Mu sáhkavuorru ruvkelága ođastusas 15.9.2020: Ii ruvkkiid Sápmái
Árvvus atnojuvvon guldaleaddjit ja ruvkeláhkabargojoavkku lahttut, giitu sáhkavuorus.
Lean Janne Hirvasvuopio, Ii ruvkkiid Suoma Giehtaruohttasii -lihkadusas.
Ii ruvkkiid Giehtaruohttasii -lihkadusas lea lagabui 40 000 olbmo doarjja. Mii hálidit dadjat, ahte eat hálit ruvkesuorggi doaimmaid Giehtaruohttasii ja Sápmái, mat ellet buhtes luonddus, ja dan vihkkedallojuvvon ja suvdilis geavaheamis.
Vuosttažettiin fuomášahttan, ahte lea váidalahtti, ahte bargojoavkku evttohus ii vástit stáhtaministtar Marina ráđđehusprográmma girjemiid, maid mielde ruvkelága ođastusa vuolggasadjin lea luonddusuodjaleami dási buorideapmi ja báikkálaš dohkkehahttivuođa ja váikkuhanvejolašvuođaid buorideapmi.
Ráđđehusprográmma mielde ruvkefidnuin galgá váldit dálá láhkaásaheami mielde eamiálbmogiid rivttiid vuhtii.
Ruvkelága 50 § gieldá addimis lobiid, jos doaibma dovdomassii heajuda sámiid eavttuid hárjehit árbevirolaš ealáhusaid dahje doalahit sámi kultuvrra. Daningo dát heajuidahttin, mii lea máinnašuvvon lágas, ii leat meroštallojuvvon gostege, oktage lohpi ii leat biehttaluvvon lága vuođul. Láhkaparagráfii eai leat evttohuvvon nuppástusat.
Evttohusas hupmojuvvo máŋgga sajis seammasullasaččat guovddáš- dahje mearkkašahtti hehttehusas. Leat buorit sivat dasa, ahte dát hehttehusat meroštallojuvvojit dárkilit vai eiseváldiid guorahallanváldi ii báze menddo stuorran, dego dálá lága buohta lea geavvan.
Evttohusas leat maiddái eará váttisvuođat, maidda ii leat giddejuvvon fuomášupmi. Ovdamearkan gullodoidinlobiid sáhttá ohcat bálddalas guovlluin, ja dalle guovlluid sturrodaga guoski mearrádusaid sáhttá garvit. Dán suotnjanráiggi galgá dahppat vai ráđđehusprográmma vuoikŋa gudnejahttojuvvošii.
Lea maiddái čielggas, ahte buot ruvkedoaimmaid ja málbmaohcama galgá gieldit sámeguovllus, luonddusuodjalanguovlluin, naturaguovlluin, álbmotmehciin ja meahcceguovlluin, ja dáin guovlluin galgá dahkat buotlágan ruvkedoaimmain gildojuvvon nu gohčoduvvon no go -guovlluid. Suomas leat ovdamearkkat, main málbmaohcan lea dagahan birasvahágiid dákkár guovlluin. Dát ii leat riekta.
Loahpas hálidan deattuhit dan, ahte go gažaldagas lea ruvkelága ollislaš ođastus, nu dálá girjemat leat ovttaskas girjemat, kosmehtalaččat ja máŋgga sajis juobe geahnohuhttet luonddusuodjaleami dási ráđđeshusrográmma vuostásaččat.
Jos válmmaštallan ii váldde vuhtii ráđdehusprográmma vuoiŋŋa ja das ásahuvvon ulbmiliid, nu lága válmmaštallama ferte máhcahit ođđasit gieđahallamii nu, ahte maiddái álbmotorganisašuvnnat leat bargojoavkkus buorebut ovddastuvvon.
Loahpas hálidan addit iežan doarjaga min lihkadusa eará ovddasteaddjiid oainnuide ja evttohusaide. Giitu.
Jorgalus: Pirita Näkkäläjärvi
**
Puheenvuoro on luettavissa suomeksi tästä.
Että mitä?
Ilmoita asiaton viesti
Jo vain on vaikiaa tuo espoonmurre. Googlen kääntäjä toki tunnisti sen suomeksi.
Ilmoita asiaton viesti
Häh?
Ilmoita asiaton viesti
Hyvä kielenmenettejä
Varmaan on asiaa koko blogi, mutta kun vielä ei ole pakkosaamea, niin mitään ei ymmärrä.
Ilmoita asiaton viesti
Hei,
Puheenvuoro on julkaistu myös suomen kielellä aiemmin tänään.
Ilmoita asiaton viesti
En ymmärrä saamea, mutta minusta on hyvä, että Puheenvuorossa kirjoitetaan myös saameksi (oletukseni).
Ilmoita asiaton viesti
US Puheenvuorohan pukkaa vanhemman kirjoituksen pois etusivulta, jos kirjoittaa uuden samana päivänä.
Tässä Jannen kirjoitus suomeksi:
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/jannehirvasvuopio/puheenvuoroni-kaivoslain-uudistuksesta-15-9-2020/
Ilmoita asiaton viesti
Lappi on iso paikka, ja harvaan asuttu. Vaikea uskoa ettei sinne mahtuisi muutamaa kaivosta ilman että se häiritsisi ketään.
On täysin selvää, että kaivostoiminnasta ei saa koitua ympäristöhaittaa kaivosalueen ulkopuolelle. Uskon myös että on täysin mahdollista toteuttaa kaivostoiminta siten että sitä ei koidu.
Tekstistä kuitenkin paistaa enemmänkin systemaattinen ideologinen vastustus, otsikosta lähtien. Minua kiinnostaisi kuulla konkreettisesti millaisia ympäristöhaittoja kaivoksista on koitunut ja miten tämä on todennettu.
Ja olisiko ennemminkin mahdollista etsiä tapoja toteuttaa toiminta ympäristön kannalta kestävästi kuin yksinkertaisesti todeta että ei käy, riippumatta toteutustavasta.
Kommentti perustuu suomenkieliseen versioon tekstistä.
Ilmoita asiaton viesti
Hei,
En henkilökohtaisesti (tai kategorisesti) vastusta kaivostoimintaa. Aika on kuitenkin systemaattisesti näyttänyt, että ulkomaiset (yleensä kanadalaiset) kaivokset ovat jättäneet ympäristövelvoitteensa huomiotta ja aiheuttaneet valtavaa haittaa alueella. Tästä on valtavasti esimerkkejä Suomesta, ja ne löytyy ihan vain googlettamalla helposti.
Saamenmaalla taas alkuperäiskansalla, eli saamelaisilla, tulee olla veto-oikeus kaikkeen kaivostoimintaan alueella. Aivan vähintään kaikki suojelualueet, natura-alueet, erämaa-alueet ja kansallispuistot tulee olla malminetsinnän ulkopuolella.
Suomen malmivarannot ovat niin köyhiä, että avolouhokset ovat ainoa vaihtoehto toteuttaa kaivokset. On myös valitettavaa, että viranomaiset antavat kaivoksille luvan saastuttaa laillisestikin, kuten esimerkiksi Kittilän kaivoksen kohdalla, jonka pelkät typpipäästöt vastaavat 200 000 helsinkiläisen päästöjä – lähijokeen.
Ilmoita asiaton viesti