Historia ei ollutkaan loppu: Koronapandemia johtaa yhteiskuntajärjestelmän vaihtoon länsimaissa ihan lähivuosina. Ole valmis!

Tuntemamme kapitalismi on saattohoidossa

Vanha kunnon leikkauslista-köyhienverottamis-rikkaidensuosimis-kapitalismi on saattohoidossa. Eikä kapitalismia ole kuin yhtä sorttia, vaikka käärmeöljykauppiaat muuta koettavat väittääkin.

Kapitalistinen talousjärjestelmä, kuten muutkin, kehittyvät ajan mittaan. Se, että järjestelmä on ehtinyt uuteen vaiheeseen, ei suinkaan tarkoita sitä, että kyseessä olisi eri järjestelmä kuin ennen. Ei ole; kyseessä on vain saman järjestelmän uusi vaihe.

Kuten kaikki tiedämme, maailmassa alkoi viime talvena kiertää uuden viruksen propagoima flunssa. Tätä epidemiaa kutsutaan koronavirusepidemiaksi. Se on kuitenkin siinä mielessä oleellisesti erilainen kuin aiemmat jokatalviset flunssaepidemiat, että tällä kertaa poliittiset päättäjät ympäri maailmaa on saatu lietsottua paniikin valtaan tämän epidemian johdosta – Ruotsi kunniakkaana poikkeuksena.

Ero tämän epidemian ja aiempien välillä ei ole lääketieteellinen!

On äärettömän tärkeää ymmärtää, että lääketieteellinen ero koronaviruksen ja vaikkapa sikainfluessa- tai vaikkapa muiden tavallisten influenssavirusten välillä ei ole oleellinen. Noin 0,1-0,2 promillea väestöstä kuolee per influenssasesonki ja muut eivät koe suurtakaan haittaa viruksesta.

Se, mikä tällä kertaa on aivan ennennäkemätöntä, on se, että valtamediat ovat saaneet lietsottua poliittiset päättäjät paniikin valtaan ja suurimmassa osassa niinsanottuja länsimaita on otettu käyttöön dramaattiset poikkeustilalainsäädännöt – Ruotsi yhtenä kunniakkaana poikkeuksena.

Toisin sanoen itse virus ei ole oleellisesti tavallista flunssavirusta vaarallisempi, mutta epidemian varjolla ollaan koko yhteiskuntaa muuttamassa aivan dramaattisesti. Ei ole liioiteltua väittää – valitettavasti – että tänä vuonna 2020 niinsanottu läntinen maailma tulee siirtymään pitkäaikaisen totalitarismin tilaan.

Meillä voi kuitenkin olla jotain vaikutusvaltaa sen suhteen, millaiseen totalitarismiin siirrymme.

Poikeustila rulettaa

Ympäri maailmaa – Ruotsi kunniakkaana poikkeuksena – on otettu käyttöön poikkeustilalainsäädäntöä ja ihmisten perustuslaillisia oikeuksia on kuristettu. Järkyttävää on ollut havaita, että niinsanottu oppositio on monessa maassa ollut innokkaimpana hurraamassa noiden vapaudenrajoituksien puolesta ja vaatimassa vielä ankarampaa kyykytystä. Niin myös Suomessa, vaikkei sillä suurta väliä maailman mittakaavassa olekaan…

Taloudellisten vaurioiden korjaaminen

Yritykset kärsivät taloudellisia tappioita poikkeustilan takia ja niitä paikataan valtion eli sinun ja minun kustannuksella. Myöhemmin niitä rahoja tullaan vaatimaan takaisin sinulta ja minulta. Mutta miten?

Muutamat ”talousviisaiksi” luonnehditut hovinarrit ovat jo ehtineet esittää ennalta-arvattavia ehdotuksiaan talouden ”korjaamiseksi”. Lääkkeeksi he tietysti ehdottavat sitä samaa, mikä on aiemminkin yhteiskuntamme taloutta kurjistanut, mutta vieläkin suuremmassa määrin.

Keskeistä noissa ehdotuksissa on tavallisten tallaajien aseman ja talouden heikentäminen suhteessa rikkaisiin ja valtaapitäviin tahoihin. Tuota halutaan toteuttaa ennenkaikkea työelämän saralla, missä muuallakaan? Siellähän taloudelliset arvot luodaan.

Työtä hinnalla millä hyvänsä?

Ei työn tekeminen ole mikään arvo sinänsä. Ei työ sinällään tee vapaaksi. Työn arvo on siinä, että työtä tekemällä syntyy hyödyllisiä tuotteita.

Ei työnteko ole mikään kallis harrastus, jota harrastetaan työnantajien ohjauksessa ja jota valtio kustantaa. Työnteko on arvoja tuottavaa toimintaa. Työnteko on hyödyllistä niin työntekijälle kuin koko yhteiskunnallekin.

Jos järjestämme työelämän sillä tavalla, että työn tekeminen hyödyttää pääasiassa vain työn teettäjää ja vieläpä estämme valtion voimin työntekijätahoja järjestäytymästä tätä vastaan, olemme aika lähellä fasismia.

Paikallinen sopiminen?

Kapitalistinen talous on pääoman omistajien valtaa tai yksinkertaistettuna rahanvaltaa. Ainoa uhka tälle vallalle on työläisten järjestäytyminen.

Tuo järjestäytyminen on sitä voimakkaampaa, mitä laajempana se toteutuu. Voimakkaimmillaan se olisi maailmanlaajuisena järjestäytymisenä.

Ei ole mikään sattuma, että Marx ja Engels kirjoittivat Kommunistisessa Manifestissa jo 1848: ”Kaikkien maiden työläiset, liittykää yhteen!”

Niinpä työn teettäjätaho haluaa estää tuollaisen ja propagoi niinsanottua paikallista sopimista tai vähintäänkin kansainvälistä kilpailua, joka tarkoittaa sitä, että työläisten palkka- ja työehtosopimisoikeutta rajoitettaisiin niin että se ei enää olisi voimassa yleispätevästi, vaan vain yhden työpaikan laajuisesti kerrallaan.

(kuva: eBenSee; jopa Ben näkee, että jokin ei nyt ole kohdillaan… Paikallinen sopiminen työehdoista ei aivan täyttänyt kaikkien osapuolien odotuksia tai ei ainakaan toiveita.)

On olemassa toinenkin vaihtoehto: Sosialismi!

Jos tuollainen tavallisten tallaajien kurjistaminen ja erinäisten syntipukkien etsiminen ihonvärin, uskonnon, etnisen taustan, seksuaalisen suuntautumisen, vammaisuuden tms. verukkeella ei oikein hotsita, on lohduttavaa tietää, että toinenkin vaihtoehto on olemassa – siinäkin tapauksessa, että luovumme viime vuosikymmeninä nähdystä leikkaus- ja kurjistamiskapitalismista niin kuin meidän täytyy.

Miten sosialismi sitten poikkeaa fasismista? Eikö niissä kummassakin valtiovalta määrää aika pitkälle tavallisen tallaajan työnteosta ja järjestäytymisoikeudesta jne.? Eikö niissä kummassakin ole ainakin käytännössä yksipuoluejärjestelmä? Eikö kummassakin palvota johtajaa ja puoluetta ja järjestetä näyttäviä paraateja ja painoteta aseellista maanpuolustusta jne? Mitä väliä sillä on, kumpi valitaan, jos on pakko valita toinen?

Fasismin ja sosialismin eroista

Materiaalisella tasolla yhteiskunta voi olla luokkayhteiskunta, jossa vähemmistö omistaa tuotantovälineet ja enemmistö on palkkatyöläisiä, jotka niitä tuotantovälineitä käyttää ja tuottaa käyttöarvot koko yhteiskunnalle – tai sitten ei. Jos ei, niin tuotantovälineet voivat olla valtion omistuksessa, jolloin palkan yli menevä arvo jakaantuu tasan koko yhteiskunnalle.

Fasismissa vallitsee ristiriita materiaalisen tason ja poliittisen tason välillä, koska materiaalisella tasolla on olemassa kaksi toisilleen vastakkaista yhteiskuntaluokkaa, mutta poliittisella tasolla vain yksi puolue.

Sosialismissa ei materiaalisella tasolla ole kuin yksi luokka, joka tekee työt ja omistaa tuotantovälineet, ja näinollen ei yksipuoluejärjestelmä ole ristiriidassa materiaalisen todellisuuden kanssa.

Asian voisi ilmaista myös niin, että sosialistisessa yhteiskunnassa on talouden osalta olemassa koko kansan etu kun taas kapitalistisessa ja fasistisessa yhteiskunnassa sellaista yhteistä etua ei ole olemassa.

Valinta fasismin ja sosialismin välillä

Minun pessimistinen arvioni, joka on vuosien mittaan vahvistunut tälläkin palstalla, on se, että valtaosa suomalaisista valitsisi mieluummin fasismin kuin sosialismin. Minun on vaikea kuvitella sille mitään järkevää syytä. Mutta toki ymmärrän, että yleensä ihmiset eivät tee valintoja järjen perusteella, vaan muista syistä. Usein taustalla on jopa isovanhempien lapsuudentraumat yms.

Toinen syy voi olla se, että fasismi on helppotajuisempi: seuraa johtajaa, siinä kaikki. Mutta vilkaise vielä kerran tuo ylläoleva Ebensee-kuva ennenkuin päätät lopullisesti.

…………

Lue myös muutama aiempi blogini:

https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/jannekejo/poikkeustila-jatkuu-vuoden-loppupuolelle-tai-jopa-ensi-vuoteen-asti/

https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/jannekejo/virus-lahtee-mutta-lahteeko-poikkeustila/

https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/jannekejo/poikkeustilatoimenpiteiden-psykologinen-tera-tylsistyy-noin-kuukaudessa/

https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/jannekejo/vihrialan-tyoryhman-kaanteishomeopatiaa-laakkeeksi-sita-mika-sairauden-aiheuttikin-mutta-entistakin-suurempina-annoksina/

https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/jannekejo/260329-diktatuuri-ja-diktatuuri/

https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/jannekejo/260515-ikava-valinta-natsi-saksa-vai-pohjois-korea/

http://vapaus2018.blogspot.com/2018/02/suomen-itsenaisyyden-ajan-psykohistoriaa.html

jannekejo

Toisinajattelija. Blogiin on turha kirjoittaa sellaista minkä voi lukea valtamediastakin. Jos en päivän aikana ajatellut yhtään uutta ajatusta tai muotoillut vanhoja ajatuksia helpommin ymmärrettävään muotoon, pidän päivää hukkaan heitettynä. Pentti Linkolan poismenon jälkeen kutsun itseäni valtakunnantoisinajattelijaksi. Jos parempi toisinajattelija ilmaantuu, luovun ilosta kiljuen tästä tittelistä. https://valtakunnantoisinajattelija.blogspot.com/ Kirjoitukseni ovat valmiiksikeskusteltuja: olen käynyt niihin liittyvät keskustelut läpi päässäni jo ennen kirjoituksen julkaisemista. Sen takia en viitsi noita keskusteluja enää julkaisemisen takia toistaa edes yhdessä muiden kanssa. Niinpä olenkin estänyt kommentoinnin. Jos jollakulla on sellainen tunne, että hänellä on jotain mielenkiintoista sanottavaa blogitekstini aiheesta, hän voi vapaasti kirjoittaa siitä omaan blogiinsa.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu