Työttömyyden poisto ja minimipalkan toteuttaminen

Kaksi kärpästä yhdellä iskulla. Poistetaan työttömyys ja toteutetaan minimipalkka, jolla tulee toimeen. Ja kaikki tämä asettamatta mitään uusia velvotteita tai rajoituksia yksityisille työnantajille.

 

Valtio toteuttamaan työllistämistä ja minimipalkkaa

Ei velvoiteta ketään yksityistä työnantajaa maksamaan mitään vähimmäispalkkaa, vaan toteutetaan minimipalkka yksinkertaisesti kilpailun kautta eli hyväksikäyttämällä valtion eli meidän kaikkien kollektiivista kilpailuetua (kts. jäljempänä).

Konkreettisesti sanottuna valtio tarjotkoon minimipalkkaisen työpaikan jokaiselle, joka sellaisen työpaikan haluaa. Siinä kaikki. Yksityiset työnantajat saavat ihan vapaasti tarjota alhaisempaa palkkaa, jos haluavat, ja kuka tahansa työntekijä saa hyväksyä sellaisen palkan, jos hyväksi näkee.

 

Valtion kilpailuetu

Mitä tarkoittaa valtion kilpailuetu suhteessa yksityisiin työnantajiin? Se tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että valtiolle työllistämisen nettokustannukset ovat alhaisemmat kuin yksityisille työnantajille siitä yksinkertaisesta syystä, että valtiolla on toisaalta verotusoikeus ja toisaalta velvollisuus sosiaalitukien maksamiseen.

Kun valtio työllistää, sen verotulot kasvavat ja sosiaalimenot pienenevät. Näitä etuja ei koidu yksityiselle työnantajalle sen työllistäessä. Siksi työllistäminen on valtiolle selvästi halvempaa kuin yksityiselle työnantajalle.

Yksityinen työnantaja saa onnistuneella työllistämisellä kasvatettua myyntiään ja saa tuloja tätä kautta. Mikään ei estä valtiota työllistämästä ihmisiä oikeaan tuottavaan työhön niin että valtio saa tuloja siitä työstä, jota sen työntekijät tekevät. Mikään laki ei rajoita valtiota työllistämään ihmisiä pelkästään kantamaan vettä avannosta toiseen tms. tuottamattomaan työhön.

Valtio voi aivan hyvin tuottaa kaupallisia tuotteita ja tienata tuloja sillä – samalla kun se säästää työttömyyden aiheuttamat kustannukset.

 

Valtio poistakoon työttömyyden rakentavalla ideoinnilla ja tuottavalla yritystoiminnalla aktiivimallilla kyykyttämisen sijasta

Jokainen älykäs ihminen ymmärtää, että aktiivimalli ei edes vähennä työttömyyttä. Yhtäkään uutta työpaikkaa ei synny työttömiä kyykyttämällä. Mutta tämän kirjoituksen aiheena ei ole aktiivimalli, joten ei siitä sen enempää. Kirjoitan mieluummin rakentavista ideoista.

Kysymys kuuluu siis, mitä olisivat ne rakentavat ja tuottavat työpaikat, joissa valtion työntekijät tuottaisivat kaupallisia tuotteita? Mistä ne tulevat – ensin ideoina ja sitten reaalisesti toteutettuina?

Nuo työpaikat syntyvät – ensin ideoina ja sitten reaalisina työpaikkoina – työntekijöiden luomina. Maassamme on työtöntä työvoimaa yllin kyllin – myös sellaista työtöntä työvoimaa, joka ihan oikeasti haluaa tehdä työtä. Lisäksi maassamme on työllistettyjä, jotka tekevät työtä palkkatasolla, joka on alle kohtuullisen minimitason. Nämäkin työntekijät varmasti harkitsisivat siirtymistä valtion työntekijöiksi, jos valtio tarjoaisi varman työpaikan minimipalkalla.

 

Vaihe 1: Ideat ideoidaan ideapajalla

Valtio voi alkaa työllistää työttömiä välittömästi valtion ideapajoille, joissa työntekijöiden tehtävä on ideoida tuottavaa liiketoimintaa valtion toteutettavaksi. Tuosta ideoinnista, joka on ihan oikeaa työtä, maksetaan ihan oikeaa palkkaa – alkupalkkana minimipalkka.

Työttömät eivät ole ideointikyvyttömiä idiootteja yhtään sen enempää kuin työssäkäyvätkään. Ideapajalla oikeina työntekijöinä ja oikeaa palkkaa saadessaan työntekijät keksivät ideoita.

Työntekijöitä myös koulutetaan työhönsä – ideointiin. Ideointia voi opiskella ja oppia; se ei ole mikään mystinen lahjakkuus, joka joillakin vain on ja toisilla ei. Se on tapa ajatella, ja sen voi oppia.

 

Vaihe 2: Ideat toteutetaan

Valtiolla on resursseja (ml. luottokelpoisuus), jotka mahdollistavat uusien tuotantolaitosten rakentamisen. Ideapajoilla luotuja ideoita toteutetaan sitä mukaa kun totetuttamisen arvoisia ideoita syntyy. Valtiolle syntyy tuottavaa kaupallista liiketoimintaa, joka tuottaa tuloja valtiolle.

 

Työnteko ei ole kustannuserä, vaan arvoja tuottavaa toimintaa

Olisi hyvä, jos koko kansa voitaisiin laittaa vaikka vain yhden viikonlopun mittaiselle pikakurssille, jolla opittaisiin pois siitä ajattelutavasta, että työnteko on kustannuserä, joka maksaa rahaa. Tosiasia on nimittäin se, että taloudelliset arvot luodaan nimenomaan työnteolla.

Jostain ihmeen syystä valtamedia on ottanut asiakseen juntata kansan tietoisuuteen näkemystä, että työn teettäminen on hirvittävän kallis harrastus, johon vain kaikkein rikkaimilla ja hyväntahtoisimmilla on mahdollisuus ja että siksi valtion pitäisi toimittaa työttömiä ”orjia” näille yksityisille työn teettäjille tekemään työtä ilman palkkaa. Voimassaolevia palkkalakeja ja -sopimuksia kierretään kutsumalla työntekijöitä työttömiksi ja työstä maksettavaa korvausta kutsutaan palkan sijasta työttömyyskorvaukseksi, työmarkkinatueksi tms.

Lisäksi samaiset mediat ovat pyrkineet luomaan mielikuvaa, että erityisesti valtion teettämä työ on ikäänkuin määritelmällisesti pelkkä kuluerä, joka pitäisi surkastaa minimiin, eikä se ainakaan missään tapauksessa ole tuloja tuottavaa toimintaa.

Tuollaisesta perverssistä uuskielestä ja talouden tosiasioiden päälaelleen kääntämisestä on päästävä eroon. Mutta sekään ei ole tämän kirjoituksen pääasiallisena aiheena, joten mainitsen sen tällä kertaa vain ohimennen. Se on kuitenkin mainittava, koska tuo yllämainittu asenne, josta pitäisi päästä eroon, on yhtenä – mahdollisesti pääasiallisena – kantona kaskessa tämän kirjoituksen varsinaisten ideoiden – täystyöllisyyden ja asiallisen minimipalkan – toteuttamiselle.

 

Verot valtion maksettavaksi?

En tiedä, mikä taho on joskus menneillä vuosikymmenillä maininnut tuon väliotsikon vaatimuksen enkä myöskään tiedä, mitä sillä on aikanaan tarkoitettu. Sen sijaan olen huomannut, että nykyään sitä käytetään iskulauseena milloin minkäkin asian puolesta tai mitäkin asiaa vastaan.

Tosiasia on kuitenkin se, että valtio saa tuloja sekä veroista että harjoittamastaan liiketoiminnasta. Jos valtio harjoittaisi liiketoimintaa riittävän suuressa mittakaavassa, se ei tarvitsisi verotuloja ollenkaan. Tuollaista tilannetta voisi mahdollisesti kuvailla sellaiseksi, jossa ”valtio maksaa verot”.

(Tosiasiassa tietysti kaikki taloudelliset arvot syntyvät aina työntekijöiden tekemästä työstä aivan siitä riippumatta, millä nimikkeillä ja minkä käsien kautta ne arvot sittemmin siirtyvät eri tahoille.)

 

Yhteenveto

Työttömät palkattava valtion työntekijöiksi. Jos valtiolla ei ole tarjota työpaikkaa valtiolle perinteisesti kuuluvissa tehtävissä (koululaitoksessa, terveydenhoitotyössä yms.) taikka valtion omistamassa kaupallisessa liikeyrityksessä, työtön palkataan valtion ideointipajaan alkupalkkana minimipalkka.

Ideointipajoissa kehitetään ideoita valtion harjoittamaksi kaupalliseksi liiketoiminnaksi. Näitä ideoita toteutetaan sitä mukaa kun ne kypsyvät riittävän hyviksi. Tämän kautta valtiolle syntyy kannattavaa kaupallista liiketoimintaa.

Työttömyydestä päästään eroon ja kaikille kansalaisille saadaan asiallinen tulotaso.

 

– – –

Katso myös:

Suomen populistinen vasemmistopuolue OiVa:

http://oikeavasen.net/

jannekejo

Keskeisiä kirjoituksiani: <a href="http://jannekejo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267283-keskeisia-kirjoituksiani">Keskeisiä kirjoituksiani</a>

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu