CDU valitsee jälleen kerran uuden puheenjohtajan – nyt pitää onnistua

Saksan kristillisdemokraatit (CDU) valitsee uuden puheenjohtajan lauantaina 16. tammikuuta etänä järjestettävässä puoluekokouksessa. Puheenjohtajaksi on ehdolla kolme ehdokasta:
Armin Laschet, Friedrich Merz ja Norbert Röttgen.
Laschet (s. 1961) on Saksan väkirikkaimman osavaltion Nordrhein-Westfalenin pääministeri. Merz (s. 1955) toimi 2000-luvun alussa liittopäiväfraktion puheenjohtajana ja sittemmin liikemiehenä; aina viime vuoteen saakka varainhoitoyhtiö BlackRockin hallintoneuvostossa.
Röttgen (s. 1965) on nykyinen liittopäivien ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja ja entinen ympäristöministeri.

Laschet on merkeliläinen ja jatkanee puheenjohtajana mahdollisimman samalla linjalla kuin Merkel. Laschet ei räisky. Hän ei myöskään jaa vahvasti mielipiteitä tai ole muutenkaan räväkkä tai pröystäilevä persoona. Laschet asuu edelleen synnyinalueellaan verrattaen vaatimattomissa oloissa rivitalossa Aachenin lähiössä. Laschet on hyvin harkitsevainen ja häntä onkin koronan hoidossa laajalti moitittu viivyttelystä ja epäjohdonmukaisesta johtamisesta. Kritiikkiin koronatoimien ”hitaassa” toimeenpanossa hän on vastannut, että asioita pitää ajatella monipuolisesti ja sosiaaliset vaikutukset huomioiden.

Merz on Laschetiin verrattuna aivan erilainen persoona. Hän on aina jakanut puolueessaan vahvasti mielipiteitä. Merz antaa toisinaan värikkäitä, jopa kulmikkaita, lausuntoja ja korostaa erittäin usein talouden fundamentaalia merkitystä EU:n ja Saksan politiikassa. Ihmisoikeudet tai arvokysymykset eivät yleensä hänen retoriikkaansa kuulu. Merz on talousliberaali ja kuuluu poliittisesti puolueensa konservatiivisiipeen. Merzillä on miljoonien omaisuus.
Merz ja Berliinin establishmentti eivät ole keskenään hyvissä väleissä. Riidat juontavat juurensa jo 2000-luvun alkuun. Silloin demareille hävittyjen liittopäivävaalien 2002 jälkeen puheenjohtaja Merkel siirsi Merzin liittopäiväryhmän puheenjohtajan paikalta pois. Puhutaan, että Merz kantaisi edelleen kaunaa näistä lähes 20 vuotta sitten tapahtuneista asioista Merkelin kanssa, ja se olisi jopa hänen polttoaineensa politiikassaan. Merz oli ehdolla puheenjohtajaksi jo 2018 Hampurissa vaalit niukasti häviten. Wolfgang Schäuble on Merzin julkinen tukija. Merz on Laschetin tavoin Nordrhein-Westfalenista. Merz on ehdottanut, että EU:n tulisi lähentyä talouspoliittisesti Turkin, ja myöhemmin Venäjän kanssa. Hän haluaisi näiden maiden pääsyn sisämarkkinoille ja onkin puhunut ”laajennetusta eurooppalaisesta talousalueesta”.
Saksan liberaalit haluaisivat Merzin kansleriksi.

Röttgeniä pidettiin aluksi kisan täydellisenä statistina, jolla ei tule olemaan mitään mahdollisuuksia voittaa vaalia. Tämäkin asetelma on muuttunut. Röttgen on verrattaen ulkopuolinen ehdokas, eikä hänellä ole ollut takanaan sellaista kannattajakuntaa ja koneistoa kuin Laschetilla tai Merzillä. Röttgen haluaa pitää puolueensa selvästi keskellä: selvä välimatka laitaoikeistoon ja vasemmistoon. Ilmastoasiat ovat hänelle myös tärkeitä. Hän haluaa myös tuntuvia verohelpotuksia kuluttajille. Röttgen on aiemmin syyttänyt Merkeliä puolueensa uudistumattomasta linjasta suhteessa poliittisiin vastustajiinsa. Röttgen haluaa CDU:n toimielimiin sitovan naiskiintiön. Hän on myös ilmoittanut, että naispuolisesta maapäiväedustajasta tulee hänen näkyvä päästrateginsa, jos hänet valitaan puheenjohtajaksi. Röttgen pitää itseään puolueensa yhdistävänä voimana ja ennen kaikkea uudistajana. CDU:n tulee olla naisellisempi, digitaalisempi ja nuorempi. Röttgen tulee samasta osavaltiosta kuin Laschet ja Merz.

CDU on ollut tuuliajolla sen jälkeen, kun Annegret Kramp-Karrenbauer joutui ilmoittamaan erostaan. Selvää seuraajaehdokasta ei ollut tuolloin. Eikä ole nytkään. Minkäänlaista ennakkosuosikkia tai puolueessa suurta suosiota nauttivaa puheenjohtajakandidaattia ei ole.
Armin Laschetia pitivät monet todennäköisenä uutena puheenjohtajana vielä syksyllä 2019.
Korona kuitenkin muutti kaiken. Laschet on joutunut huonoon valoon koronan torjunnan suhteen ja oli viime aikoina jopa korruptiosyytösten kohteena tilattuaan poikaansa sidoksissa olleesta firmasta koronasuojaimia ilman lainmukaista menettelyä. Syytettä tästä ei kuitenkaan nostettu.

Merz on puolueessa hyvin tunnettu hahmo, mutta hänen ongelmansa voi olla liiallinen kärkkäys ja (ulos päin näyttävä) harkitsemattomuus retoriikassaan. Hän ei ole myöskään ollut moneen vuoteen aktiivisesti politiikassa. Voiko tällainen henkilö toimia yhdessä maailman vaikutusvaltaisimmista viroista?
Merz on saanut puolueensa nuorisosiiven taakseen ja on etenkin siellä hyvin suosittu. Sosiaalisessa mediassa hän on aktiivinen, kuten myös Norbert Röttgen. Laschet on toista maata; hän ei somessa paljoakaan elämästään viesti.

Röttgen on noussut täysin mahdolliseksi puheenjohtajakandidaatiksi ja häntä ei voida enää gallupien valossa missään tapauksessa pelkkänä matkustajana pitää. Röttgen on myös erittäin selvästi ilmoittanut, että pj:n ja kanslerikandidaatin ei tarvitse olla sama henkilö. Näin ollen hän voi avata omaehtoisesti ehdokkuuden jollekin suositummalle unionin poliitikolle kansleriutta ajatellen. Laschet tähtää itse kansleriksi, mutta ei ole välttämättä niin ehdoton kuin Merz. Merzille puheenjohtajuuteen kuuluu kanslerikandidatuuri hyvin olennaisena osana. Kanslerikandidatuurista päätetään vasta myöhemmin keväällä, ja tällöin merkitsee varmasti myös CDU:n tuolloinen kannatus uuden puheenjohtajan myötä. Nousseella kannatuksella voi olla myönteisiä vaikutuksia uuden pj:n kansleripyrkimyksiä ajatellen.

CDU:n puoluekokoukseen kokoontuu 1001 delegaattia, joista 1/3 on samasta osavaltiosta kuin puheenjohtajaehdokkaat. Paljon on vielä niitä valitsijoita, jotka empivät valintaansa.
Digitaalisesti järjestettävässä puoluekokouksessa suureen rooliin nousevat tälläkin kertaa ehdokkaiden esittämät puheet. Niissä on onnistuttava täydellisesti. Merz on perinteisesti ollut erinomainen puhuja, mutta nyt on formaatti uudenlainen, eikä yleisöä edessä ole.

Valittiin uudeksi puheenjohtajaksi sitten kuka tahansa näistä kolmesta herrasta, täytyy kannatus pitää ylhäällä ja ottaa homma haltuun. Muutoin saatetaan ottaa yhteys Baijerin osavaltion kansliaan. Se olisi kolmas kerta Saksan historiassa: Franz Josef Strauß vuonna 1980 ja Edmund Stoiber 2002 vastasivat tuolloin puhelimeen haasteen hyväksyen. Koeaika kanslerikandidaaturia ajatellen saattaa voittaneella ehdokkaalla olla parin kuukauden mittainen. CDU:ssa on väläytelty myös jotain muuta kansleriehdokasta; jotain todellista mustaa hevosta. Paineet ovat nyt CDU:ssa kovat, sillä tällä kertaa pitää puheenjohtajan onnistua. Virheisiin ei ole varaa. Liittopäivävaalit käydään syyskuussa.

JanneHeikkinen11

Parhaillaan kansainvälisten suhteiden gradua Turun yliopiston valtio-opin laitokselle. Olen lisäksi opiskellut Münchenin yliopistossa poliittista historiaa ja toiminut harjoittelijana Suomen Wienin suurlähetystössä. Kaikki tekstit ovat itse kirjoittamiani ja pyrin aina faktaan. Löytäessäsi epäkohdan tai väärän tiedon, ota välittömästi yhteyttä.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu