavaaleissa

Diplomi-insinööri, Vantaan kaupunginvaltuutettu, Vantaa-Keravan aluevaltuutettu. Eduskuntavaaliehdokas (Uusimaa)

Olen Vantaan Havukoskella jo lähes kymmenen vuotta asunut konetekniikan diplomi-insinööri, Vantaan kaupunginvaltuutettu ja Vantaa-Keravan aluevaltuutettu. Perheeseen kuuluu lisäkseni avovaimo ja kaksi kissaa. Olen saanut kunnallisissa luottamustehtävissä laajasti kokemusta julkisesta päätöksenteosta ja nyt on oikea aika siirtyä lisäksi valtakunnanpolitiikkaan.

Olen työskennellyt koko urani ajan yksityisellä sektorilla eri asiantuntijatehtävissä ja tätä kautta tunnen hyvin erilaisten yritysten tarpeet. Yritysten toimintakyvyn varmistaminen ja tätä kautta uusien työpaikkojen luominen onkin erityisen lähellä sydäntäni. Suomi kilpailee koko ajan työpaikoista ja investoinneista naapurimaiden kanssa, kansallisen kilpailukyvyn kannalta on äärimmäisen tärkeää tehdä Suomesta houkutteleva maa kansainvälisille yrityksille. Tämä kehitys taas mahdollistaa veronalennukset.

Työnteko luo oikeaa hyvinvointia, ei himoverotus. Työnteon on oltava yksilölle aina kannattavaa ja tämän edellytyksenä on kannustava verotus. Verotuksen pitäisi kaikissa tilanteissa kannustaa tekemään enemmän töitä ja luoda ihmiselle edellytykset ottaa vastuu omasta elämästään ja valinnoistaan. Nykyisellään verotus on Suomessa kestämättömän korkealla tasolla ja myös verotuksen progressio on yksi maailman kireimmistä. Ei ole sattumaa, että joka vuosi lahjakkaita vastavalmistuneita ja ammattilaisia lähtee suurin joukoin kannustavamman verotuksen maihin. Tälle kehitykselle ja nykyiselle tasapäistävälle vasemmistopolitiikalle on saatava loppu. Kukaan ei vihaa niin paljon tavallista veronmaksajaa kuin vihervasemmisto.

Yksityisautoilijana koen tärkeäksi puolustaa tavallisen ihmisen oikeutta yksityisautoiluun. Suomen erityispiirteisiin kuuluvat pitkät etäisyydet vaativat käytännössä oman auton käyttöä eikä julkinen liikenne usein ole realistinen vaihtoehto. Polttoaineveron korotukset paitsi lisäävät tuotteiden kustannuksia, myös heikentävät työllisyyttä. Suomalaiset maksavat polttoaineesta Euroopan korkeinta hintaa ja tässä on kyse yksinomaan poliittisesta tahdosta. Monissa Euroopan maissa on alennettu polttoaineen hintaa verohelpotuksin. Tavallisen autoilijan riistäminen Vihreän dystopian varjolla on yksiselitteisen väärin. Bensapumpulla tulee muistaa, että kyseessä ovat Marinin eivätkä Putinin hinnat. Miksi autoilijan pitäisi kärsiä aina?

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu