Lasten ja nuorten tunne- sekä vuorovaikutustaidot oppiaineena

Viimeisten vuosien aikana on puhuttu paljon nuorten syrjäytymisestä sekä siitä, miten nuoret eivät osaa käsitellä omia tunteitaan suhteessa toisiin nuoriin. Kouluissa on ilmentynyt paljon vihapuhetta, rasismia sekä kouluväkivaltaa ja -kiusaamista. Nuorten tekemät rikokset ovat vähentyneet, mutta samaan aikaan raaistuneet. On jouduttu lukemaan iltapäivälehdistä 15–16-vuotiaiden raaoista rikoksista. Mistä kaikki johtuu ja mitä asialle voisi tehdä eri tavalla, kuin olemme tehneet? Auttaisiko kovennetut rangaistukset? Tuskin. Pitäisikin puuttua huomattavasti aiemmin lasten opetukseen sekä kasvatukseen, tunne- ja vuorovaikutustaitoihin koulussa ja varhaiskasvatuksessa.

 

Kaikki ihmiset ovat tärkeitä ja samanarvoisia. Meillä yhteiskunnassa on muutamia ryhmiä, jotka tarvitsevat erityisapua sekä tukea. Ensinnäkin lapset kuuluvat heihin, sillä he tulevat elämään tulevaisuudessa sellaisessa yhteiskunnassa, jonka me tänä päivänä luomme. Lapsille kaikkein tärkeimmät asiat ovat läheiset ihmiset, kaverit, koti, päiväkoti/koulu sekä harrastukset. On syytä pitää kiinni siitä, että lapset saavat turvallisen kodin vakailta vanhemmilta, jotka tukevat lapsiaan. Lapsille tulee järjestää turvallinen ja maksuton koulutus. Eriarvoisuutta ei tässä asiassa tule tukea millään lailla. Lapsia tulee kannustaa ja tukea erilaisiin harrastuksiin; olipa se liikunta, musiikki, kulttuuri tai mikä muu tahansa harrastus. Lapsille tulisi ehdottomasti järjestää enemmän aktiviteetteja muiden lasten kanssa. Lasten harrastusten tulisi olla kaupungin toimesta maksutonta, niin että kaikilla lapsilla olisi mahdollisuus harrastaa mitä haluavat (esim. liikunta tai musiikki). Ryhmäharrastuksia tulisi tukea kaikkein eniten, jotta lapset ja nuoret oppivat toimimaan yhdessä ryhmänä. Lapsille suunnattuja kulttuuritoimintoja tulisi kehittää, kuten kirjastopalveluita sekä museoita. Ensiarvoisen tärkeää on, että lapset saavat viettää lapsuuttaan leikkien ja iloiten. Liian monelle lapselle diagnosoidaan liian helposti tarkkaavaisuushäiriö ADHD. Omasta mielestä kyse on siitä, että lapset eivät pääse toteuttamaan itseään leikkien ja lasten jutuista nauttien. Sama koskee nuoria. Leikin vastakohta onkin masennus, mistä kirjoitinkin erillisen tekstin.

 

Koulukiusaamiseen, rasismiin sekä syrjintään tulee puuttua ennakoivasti. Kenenkään ei tule kokea sitä, eikä sitä pidä sallia. Kouluissa opetetaan tällä hetkellä tietoa, kun painopiste tulisi olla enemmän viisaudessa. Kouluihin tulisi lisätä sellaisia oppiaineita, joissa käsitellään tunteita ja vuorovaikutustaitoja – toisten arvostamista. Kouluissa ja varhaiskasvatuksessa tulisikin opettaa lapsia sekä nuoria erilaisista käsitteistä, esimerkiksi;

  • Konfliktien rauhanomainen ratkaiseminen
  • Rakkaus
  • Luovuus
  • Itsensä ja muiden arvostaminen
  • Oikeudenmukaisuus
  • Suvaitsevaisuus
  • Erilaisuus ja samanlaisuus
  • Rehellisyys ja vastuu
  • Mielen voima
  • Avoimuus

Nuoriin tulisi panostaa mm. nuorisotyön ja nuorisotalojen muodossa. Nuorille tulisi järjestää erilaista toimintaa sekä aktiviteetteja, jotta he pysyisivät pois kaduilta. Nuorten harrastemahdollisuudet tulisivat olla yhtä lailla maksuttomia.

Kokeiluja tunnepohjaisista oppitunneista on aika vähän. Helsinkiläiskoulussa Laakavuoren ala-asteella opetettiin lapsille tunne- ja vuorovaikutustaitoja, josta tulokset olivatkin ällistyttäviä. Tunnepohjaiset aineet tulisikin olla kokonaan oma oppiaineensa.

 

Vaikutukset koulussa

 

Laakavuoren ala-asteella tunne- ja vuorovaikutustaitojen opetus vähensi kiusaamista koulussa selvästi. Koulussa ala-asteen oppilaat kokoontuivat kerran viikossa oman luokkansa kanssa opettelemaan tunne- ja vuorovaikutustaitoja. Lapsia ohjattiin tekemään erilaisia toiminnallisia tehtäviä, jossa esimerkiksi opeteltiin tunnistamaan, miltä eri tunteet näyttävät ja tuntuvat tai katsomaan toista silmiin. Vaikutukset ovat tuoneet myös positiivisuutta kotioloihin ja lapsetkin olivat tyytyväisiä.

Kahden vuoden pilotti Laakavuoren koulussa tuotti erinomaisia tuloksia. Yhdessä viihtyminen kasvoi, keskittyminen tunneilla parani merkittävästi, rasismi ja kiusaaminen vähenivät ja lapset oppivat säätelemään tunteitaan. Oppilaat tulivat myös entistä useammin kertomaan opettajalle, jos jokin painoi heidän mieltään.

Kaikille luokille ykkösistä kuutosiin lisättiin viikon lukujärjestykseen yksi tunti tunne- ja vuorovaikutustaitoja. Kokeilu kesti siis 2 vuotta. Me-koulun kehittämisasiantuntija Sami Seppilä

uskoo, että tunne- ja vuorovaikutustaitojen opettaminen tuleekin näkymään tulevaisuudessa Helsingin kouluissa voimakkaammin.

Kokeilun tulokset olivat hyviä, ja tahtotila kouluissa on, että tällaista tarvitaan. Mutta kysymys on, että millä ajalla ja mihin väliin. Monessa koulussa on tehty niin, että opetusta on laitettu jonkun muun oppitunnin sisään. Tästä tulisikin tulla aivan oma oppiaineensa kaikkiin kouluihin. Tällä hetkellä onkin tehty kansalaisaloite tunne- ja vuorovaikutustaidot – oppiaineen kirjaaminen perusopetuslakiin.

Tämä on asia, johon resursseja kannattaisi kohdentaa. Viime aikoina nuoret ovat olleen ikävässä valossa erilaisissa otsikoissa. Helsingin hovioikeus tuomitsi jokin aika sitten kaksi teinityttöä 15-vuotiaan tytön pahoinpitelystä Itäkeskuksessa. Myös Koskelan tapaus on edelleen monilla mielissä.

Laakavuoren koululla kahden vuoden pilottijakson aikana viikoittaisen kiusaamisen osuus laski 33 prosentista, 15 prosenttiin. Myös väkivaltaista käytöstä esiintyi luokissa hieman vähemmän, kuin ennen, laskua oli kuusi prosenttiyksikköä.

Vakavalta kiusaamiselta voidaan ehkä välttyä, jos lapsesta saakka opetetaan systemaattisesti tunnetaitoja sekä kotona että koulussa. Sami Seppilän mielestä tunne- ja vuorovaikutustaitojen opettelulle on aina ollut tarvetta. Nykyään niitä asioita tunnistetaan ja niiden merkitys hyvinvoinnille ymmärretään paremmin.

Kun tunne- ja vuorovaikutustaidot ovat kunnossa, niiden päälle rakennetaan akateemisia taitoja. Tunne- ja vuorovaikutustaidoilla löytää oikeat polut, pärjää ihmissuhteissa, työelämässä ja kaikkialla.

(Lähde: https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/3994589)

Edellisessä kirjoituksessa ”masennus on leikin vastakohta”, otin kantaa lasten elämiseen leikkien kautta. Leikki onkin yksi parhaimmista keinoista opettaa lapsia tunne- ja vuorovaikutustaidoille. Lapset joutuvat toimimaan ryhmissä, hyväksymään erilaisuutta, suvaitsevaisuutta, toisten lasten mielipiteitä, rehellisyyttä ja vastuuta. Leikkien kautta opittuja taitoja ei tulisi jättää oman onnen nojaan, vaan jatkaa ko. taitojen ja oppiaineiden kehittämistä ala-asteella ja läpi kouluelämän.

Tunne- sekä vuorovaikutustaidot auttavat monessa asiassa tulevaisuudessa, kun lapsista tulee nuoria ja myöhemmin aikuisia.

 

Se, että panostaa lapsiin ja nuoriin ajoissa, vaikuttaa meidän kaikkien elämään tulevaisuudessa. On muistettava, että meidän lapsista tulee aikuisia, jotka tätä maata vievät eteenpäin. Miksemme siis panostaisi heihin?

 

www.jannelaakso.fi

 

0
Janne Laakso
Muut Helsinki
Ehdolla kuntavaaleissa

53v. hyvinvointialan yrityksen omistaja. Perheessä avovaimo sekä 6v. Rescue koira. Arvot Rakkaus, totuus, ilo.
Tärkeää ihmisarvot sekä sananvapaus.
Lapsista ja nuorista tulee pitää huolta, jotta he kasvavat sellaisiksi jotka pitävät tulevaisuudessa vanhuksista huolta - meistä. Vanhukset ovat rakentaneet tämän maan, joten pitäkäämme heistä hyvää huolta.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu