Saamelaiskäräjien totuus- ja sovintokomissaarit valittu

Juttu on jatkoa 17.12.2020 julkaistulle kirjoitukselle.

“Totuus- ja sovintoprosessin tarkoituksena on tunnistaa ja arvioida [saamelaisten kokemaa] historiallista ja nykyistä syrjintää, mukaan lukien valtion sulauttamispolitiikkaa, sekä oikeuksien loukkauksia, selvittää miten nämä vaikuttavat saamelaisiin ja heidän yhteisöönsä nykyisessä tilanteessa ja ehdottaa, miten voitaisiin edistää yhteyttä saamelaisten ja Suomen valtion välillä sekä saamelaisten keskuudessa. Totuus- ja sovintoprosessin pyrkimyksenä on lisätä tietoisuutta saamelaisista Suomen alkuperäiskansana. Tarkoituksena on myös, että totuus- ja sovintoprosessin tuloksena Suomen valtio kantaa vastuuta ja yhdessä saamelaiskäräjien, kolttien kyläkokouksen ja muiden saamelaistoimijoiden kanssa vahvistaa saamelaisten oikeuksien toteutumista Suomessa.”

Saamelaiskäräjät valitsi komissaarit totuus- ja sovintokomissioon perjantaina 18.12.2020. Ehdokkaita komissaareiksi oli yhteensä 9, joista saamelaiskäräjät valitsi kaksi. Kolttien kyläkokous valitsi oman komissaarinsa Irja Jeffremoffin jo aiemmin, minkä lisäksi valtioneuvosto valitsee loput kaksi ehdokasta. Saamelaiskäräjät päätti valita ryhmien edustajat pohjois- ja inarinsaamenkielten kieliryhmistä. Komissaareiksi valittiin Heikki J. Hyvärinen (pohjoissaame) sekä Miina Seurujärvi (inarinsaame), joista kumpikaan ei ole etnisesti saamelainen, mutta jotka molemmat elävät Saamenmaassa ja tuntevat hyvin saamelaisyhteisön sekä puhuvat saamen kieltä.

Oppositio vastusti kieliryhmittäistä perustelua ja esittivät komissaarivalinnasta eriävän mielipiteen. Tapansa mukaan oppositioedustajat eivät jääneet käsittelemään muita tärkeitä saamelaispolitiikan kysymyksiä, kuten kielipoliittista ohjelmaa, vaan poistuivat komissaarivalinnan jälkeen kokouksesta.

Komissaarivalinnasta syntyi vastakkainasettelu

Ehdokkaista käydyssä keskustelussa tuli oppositio-enemmistö -kysymys Miina Seurujärven ja Juha Joonan välille.

Heikki J. Hyvärisestä saatikka muista ehdokkaista ei valitettavasti käyty laajaa debattia. Hyvärisen kohdalla tämän ymmärtää, sillä hänen osaamistaan ja laajaa saamelaisyhteisön tuntemusta on vaikea kyseenalaistaa. Täysistunnon katsojalle jäi asiasta kuitenkin sellainen tuntuma, että muut komissaariehdokkaat sivuutettiin keskustelusta täysin. Tämä johtuu siitä, että saamelaiskäräjien edustajat ovat puolin ja toisin punninneet komissaariehdokkaiden kyvykkyyksiä etukäteen, kuten päätöksenteossa on tapana. Toisaalta kyse on rajoitetusta puheajasta, jolloin edustajille ei jää aikaa laajoihin puheenvuoroihin kaikista ehdokkaista. Tämä tosielämän rajoitus ei kuitenkaan välity katsojalle.

Oppositio jatkoi edellispäiväistä linjaansa, jossa se korosti Joonan ”laajaa kannatusta”, jonka se perusti kuulemistilaisuuksissa annettuihin tuen ilmauksiin. Pirita Näkkäläjärvi sivalsi opposition ristiriitaista argumentaatiotyyliä, jossa enemmistön tahto hyväksytään vain silloin, kun se on oppositiolle poliittisesti hyödyllistä.

Kuulemistilaisuuksiin liittyy myös toinen näkökulma, joka ei mielestäni saanut keskustelussa tarpeeksi painoarvoa. Margreta Sara kiinnitti ansiokkaasti huomiota siihen, että kuulemistilaisuuksiin osallistuminen ei ole välttämättä saamelaisille luontainen tapa toimia ja hän on yrittänyt saada mielipiteitä asioita saamelaisille tutummalla tavalla (lue: luottamuksellisesti verkostoistaan). Samaan asiaan oli kiinnittänyt huomiota Anni Koivisto eilisessä puheenvuorossaan, jossa hän huomautti pandemian vaikuttaneen saamelaisten luontaiseen yhteydenpitoon yleisemminkin. Nuorisoneuvoston puheenjohtaja Anni-Sofia Niittyvuopiokin muistutti, ettei raporttia voi pitää saamelaisten kantana, vaan asiaa on katsottava kokonaisvaltaisemmin. Pitääkin muistaa, että kuulemistilaisuuksia voidaankin pitää arvokkaana materiaalina, mutta ne eivät ole saamelaisen yhteistahdon ilmaus, vaan otanta tiettyjen aktiivisten saamelaisten mielipiteistä.

Irja Seurujärvi-Kari toi pöydälle keskustelun siitä, että tulisiko inarinsaamelaisten edustajien äänestää omaa edustajaansa ja pohjoissaamelaisten omaansa. Ehdotus on sinänsä mielenkiintoinen, mutta siinä olisi ollut parlamentarismin kannalta ongelmallisia piirteitä, kuten edustaja itsekin totesi. Käytännössä ongelmaksi muodostuisi myös se, ettei inarinsaamelaisten asemaa ole erikseen määritelty laissa ja se on poliittisessa puheessa käsitteenä häilyvä ja monitulkintainen.

Kolttasaamelainen edustaja Tanja Sanila yllätti avauksellaan kolttasaamelaisista, ja tuumi ääneen, miksi kolttasaamelaisista ei olla keskusteltu lainkaan siitäkin huolimatta, että kolttasaamelaiset ovat jo valinneet oman komissaarinsa komissioon.  Lakimiessihteeri Kalle Varis huomautti, ettei kolttasaamelaisten äänioikeuttaan olla komissaarivalinnoissa rajaamassa pois. Tämän lisäksi Sanila osoitti tukensa Joonalle, siinä missä kolttien luottamusmies Veikko Feodoroff osoitti Joonaa kohtaan epäluottamuksensa. Feodoroff muistutti, että kolttasaamelaisilla on käytännössä mahdollista osallistua kahden komissaarin valintaan, mutta totesi saamelaiskäräjien edustavan kaikkia saamelaisia. Toinen kolttasaamelainen edustaja Tauno Ljetoff yhtyi Feodoroffin mielipiteeseen. Kolttasaamelaisten välinen suukopu muistuttaa jälleen kerran saamelaisen yhteisön sisäisestä mielipiteiden moninaisuudesta.

Saamelaiskäräjät toivoivat komissiolle työrauhaa ja pidättäytyivät poliittisesta ohjauksesta

Keskustelua käytiin alueellisen edustuksen kysymyksen lisäksi siitä, tuleeko komissaarien olla etnisesti saamelaisia. Keskeisenä argumenttina etnisyyden kysymyksessä oli mielestäni se, että kyseessä on lopulta kompromissista eri asioiden välillä. Edustajien enemmistö ei nähnyt etnisyyttä määrittelevänä tekijänä, vaikka useassa puheenvuorossa toiveena olisi ollut etnisesti saamelainen henkilö. Perustelut liittyivät ennemmin komissaariehdokkaiden luonteenpiirteisiin, ominaisuuksiin, luottamukseen, osaamiseen sekä siihen työhön, jota ehdokkaat ovat saamelaisten eteen tehneet. Tämän lisäksi kielen osaaminen sekä yhteisöön kuuluminen nähtiin tärkeiksi. Irja Seurujärvi-Kari pohti myös kysymystä inklusiivisuuden näkökulmasta: sen sijaan, että suljetaan ihmisiä (etnisyyden kautta) pois, voidaan ihminen myös sisäänsulkea yhteisöön. Tämä tärkeä näkökulma vaatisi oman analyysinsä.

Oppositiosta käsin taas etnisyys (lue: saamelaiskäräjien vaaliluetteloon kuuluminen) nähtiin määrittelevänä tekijänä, mikä näkyy Kari Kyrön lipsautuksesta, jonka mukaan Joona on hakeutumassa saamelaiskäräjien vaaliluetteloon – samaan aikaan kun Joona tekee työtä kyseisen lain kanssa keskustan riveissä. Tämä paljastaa mielestäni sen, miksi oppositio on pyrkinyt  ajamaan Joonaa komissaariksi. Kyseessä ei ole totuuden ja sovinnon löytämisestä, vaan saamelaismääritelmästä. Kenelle tahansa saamelaispolitiikkaa seuraavalle tämä on ollut päivänselvä asia.

Poliittisuus tuli esiin myös muuta kautta. Anne Nuorgam ehdotti ponsimenettelyä, jotta saamelaisalueiden erilaiset ongelmat tulisivat esille komission työssä. Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso kommentoi ponsiesitystä siitä näkökulmasta, että komission työn tulee olla puolueetonta ja saamelaiskäräjistä riippumatonta. Margreta Sara tuki tätä näkemystä ja totesi että eri alueita koskevat historialliset asiat tulevat esiin komission aloittaessa työnsä. Samaan lopputulemaan tulivat myös Anni Koivisto, Anni-Sofia Niittyvuopio ja Pirita Näkkäläjärvi, jotka kaikki toivoivat komissiolle myös työrauhaa.

On selvää, että saamelaiskäräjien komissaarivalinnat eivät voi miellyttää kaikkia ja kysymyksessä on kompromissiratkaisusta. Perustavanlaatuiset kysymykset odottavat kuitenkin vielä vastausta. Voivatko etnisesti suomalaiset edustaa saamelaisia komission työssä? Onko etnisyydellä ylipäätään väliä, vai riittääkö yhteisöön kuuluminen? Voiko saamelaiset aloittaa uuden sivun valtio jatkaessa saamelaisille haitallisia lakihankkeita ja projekteja? Ja olisiko tämä keskustelu pitänyt käydä jo ennen komissioon sitoutumista?

Toivottavasti komissaarivalinnoista käydään avointa keskustelua, jossa erilaisille näkemyksille annetaan arvoa.

JanneHirvasvuopio

Valtiotieteiden ylioppilas. Kielenmenettejä. Espoolainen saamelainen.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu