Esimerkki rivienvälisestä propagandasta: ”Arvostakaamme vaimojamme ja tyttäriämme!”

Huomaatko otsikon piilopropagandan? Se on patriarkaalinen näkökulma. Äidit ja sisaret jätetään mainitsematta eli naiset nähdään vain miehisen perheenpään näkökulmasta. Lisäksi viesti on selvästi suunnattu miehille keskustelukumppaneina samalla kun naiset jätetään objektin asemaan.

 

Viestiin sisältyy (tavallisesti ääneenlausumaton) näkökulma

Tämä on tyyppiesimerkki sellaisesta propagandasta, jossa propaganda ei sisälly niinkään viestin asiasisältöön, vaan siihen näkökulmaan, josta käsin asia esitetään.

Äidit, sisaret, vaimot ja tyttäret eivät ole toisensa poissulkevia naisryhmiä, vaan ne ovat rooleja, ja yhdellä naisella voi hyvin olla vaikka kaikki nuo 4 roolia. Mutta jos hänet nähdään vain vaimona ja tyttärenä, on selvää, että tarkastelukulmana on patriarkaalinen näkökulma.

Lisäksi, jos johonkin viestiin sisältyy ajatus, että nuo edellämainitut ovat toisensa poissulkevia naisryhmiä, on selvä, että viesti on esitetty yksittäisen miehen näkökulmasta käsin; yhteen ja samaan mieheen nähden naisella nimittäin ei voi olla kahta noista mainituista rooleista.

 

Pinnallinen viesti ja todellinen viesti

Tämä esimerkki ei ole minun keksintöni. Luin taannoin kirjan, joka käsitteli keskustelun raamittamista. Siinä kerrottiin esimerkki, jossa Donald Trump oli presidentinvaalikampanjansa aikana sanonut jotain halventavaa naisista ja siihen joku toinen republikaani oli kommentoinut, että emme voi sallia tuollaista vaimojamme ja tyttäriämme halventavaa puhetta.

Tuon jälkimmäisen republikaanin kommentti – vaikkakin pinnallisesti katsottuna kriittinen Trumpin esittämälle – kantoi kuitenkin mukanaan patriarkaalisen näkökulman ja sen myötä oikeastaan vain voimisti Trumpin viestiä sen sijaan että olisi heikentänyt sitä. Tarina ei kerro – eikä kai voikaan kertoa – oliko kyseinen republikaani tietoinen siitä mitä hän itse asiassa viestitti.

 

Elämme propagandan kyllästämässä yhteiskunnassa

Meidän on syytä uskoa, että nykyisessä joukkotiedottamisen ja propagandan kyllästämässä yhteiskunnassamme tuollaisia edelläolevassa esimerkissä kerrottuja viestejä viljellään aivan tietoisesti – ja vielä enemmän tiedostamatta –  joka päivä aamusta iltaan. Kuulijan ja katsojan olisi siis oltava tarkkana sen suhteen, mitä vastaanottaa. Viestin todellinen sisältö on usein aivan päinvastainen sille, mikä näyttäisi olevan viestin sisältö pinnallisesti tarkastellen.

Informaatiotulvan valtava paine ja määrä kuitenkin uuvuttaa nopeasti jokaisen, joka edes yrittää seurata uutistulvaa kriittisesti. Tuo uupuminen johtaa tarkkaavaisuuden ja puolustuskyvyn heikkenemiseen sekä suodattimien lepsuuntumiseen ja propaganda pääsee selkäytimeen.

 

Mitä voi tehdä?

Ainoa suojautumiskeino on sulkea telkkari, radio, internet ja lehdet sekä hakeutua yksinäisyyteen sulattelemaan sitä mitä on vastaanottanut ja sen jälkeen kuulostelemaan herkällä korvalla sitä mitä omasta sisimmästä kumpuaa. Mutta monellako on siihen käytännössä mahdollisuus ja kuinka usein ja kuinka pitkäksi aikaa?

Tuleekin muuten mieleen kuinka muutama vuosi sitten luin kansanedustajien kiireisestä arjesta. En voinut välttyä vaikutelmalta, että kansanedustajia juoksutetaan joka päivä aamusta iltaan vaikka millä tekosyyllä juuri sen takia, etteivät ehtisi hetkeksikään pysähtymään miettimään asioita.

 

P.S. Huomasitko, että tässäkin blogitekstissä on ainakin yksi ääneenlausumaton stereotyyppinen oletus, joka ei tarkkaan ottaen pidä paikkaansa? Nimittäin se, että vaimon puoliso olisi aina mies. Jätin tästä kuitenkin vääntämättä, koska sen käytännön merkitys tekstini aiheelle on vielä nykyään aika pieni.

P.P.S. Se kirja, jonka mainitsin, on

The ALL NEW Don’t Think of an Elephant!: Know Your Values and Frame the Debate

jannekejo

<a href="https://intelligentsija.blogspot.com/">Blogi</a>

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu