Helsingin Sanomat kultakaivoslobbyn asialla

Helsingin Sanomat julkaisi 21.2.2021 hyvin asenteellisen kultakaivosjutun (juttu maksumuurin takana), jossa näen räikeitä virheitä ja oleellisia puutteita. Jutussa on myös mennyt pahasti puurot ja vellit sekaisin.

Eritelläänpäs jutussa olevia väitteitä

1. Lupamenettelyt

Kaivoslobby väittää jutussa, että ”Malminetsintäluvalla taas ei ole oikeastaan mitään tekemistä mahdollisen kaivoksen perustamisen kanssa.”

Tämä ei tietenkään pidä paikkaansa, vaan on lupamenettelyyn liittyvää saivartelua.

Kaivostoiminnan aloittamisen ensimmäinen vaihe on varaus ja malminetsintä, joka on kovaa bisnestä. Jutussakin kerrotaan, että etsintään on laitettu 30 miljoonaa euroa. Eihän kukaan huvin ja urheilun vuoksi investoi malminetsintään, vaan tarkoituksena on aina löytää esiintymä.

Kaivoslobby haluaa luoda keskustelussa kuvan siitä, että malminetsinnän (malminetsintälupa) ja kaivoksen perustamisen (kaivoslupa) välillä ei ole yhteyttä, koska ne ovat kaksi erilaista lupamenettelyä.

Tätä argumenttia näkee jatkuvasti, vaikka tosielämässä väitteessä ei ole mitään järkeä.

2. Ristiriitaiset väitteet

Kaivoslobbyn mukaan ”valtaosa malminetsintähankkeista ei edes johda kaivoksen perustamiseen.” Todettakoon, että tämä pitää paikkansa.

On kuitenkin ristiriitaista ensin väittää, että malminetsinnällä ja kaivostoiminnalla ei ole yhteyttä, ja sen jälkeen kertoa, että malminetsintä ei yleensä johda kaivoksen perustamiseen.

HS ei tartu jutussa tähän ristiriitaan, ja tämä kritiikittömyys jatkuu pitkin juttua.

3. Kullanhuuhdonta

Kullanhuuhdonta ei liity kultakaivoksiin mitenkään, joten siitä puhuminen oli yllättävä valinta. Yleensä ihmisten mielissä kulta liitetäänkin vaskoolilla puron varressa heilumiseen ja lapiokaivuuseen. Oikeasti kullankaivussakin on kyse koneellisesta ja ympäristölle raskaasta toiminnasta.

Jutussa oli kuitenkin kerrottu oikein, että : ”Kullanhuuhdonta [on] — kuitenkin aivan eri asia kuin se, mitä kaivosyhtiöt Lapissa tekevät”, mutta lukijalle jätetään avoimeksi, että miten. Koneellisen kullankaivun ongelmia ei avattu.

4. Ympäristöoikeutta koskevat virheet

Jutun mukaan ”Natura on Euroopan unionin hanke, jolla turvataan harvinaisten luontotyyppien ja lajien elinympäristö.”

Tämä ei pidä paikkaansa. Natura ei ole ”hanke”, vaan EU-tason säätelyä, jota ei voi noin vain sivuuttaa.

5. Perusteettomat väitteet

Kaivoslobbyn mukaan ”Hassulta tuntuisi, jos kaivoslakia muuttamalla halutaan arvokkaiden metallien tuottamisesta tehdä taloudellisesti kannattamatonta.”

Suomessa ei ole kaivosveroa, eikä se tekisi kaivostoiminnasta kannattamatonta. Suurimassa osassa maailmaa on olemassa kaivosvero.

6. Kultakaivosten ympäristöongelmat sivuutetaan

Juttu antoi kultakaivoksien todellisuudesta liian ruusuisen kuvan. Kultakaivoksissa käytetään erottelussa yleensä syanidia, joka luontoon päästessään (näin on myös tapahtunut) tappavan myrkyllistä kaikille eliöille.

Syanidia käytetään esimerkiksi Kittilän kultakaivoksessa, jonka syanidimäärä riittäisi itse asiassa tappamaan koko ihmiskunnan. Kittilän kaivoksen muistakaan (täysin laillisista ja luvanmukaisista) ympäristöongelmista ei myöskään puhuttu: onhan kaivoksella lupa päästää 200 000:n helsinkiläisen verran typpipäästöjä lähijokeen purkuputkestaan.

7. Juttu on kirjoitettu vain kaivosyhtiöiden näkökulmasta

Yhtään paikallista ei ole haastateltu juttuun, vaikka tiedän Sodankylässäkin olevan suurta vastustusta uusille kaivoshankkeille. Muita elinkeinonharjoittajia ei ole haastateltu, eikä sosiaalisen hyväksynnän näkökulmaa otettu kunnolla esille.

8. Puurot ja vellit menneet sekaisin

Jutussa puhutaan kullasta ja kultakaivoksista, mutta asia kehystetään koskemaan kaikkea kaivostoimintaa: ”Kaivoksissa tuotettuja metalleja on kaikkialla: tietokoneissa, puhelimissa, kulkuvälineissä, rakennuksissa, tekstiileissä, koneissa ja laitteissa.”

Kyllä, mutta kulta on täysin kierrätettävissä oleva metalli. Vain n. 10 %:ia kullasta menee hyötykäyttöön.

Jutussa annetaan ymmärtää, että kultakaivoksilla olisi jotenkin yleisesti hyödyllinen funktio, ja että kulta olisi verrattavissa strategisista tärkeisiin metalleihin:

”Suomeen tarvitaan ilman muuta kaivoksia, koska kaivoksista louhittavalla metalleilla on elämäntavassamme tärkeä asema.” Mitään perusteita sille, miksi juuri kullalla olisi ”elämäntavassamme tärkeä asema”, ei esitetä.

Summa summarum.

Jutussa on asiavirheitä, se on asenteellinen, se kehystetään täysin kritiikittä kaivostoimijoiden hyväksi ja siinä sekoitetaan (tarkoituksella tai tarkoittamatta) täysin eri asioita keskenään, minkä lisäksi jutun yksipuolisuus on korvia huumaavaa.

 

 

Janne Hirvasvuopio

Kirjoittaja on Ei kaivoksia Suomen Käsivarteen -kollektiivin jäsen

JanneHirvasvuopio
Vihreät Espoo
Ehdolla kuntavaaleissa

Ehdolla Espoon kunnallisvaaleissa 2021. Saamelainen kielenmenettejä ja valtiotieteilijä.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu