Mu sáhkavuorru Ruvkedoaimmaide RÁJÁT -miellačájáhusas

Ráhkes luonddu ustibat.

Lean Janne Hirvasvuopio ja ovddastan dáppe Ii ruvkkiid Giehtaruohttasa duoddariidda -lihkadusa. Lea gudni čuožžut din balddas odne bealušteamen Suoma ja Sámi luonddu.

Mis sámiin lea dadjanvuohki, man mielde “jos hálida oažžut juoidá, dan ferte dahkat dan ieš”. Dás mii dál leat birra Suoma ja Sámi duokŋamin dihto ráđđehusbellodagaid ájahallama.

Mii sámit diehtit, maid ruvkedoaimmat sáhttet vearrámus dili dárkkuhit. Nuortalaččat manahedje nuppi máilmmisoađi maŋŋá Beahcáma árbeeatnamiiddiset, gos gávdnui nihkkel, man buohkat hálidedje. Ruvke oktan riggudanlágádusain lea doaibman gitta dáláza rádjai. Dán áigge duoin guovlluin, gos nuortalaččat gárte báhtarit, lea geađgeroggi, mii dagaha borasdavdaga, ja čáskaduvvon riggudanlágádusaid alde sattáhallá guohca rišsahádja.

Ilu ja ávdugasvuođa ráfi siiddas Ruoŧas dilli lea sihkkarit buoret? A-a. Ruoŧa Sámis olles čearru sirdojuvvui ruvkkiid vuolde ja Kaunisvaara ruvke hoigá riggudansáddoid dulvadeaddji jeaggái. Norgga stáhta fas lea addán ruoná čuovgga Nussira ruvkii, man bázáhusat bálkestuvvojit sámiid guollečáziide, lagas vutnii.

Dát sáhttá leat maid suopmelaččaid boahttevuohta. Báikkálaččat ná dáhpáhuvai jo Talvivaara ruvkke buohta. Háliditgo mii, ahte dát tragediija geardduhuvvo álo fal ođđasit? Ii ruvkkiid Giehtaruohttasa duoddariidda -lihkadus, man ovddastan, lea ožžon doarjaga miehtá Suoma. Hálidit giitit das.

Min dáistaleapmi sámi eallinvuogi beales ii leat nohkan. Áigut geavahit buot vejolaš vugiid bealuštit iežamet leahkima eallimavuostásaš fidnuid vuostá. Danin Giehtaruohttasa sámi boazodoallit leat váidán sin guvlui mieđihuvvon Jiehtačearu várrema ON olmmošriektekomiteai.

Sin váidda ii sihkkarit boađe leat maŋimuš, daningo dálá ruvkeláhka sirdá vehážiid mielde golmmát oassebeliid háldui min orrunguovlluid, mat leat sirdašuvvan buolvvas bulvii.

Iige mis, eamiálbmot sámiin, leat šat báiki gosa sirdašuvvat.

Mu ruovttugilis Vuohčus mii gártat geahččat balddas, mo golledoidin bahkke čáppa jogážiid gáttiide. Daid seamma sajiide, gos ii oaččo čuollat vuvddiidge.

Mis lea Sámis boares guossavuovdeguovlu, man Meahciráđđehus suodjalii áiddo eaktodáhtolaš mearrádusain guovllu luondduárvvuid dihte. Maid dagai kemikála- ja dorvvolašvuođadoaimmahat Tukes? Mieđihii dohko golledoidinlobi. Suodjaluvvon guovllus báhcá dušše mohttás roggi, mii alimus hálddahusrievtti mearrádusain lea sivdniduvvon.

Leago dát riekta? Ii leat! Suoma ja Sámi hearkkes luondu, divrasamos opmodat mii mis lea, II GIERDDA dákkár eallimavuostásaš válljejumiid.

Ruvkefidnodagat eai gudnejahte Áhčámet Beaivváža eaige eatnámet eatnama. Dat leat roggan Eadnámet Eatnama sisa riggodagaid maŋis, mat eai gula sidjiide. Ja Eatnámet Eatnama heahtečuorvasat skádjet giddejuvvon beljiide.

Mii sámit hálidit vuoiggalaš ruvkelága. Mii hálidit ruvkelága, mii sihkkarastá birrasa min mánáide. Mii hálidit ruvkelága, mii ii juogát min čalmmiid ovddas min eatnamiid ja čáziid, maid mii leat agibeaivve geavahan. Mii hálidit ruvkelága, mii váldá báikkálaččaid vuhtii.

Mii galgat čájehit mearredeaddjiide, ahte mii leat gullan doarvái čáppa sániid. Mii galgat čájehit, ahte mii hálidit RUVKEDOAIMMAIDE RÁJÁID.

Janne Hirvasvuopio

Puhe on julkaistu myös suomeksi.

+1
JanneHirvasvuopio
Vihreät Espoo
Ehdolla kuntavaaleissa

Espoon kaupunginvaltuuston varavaltuutettu (vihreät).
Saamelainen valtio- ja oikeustieteilijä.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu