Saamelaisten etu on myös suomalaisten etu

Suomen poliittinen kenttä hämmästeli Sanna Marinin (sd.) tulevaisuuden visiointia, jossa työpäivä olisi enää 4-päiväinen. Keskustelussa unohdettiin, että 5-päiväinen työviikko oli vielä 1900-luvun alussa naurettava ajatus. Politiikka ei ole vain yhteisten asioiden ajamista, se on tulevaisuuteen katsomista, hullujen ideoiden tavoittelua, rajojen rikkomista ja pyrkimystä paremman maailman luomiseen. Millaisessa maailmassa haluaisimme elää 2050? Tässä on minun visioni ihanneyhteiskunnasta.

Saamelaiset ja suomalaiset puhaltavat yhteen hiileen. Saamelaismääritelmäkysymys on lopullisesti ratkaistu, ja saamelaisten itsehallinto toteutuu täysmääräisesti. Saamelaispalvelut ovat kaikkien saatavilla ympäri Suomea ja sairaanhoitoon voi hakeutua rajojen yli joustavasti. Synnyttämään ei tarvitse lähteä satojen kilometrien päähän.

Koltta- ja inarinsaame ovat taas elinvoimaisia kieliä, myös suomalaisia kannustetaan opiskelemaan saamen kieliä. Jokainen saa viranomaispalveluita äidinkielellään ja peruskoulussa opetetaan saamelaisuudesta perusasiat. Kulttuuri kukoistaa ja alueen tapahtumat kiinnostavat maailmanlaajuisesti.

Keinotekoiset rajat saamelaisalueen sisällä on murrettu, saamelaisilla on yhteinen valtion rajat ylittävä poliittinen elin. Saamelaisalue on taas houkutteleva paikka elää ja tehdä työtä. Teknologinen kehitys on mahdollistanut saasteettoman liikkumisen ja tietoliikenneyhteydet pelaavat. Asuntopula on ratkaistu, liiketiloja löytyy ja tietotyö on mahdollistunut saamelaisalueella.

Massaturismin sijaan panostetaan laadukkaaseen turismiin, joka huomioi luonnon kantokyvyn. Virtavedet on vapautettu patojen kahleista ja lohikalat nousevat jälleen kaikkialle Saamenmaahan. Tämä on tuonut hyvinvointia koko pohjoiseen Suomeen. Perinnekalastuksen taidot siirtyvät sukupolvelta toiselle. Avohakkuista on luovuttu ja metsänhoidossa on siirretty jatkuvapeitteiseen kasvatukseen. Luonnon kirjo on jälleen monimuotoistunut, metsän eläimet lisääntyneet ja luonnon antimet turvattu.

Uskon, että monet edellä mainituista asioista koskettavat myös suomalaisia. Näen, että jos haluamme tehdä pohjoisesta yhä houkuttelevamman ja paremman paikan elää, meidän tulee miettiä sitä, miten saamme yhdessä luotua Saamenmaasta paremman paikan elää. Tämä voi vaatia myös suomalaisilta näkökulman vaihtamista: saamelaisiin tehdyt panostukset kannattaisikin nähdä panostuksina kaikkiin. Saamelaisten etu on myös suomalaisten etu. Yritetään ponnistella yhdessä paremman tulevaisuuden eteen asioissa, joissa voimme.

Janne Hirvasvuopio

Kirjoittaja on saamelaiskäräjäehdokas ja valtiotieteiden ylioppilas.

Kirjoitus julkaistiin ensimmäisen kerran Lapin Kansassa 27.8.2019.


JanneHirvasvuopio

Valtiotieteiden ylioppilas. Kielenmenettejä ja elvyttäjä. Juuret Vuotsossa.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu