Saamelaiskäräjät vastustavat yhtenä rintamana Saamenmaata uhkaavaa kaivostoimintaa
Saamelaiskäräjät käsittelivät kaivospolitiikkaa kolmannessa täysistunnossa 18.9.2020. Pääministeri Marinin hallitusohjelmassa on kirjaus, jonka mukaan kaivoslakia on uudistettava.
Hallitusohjelman mukaan uudistuksen lähtökohtana on mm. ympäristönsuojelun tason sekä paikallisen hyväksyttävyyden ja vaikuttamismahdollisuuksien parantaminen. Saamelaisten kohdalla on epämääräinen kirjaus, jonka mukaan alkuperäiskansojen oikeudet otetaan huomioon merkittävissä kaivoshankkeissa nykyisen lainsäädännön edellyttämällä tavalla. Käytännössä kyseessä on erityisesti erilaiset luvat. Niistä hallitusohjelma toteaa, että malminetsintäoikeuden lupaprosesseja, käytänteitä ja mahdollisia rajoittamistarpeita luonnonsuojelualueilla selvitetään. Tällä tarkoitetaan, että hallitus on sitoutunut näiltä kohdin vain selvittämään asiaa, mutta ei ole sitonut käsiään asian suhteen.
Saamelaiskäräjillä alustuksen kaivoslain uudistuksen lähetekeskustelulle piti saamelaiskäräjien elinkeinosihteeri Sarita Kämäräinen.
Ensimmäiseksi Kämäräinen huomautti, että Pekka Vihervuoren (OTT) kaivostoimintaa ohjaavan lainsäädännön toimivuuden arvioinnissa ei esitetty perustavanlaatuisia muutoksia kaivoslakiin suhteessa saamelaisiin. Kämäräinen huomautti, että vaikka selvitystä varten on kerätty sidosryhmäpalautetta, Vihervuori ei tavannut saamelaiskäräjiä eikä raportissa nähty perustelluksi ehdottaa kaivoslakia koskevia muutoksia, jotka koskettavat saamelaisia.
Syytä kuitenkin olisi ollut.
Kämäräinen huomauttaa, että kaivoslaki on esimerkiksi kullankaivun vaikutusten arvioinnin kohdalta nurinkurinen, sillä saamelaiskäräjät joutuvat tekemään työtä, joka tosiasiassa kuuluisi kullankaivajille. Hän huomautti, ettei saamelaiskäräjien lausunnoilla ole ollut lupamenettelyissä merkitystä, minkä lisäksi kullankaivajat ovat kiertäneet lakiin merkittyjä valtausalueen kokoa koskevia rajoituksia tekemällä useita vierekkäisiä varauksia. Toisaalta hän kiinnitti huomiota siihen, että kaivosviranomaisten harkintavalta on ollut erittäin laaja, sillä laki on kirjoitettu löyhästi. Ongelmaksi onkin muodostunut se, että vaikka nykyisen lain kirjaukset ovat periaatteellisesti vahvoja, niiden soveltamisessa ja tulkinnassa on suuria ongelmia.
Ei kaivoksia Suomen Käsivarteen: kansalaisyhteiskunnan ja politiikan leikkauskohdassa
Saamelaispolitiikka ei ole perinteisesti ollut eristyksissä saamelaisesta kansalaisaktivismista ja taiteesta. Vaikka politiikka on vähitellen eriytynyt omaksi lohkokseen, saamelaiset katsovat edelleen asioita hyvin kokonaisvaltaisesti. Ei olekaan ihme, että saamelaiskäräjien poliitikot toimivat kansalaisyhteiskunnassa aktiivisesti.
Lähetekeskustelu lähtikin käyntiin keskustelusta Ei kaivoksia Suomen Käsivarteen -liikkeen adressin käsittelyllä. Saamelaiskäräjien edustajista liikkeessä toimivat aktiivisesti saamelaiskäräjien presidentti Tuomas Aslak Juuso ja Pirita Näkkäläjärvi, joka otti ensimmäisen puheenvuoron kaivoslakia koskevassa lähetekeskustelussa.
Kansalaisliike keräsi muutamassa kuukaudessa lähemmäs 40 000 nimeä adressiin, jonka viestinä on, että allekirjoittaneet eivät halua kaivostoimintaa Käsivarteen, jonka elinvoima perustuu puhtaaseen luontoon ja sen kestävään käyttöön. Adressin pani aluille Enontekiöllä sijaitsevan Erkunan siidan jäsen, Minna Näkkäläjärvi, joka sai nopeasti taakseen laajan vapaaehtoisten joukon kalastajista konsultteihin ympäri Saamenmaata ja Suomea.
Ei kaivoksia Suomen Käsivarteen -liikkeen työ jatkuu nyt kaivoslain uudistuksen parissa. Liikkeen edustajat Minna Näkkäläjärvi, Anni-Helena Ruotsala, Janne Hirvasvuopio sekä Pirita Näkkäläjärvi pitivät tämän viikon alussa vietetyssä työ- ja elinkeinoministeriön kaivoslakia koskevassa kuulemistilaisuudessa puheenvuorot.
Voit lukea Minna Näkkäläjärven puheenvuoron tästä, Anni-Helena Ruotsalan lausunnon tästä, Pirita Näkkäläjärven tästä ja Janne Hirvasvuopion puheenvuoron tästä.
Pirita Näkkäläjärvi vaati tilaisuudessa, että saamelaisalueesta tulee tehdä kaivosvapaa no-go -alue, ja että saamelaisille tulee turvata aito vaikuttamismahdollisuus kaivoksia koskevassa päätöksenteossa saamelaisalueella. Näkkäläjärvi otti esiin myös sen, että pelkkä kuntia koskeva kaavoitusmonopoli ei riitä turvaamaan saamelaisten oikeusasema.
Vaikuttavan puheenvuoron saamelaisten oikeuksista piti myös saamelaiskäräjien varapuheenjohtaja Anni Koivisto, jonka mukaan suomalainen kaivospolitiikka ei ole hääviä. Suurimmat puutteellisuudet liittyvät hänen mukaansa paikallisten osallisuuteen ja kaivosten jälkihoitoon sekä siihen, ettei Saamenmaa ole turvassa kaivoksilta. Koivisto peräänkuuluttikin kaivoslakia, joka suojaa saamelaista kulttuuria ja kieltä.
Saamelaiskäräjien toinen varapuheenjohtaja Leo Aikio kiinnitti erityistä huolta Saamenmaan erityisen herkkään luontoon ja totesi, että kaivostoiminnasta aiheutuvat vaikutukset ovat niin suuria, etteivät ne mahdu saamelaiseen ajatteluun. Aikion mukaan kaivoslakiin tulisi saada saamelaiskulttuurin heikentämiskielto ja kokonaisvaltainen vaikutusten arviointi.
Kyseessä ei ollut huoli vain poroelinkeinosta. Sekä Karen-Anni Hetta että Asko Länsman ottivat puheenvuoroissaan kantaa puhtaiden kalavesien puolesta, joita Länsman vertasi saamelaisten kultasuoniin. Hetta muistuttaa myös, että Lapin paliskunnan alueella koneellinen kullankaivu on lisääntynyt räjähdysmäisesti, ja että Vuotson alue on jo aiemmin menettänyt tekoaltaiden alle suuren osan laidunmaistaan. Hetta toteaakin jämäkästi, että vaikka alueen saamelaiset ovat oppineet elämään vaikutusten kanssa järjestämällä poronhoitoa uudelleen, tekoaltaiden vaikutuksista kärsitään edelleen. Kullankaivussa tulisikin hänen mukaansa keskittyä kokonaisvaltaisiin ympäristöarviointeihin.
Magreta Sara muistuttaakin, että Lemmenjoella kullankaivu on jo kielletty. Onkin huomioitava, että Vuotson kultaryntäys johtuu osittain juuri Saran mainitsemasta seikasta, sillä koneellinen kullankaivu loppui Lemmenjoen kansallispuistossa vuonna 2020. Saran mukaan maailmalla on esimerkkejä alkuperäiskansojen ahdingosta, sillä kaivoksilla on niille hyvin konkreettisia vaikutuksia. Saran lisäksi saamelaiskäräjien presidentti Tuomas Aslak Juuso painotti saamelaisten perustuslaillisia oikeuksia ja huomautti, ettei perustuslakia ole otettu tarpeeksi hyvin huomioon. Juuson mukaan viranomaistoiminta pitäisi selkeyttää laissa ja hän kritisoi Tukesin (Turvallisuus- ja kemikaalivirasto) toimintaa, jossa viranomainen sekä myöntää että valvoo antamiaan lupia.
Myöskään saamelaiset nuoret eivät ole jääneet kaivosasioissa passiivisiksi. Onhan kyseessä monen saamelaisnuoren tulevaisuudesta. Nuorisoneuvoston puheenjohtaja Anni-Sofia Niittyvuopio mainitsi kokouksessa, että nuorisoneuvostolla on selvä linja kaivostoimintaa kohtaan: niillä ei ole tilaa Saamenmaalla. Nuorisoneuvosto onnistuikin kesällä kokoamaan hallituspuolueiden nuorisojärjestöjen rivit suoriksi saamelaisaluetta koskettavissa kaivosasioissa, ja he kirjoittivat asiasta yhteisen kannanoton, jossa nuoret tuomitsevat kaivostoiminnan saamelaisten kotiseutualueella.
Kaikki puheenvuoron ottaneet saamelaiskäräjien jäsenet ja puheoikeutetut peräänkuuluttivat kokonaisvaltaista uudistusta, jossa saamelaisten oikeudet otetaan paremmin huomioon. Kaivoslain uudistusta pidetään saamelaisten keskuudessa yhtenä merkittävimpinä lakiuudistuksena.
Sen sijaan oppositioedustajista yksikään ei ottanut kantaa kaivoslain uudistukseen. Jos en täysin väärässä ole, edustajat eivät enää tässä vaiheessa myöskään olleet kokouksessa paikalla. Onkin kuvaavaa, että tunteita herättävä saamelaiskäräjälain uudistus toki siirrettiin ensimmäiseen päivään opposition vaatimuksesta, mutta koko saamelaisten perinteisten elinkeinoja uhkaavaa kaivoslakia ei edes kommentoida. On muistettava, että politiikassa vaikeneminen voi olla myös kannanotto.
Janne Hirvasvuopio
Kirjoittaja on Ei kaivoksia Suomen Käsivarteen liikkeen aktiivi, joka on erittäin huolissaan kaivoslain uudistuksen suunnasta
Jos ajatellaan Suomen maassa olevia mineraaleja, niin pääosin ne ovat sellaisa, että niiden arvo kasvaa ajan myötä. Lapissa on ainakin kultaa, jonka hinta on viime aikoina noussut. Tuskin se koskaan romahtaa, jos vaikka kurssi vaihteleekin taloustilanteiden mukaan. Arvoansa kasvattavien mineraalien kaivamisella ei pitäisi ihan hirveä hoppu olla, jos kokonaisuutta tarkastellaan.
Minulle on syntynyt käsitys nykyisestä kaivoslaista, että siinä nimeomaan korostetaan lyhytaikaista voitontavoittelua, niin että toisenkin maalta saa mineraalit viedä varsin vähäisin korvauksin vahingonkärsijöille. Jos saamelaisten vastarinta tuottaisi koko maahan kansalaisten kannalta paremman kaivoslain, niin sehän olisi hieno juttu.
Vaan tietenkin kaikilla kolikoilla on se toinenkin puoli. Jos maailman alusta asti kaikilla ihmisillä olisi ollut kaivostoimintaa vastustava asenne, eläisimme vieläkin kivikautista keräilytaloutta. Sehän on toki pitkälti sitten saamelaisten asia, millaista teknologiaa hyväksyvät nurkilleen, mutta eipä taida sähkömoottorikelkatkaan olla vielä kovin yleisiä.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä itse kunnioitan teidän mielipidettänne kaivostoiminnan kiroista.
Ja samassa lauseessa haluan kritisoida,miksi jäkälä ei enään nouse saamelaisesta maanpinnasta. Koivutkin syöty poronylettömättömiin. Ylilaidunnus.
Vastaukseksi ei riitä syytökset kaivostoiminnasta. Enempi kuin kertomukset (ruokittujen)poronvasojen korkeista teuraspainoista.
Miksi jäkälää ei enään näy pohjoisessa? Ennen ehki turistia syytettiin kun polki kuivan jäkälän poroelolta yhettömiin käsivarressa. Kaiketi kritiikkiä voi esittää,mutta se vaikuttaa kornilta,jos ja kun oma pesä ei ole kunnossa.
Ilmoita asiaton viesti
Heikki Känsälä, samaa tässä ihmettelen minäkin. Olen savottahommissa tässä Porttipahan kulmilla ja tänne tuodaan jäkälää rekalla Kainuusta.
Kysyin isännältä että eikö tämä ole sama kun myydä hiekkaa Saharaan niin vastasi että näetkös jäkälää missään?
No ei sitä täällä ole. Koko Itä-Lapissa ainakaan ole jäkälää kouran vertaa, missään. Mutta poroja on. Aivan helevetisti.
Nämä alkuperäiskansat on kovia kyselemään oikeuksiaan ja rajoittamaan maankäyttöä, samalla kun niiden porot lopostellee pitkin naapurin heinäpeltoja ilmasella lounaalla, vaaditaan arvostusta tuhatvuotiselle elämäntavalle kun poromiehet painaa pitkin kairaa tonnisella Polariksella karvahattu ja kuulosuojaimet päässä jne.
Yks kellokas, jonka nimeä en muista, oli vielä ehtiny Helsinkiin asti sensuroimaan lastenohjelmia. Petra jotain..
Sehän voi olla saamelaiskäräjille tekemätön paikka kun vastustellaan kaivoshommia, junaratoja yms alkuperäiskansaa uhkailevia juttuja, mutta jos sitä ollaan niin kovasti alkuperäiskansaa riiston kourissa niin sitten ollaan myös. Ajakaahan Polarikset tien varteen, sukset jalakaan ja unohatte nämä riistäjien mukavuudet.
Ilmoita asiaton viesti
Kuule Janne.
Keskustelu Saamenmaan oikeuksista olisi paljon helponpaa,jos olisit aktiivinen blogisi kirjoittamisen jälkeenkin.
Ilmoita asiaton viesti
Suomella ei taida olla varaa olla hyödyntämättä pohjoisen mineraaleja, ne kun ovat yksi niistä oikean vaurauden lähteistä, joita Suomessa on.
Tietty jos Lapin asukkaat haluavat säästötoimena vähentää esim. kunnille tulevia valtionosuuksia, niin sekin auttaisi?
Ilmoita asiaton viesti