Elämänlaatu

Elämänlaadulla tarkoitetaan sitä, millainen ihmisen elämä on/ millaiseksi hän sen kokee. (Wikipedia)

Sana jäi mieleeni pyörimään luettuani jonkun lehtiartikkelin,joten halusin aiheesta muutaman rivin kirjoittaa.

Asia on tullut esille lähinnä viimeisen kolmen vuoden aikana, kun sairaudesta on tullut erottamaton osa elämääni. Mitään sairauskertomusta en halua kuitenkaan kirjoittaa.

Elämänlaatuuni sairastelu on tietysti vaikuttanut suuresti. Eikä suinkaan positiivisesti.

Lähinnä pohdiskelin asiaa siitä näkökulmasta, että terveenä ollessani tällainen asia ei juuri mieltä painanut. Elämä oli normaalia arkea ja joskus pientä juhlaakin, niinkuin suurimmalla osalla ihmisistä. Elämän rytmin saneli  työn ja vapaa-ajan vaihtelu. Lomia odotimme myös aina kovasti, tarkoittihan se hetken lepoa kiireisestä työelämästä. Matkojakin joskus ulkomaita myöten tehtiin, hyviä reissuja kaikki olivat. Myös omakotitalossa asuminen edellytti paljon erilaisia töitä ja puuhasteluja.

Jos silloin joku viisas olisi tullut kysymään , millainen sinun elämänlaatusi on , miten olisin silloin vastannut? Varmaankin olisin sanonut jotain ympäripyöreää , ajattelematta asiaa sen enempää.

Jälkikäteen ajateltuna  työpaikka, hyvä parisuhde, oma ja läheisten terveys olisi ehkä tullut ensimmäiseksi mieleen. Tietysti ystävät ja rakas sukuni olisi tullut mainittua.

Varmasti oman kodin, pitkän vuokralla asumisen jälkeen olisin esiin nostanut. Omakotitalo oli pitkään ollut vaimoni kanssa haaveena, maalla kasvaneena elo kerrostalossa ei tuntunut omalta jutulta.Tavoitteeseen pääsy edellytti silloinkin säästäväisyyttä ja varmuutta säännöllisen työpaikan olemassaolosta. Se oli silloin tavoitteemme elämänlaadun parantamiseksi.

Tietenkin se vaati sitoutumista pitkäaikaiseen lainasuhteeseen pankin kanssa, mutta olimme siihen valmiita.  Vakuudet tietysti tarvittiin, omien vähäisten säästöjen lisäksi. Onneksi edesmennyt appeni ja omat vanhempani halusivat meitä tältä osin tukea.

Hanke on kuitenkin kaikkine vaikeuksineen(minkä jokainen vanhan talon ostaja tietää) ,ollut meille suuri elämänlaadun kohottaja.

Tällä hetkellä moni edellämainituista asioista on edelleen tärkeitä asioita elämässäni, pois on jäänyt työelämä, matkailu ja tietyt rakkaat harrastukset, joihin en pysty enää osallistumaan.

Tilalle on tullut iloitseminen hyvästä päivästä ja kunnon kohenemisesta vaikean syksyn jälkeen. Myös luonnon herääminen kevään edetessä on ollut suuri ilonaihe. Harmejakin tottakai löytyy, mutta ne olen yrittänyt siirtää taka-alalle. Vaihtelevalla menestyksellä tietysti.

 

***

 

Haluaisin myös nostaa esille tämän blogialustan merkityksen henkisen hyvinvointini suhteen.

Seurasin Iltalehdessä ollutta mielipidepalstaa suurella mielenkiinnolla, jossain vaiheessa se lopetettiin ja kirjoittajat kertoivat siirtyvänsä tälle palstalle. Olin opetellut tabletin käyttöä sairaalajaksoni aikana ja aloin seurata US puheenvuoroa aikani kuluksi.

Hämmästelin silloin ihmisten rohkeutta kirjoittaa omalla nimellä sekä kuvalla kaikenlaisista aiheista. Niitä nimimerkkialustojakin paljon löytyy.

Jossain vaiheessa aloin miettiä sitä, että hauska olisi johonkin kommenttiketjuun joku sananen laittaa,mutta pari vuotta kesti ennenkuin sain tunnukset ja kirjoitusoikeudet hankittua. Oman blogin kirjoittaminen tuntui tietysti mahdottomalta ajatukselta.

 

Pitää vielä mainita, en omista vieläkään älypuhelinta, aikamoista opettelua on homma vaatinut.

Nyt olen jokusen julkaisun kirjoittanut ja kommenttiosioonkin ajoittain osallistunut. Itsekriittinen kun olen niin kaikilta osin en niihin tyytyväinen ole. Yhtäkaikki, elämänlaatuani ja henkistä vireyttäni ne kuitenkin ovat lisänneet. Ehkä alussa suhtauduin touhuun turhan vakavasti ja julkaisupäivät olivat yhtä piinaa.  Aloittelevan kirjoittajan ongelmia lienee.

Elämänlaatu koostuu mielestäni monista asioista, mutta huomasin että mammonaa en tässä kirjoituksessa ole esille nostanut joten ilmeisesti se ei ainakaan tärkein asia ole. (Etenkin kun sitä lajia ei ole koskaan liikaa ollut)

Hyvää kevättä(kaikesta huolimatta) kaikille puheenvuoron lukijoille ja kirjoittajille.

 

+6
Janne Kurkinen
Sitoutumaton Hyvinkää

50+mies,töitä painettu 30 vuotta yksityisen työnantajan leivissä ravintolan kyökin puolella. Sitten sairastuin vakavaan syöpäsairauteen joten olen tällä hetkellä työelämän ulkopuolella.Aikaa erilaisten puheenaiheiden seuraamiseen siis on.Tietysti toivon myös oman näkökulmani herättävän jonkinlaista keskustelua.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu