Nettikeskustelussa on jo laumasuoja saavutettu ja keskustelu on hiipumassa pois
Epidemiologiassa mitataan epidemian leviämistä uusiutumisluvulla (R0 ja Re), joka tarkoittaa sitä, kuinka monta uutta tartuntaa yksi tartunnan saanut keskimäärin levittää muiden joukkoon.
On helppo ymmärtää, että jos uusiutumisluku on alle 1, epidemia hiipuu. Jos tuo alhainen uusiutumisluku johtuu siitä, että moni on jo saavuttanut immuniteetin esimerkiksi tartunnan ja toipumisen kautta, puhutaan laumasuojasta.
Nettikeskustelu alkoi levitä kansan keskuudessa voimakkaasti noin 20 vuotta sitten ja oli vilkkaimmillaan noin 10 vuotta sitten. Sen jälkeen nettikeskustelu on ollut hiljenemään päin. Laumasuoja on ilmeisesti saavutettu. Been there, done that…
Mikä on aiheuttanut immuniteetin?
Voidaan todeta muutamia tekijöitä, jotka ovat myötävaikuttaneet nettikeskusteluepidemian hiipumiseen.
- Valtamedia on siirtynyt kampanjamoodiin. Uutisoidaan vain yhdestä asiasta kuukausikaupalla ja siitäkin asiasta vain yhdestä näkökulmasta. Ennen koronakampanjaa se oli ilmastonmuutoskampanja ja koronakampanjan jälkeen se tulee olemaan taas ilmastonmuutoskampanja. Ihmiset kyllästyvät keskustelemaan vain yhdestä aiheesta ja kun moni ei keksi muita keskustelunaiheita kuin niitä, joita valtamedia tarjoilee, on kyllästyminen hyvin pedattu.
- Virallisesta totuudesta poikkeamisesta rangaistaan aina vain herkemmin. Sen lisäksi, että keskustelu ohjataan vain yhteen aiheeseen, siitäkin aiheesta saa sanoa vain suurin piirtein sitä samaa mitä valtamedia on tarjonnut sanottavaksi. Virallisen totuuden tarkka kaiuttaminen ei ole kovin mielenkiintoista ja älykäs ihminen kyllästyy siihen nopeasti. Tästäkin syystä nettikeskustelu on hiipumaan päin.
- Somejättien harjoittama sosiaalinen etäännyttäminen. Somejätit käyttävät algoritmeja, joiden avulla kullekin somettajalle näytetään vain hänelle räätälöityä sisältöä. Tämä saa keskusteluissa aikaiseksi niinsanottua kuplautumista eli sitä, että keskusteluja käydään aina vain suuremmassa määrin samanmielisten kesken. Mitä vahvempaa on samanmielisyys, sitä vähemmän keskustelu on ajatustenvaihtoa; joka osapuolellahan on jo ennestään ne ajatukset, joita muilla osapuolilla on tarjottavana. Tuollainen keskustelu muistuttaa enemmänkin yhteistä uskontunnustusta kuin ajatustenvaihtoa. Niin hyvältä kuin sellainen voi ensialkuun tuntuakin, siihenkin kyllästyy pian.
- Poikkeavien mielipiteiden poistaminen näkyviltä. Yksittäiset liian poikkeaviksi koetut mielipiteet poistetaan näkyvistä ja sellaisten mielipiteiden esittäjiltä voidaan evätä kokonaan pääsy esittämään mitään mielipiteitä julkisuudessa. Sananvapaus on nykyään käytännössä sitä, että julkaisualustojen omistajat saavat vapaasti valita, millaiset mielipiteet pääsevät näkyviin. Koska julkaisualustojen omistus niin kuin muidenkin taloudellisten arvojen omistus keskittyy jatkuvasti harvempiin käsiin, ei ole yllättävää, että sallittujen mielipiteiden kirjo käy jatkuvasti kapeammaksi.
- Ammattisomettajien osuuden kasvu. Alati suurempi määrä tavallisiksi tallaajiksi naamioituneita palkkakirjoittajia on alkanut vallata alaa nettikeskusteluissa. He eivät ole vastaanottavaisia millekään aidolle ajatustenvaihdolle, koska heille maksetaan nimenomaan siitä, että he viestivät jonkin yhden idean puolesta jääräpäisesti ja vasta-argumenteille immuuneina. Tuollaisten kanssa keskustelemiseen kyllästyy ajanmittaan. Lopulta nettikeskusteluun jää jäljelle vain nuo maksetut kirjoittajat ja tällä tavalla nettikeskustelusta tulee samalla tavalla yksisuuntaista viestintää kuin televisiosta ja radiosta. Voit vain vastaanottaa, mutta et lähettää.
Mitä nettikeskustelun jälkeen?
Sanopa se. Onkohan edessä paluu vanhanaikaiseen kasvoista-kasvoihin –keskusteluun?
Vihervasemmiston mielestä persut eivät ole vielä saavuttaneet laumasuojaa, heitä täytyy rokottaa piikikkäillä blogeilla päivittäin.
Ilmoita asiaton viesti
Oletko ajatellut omaa rooliasi US-blogeissa rakentavana keskustelijana?
Ilmoita asiaton viesti
Olen. Käytännössä joka päivä. En silti kuvittele olevani niin tärkeä henkilö, että olisin vastuussa blogitekstissäni kuvaamastani ilmiöstä. Olen vilpittömästi sitä mieltä, että oma keskusteluni on toiminut enemmän tuota kritisoimaani kehitystä vastaan kuin sen puolesta.
Ilmoita asiaton viesti
Olen jossain määrin toista mieltä julkikuvastasi.
Niinhän meillä kaikilla aktiivisilla some-keskustelijoilla saattaa välillä ote rakentavasta kansalaiskeskustelusta karata, kun keskitymme arvosteluun ja oman parhaan näkökulmamme puolustamiseen ymmärtämättä kanssakeskustelijaa sen enempää. Itselläni on ainakin pyrkimys olla hiljaa, jos tunnistan mielessäni ilkeyttä jotain blogistia kohtaan. Toki kritiikkiä pitää voida esittää asioista ja on melko vaikeaa ennakoida toisen toleranssia henkilöityvään kritiikkiin, mutta jos kommentoijalla ei ole mielessä kuin ilkeän ironinen viilto toista kohtaan, niin ehkä silloin voisi jättää kommentin kirjoittamatta. Liian moni kansalaiskeskustelija on sokea kommentoidessaan toisten kirjoitusta, eikä silloin voi saavuttaa ymmärryksen tasoa toista kohtaan jos ei edes halua ymmärtää.
Ilmoita asiaton viesti
Olen periaatteessa samaa mieltä kommentissasi esittämästäsi asiasta. Käytännössä on kuitenkin toisinaan (onneksi kuitenkin aika harvoin) niin, että jos ihminen on ihan varhaislapsuudesta lähtien joutunut kärsimään siitä, että päätösvalta on selvästi vähä-älyisempien ihmisten käsissä, niin turhautuminen voi toisinaan paistaa läpi. Viimeistään parin viinipullollisen jälkeen… Pahoittelen.
Ilmoita asiaton viesti
Alttius nettikeskusteluista saataville vaikutteille voidaan torjua silmät peittävällä kasvomaskilla, ja erityisesti sormien kautta lähtevä hallitsematon viestintä paksuilla villalapasilla.
Ilmoita asiaton viesti
Nettikeskustelu oli aavistuksen verran vilkkaampaa kymmenkunta vuotta sitten lähinnä siksi, että silloin ei vielä pähkäilty alustan omistajan vastuuta sisällöstä samalla tavalla kuin nykyään ja suurin osa keskustelijoista käytti nimimerkkejä. Nimimerkkien käyttäminen on pitkälti nykyään estetty alustoilla, joiden ylläpitäjät pyrtkivät estämään esimerkiksi laittoman vihapuheen tuottamisen t.m.s.
Nykyään on kuitenkin enemmän alustoja lukumääräisesti kuin silloin ja mainitsemasi kuplautumisen vuoksi kädenvääntö on jäänyt jonkin verran vähäisemmäksi keskustelijoiden välillä. Ainakaan se ei ole yhtä räväkkää enää.
Huolimatta ylläolevasta toteamuksestani en ole samaa mieltä seuraavasta:
”Sananvapaus on nykyään käytännössä sitä, että julkaisualustojen omistajat saavat vapaasti valita, millaiset mielipiteet pääsevät näkyviin. Koska julkaisualustojen omistus niin kuin muidenkin taloudellisten arvojen omistus keskittyy jatkuvasti harvempiin käsiin, ei ole yllättävää, että sallittujen mielipiteiden kirjo käy jatkuvasti kapeammaksi.”
Julkaisualustojen omistus ei keskity harvojen käsiin, koska julkaisualustojen perustaminen nettiin on helppoa, nopeata ja pitkälti kustannuksetonta. Päinvastoin, niillä voi jopa tienata, jos mainostajat havaitsevat niiden suosion.
Toista oli siihen ”vanhaan hyvään aikaan” kun ei ollut nettiä lainkaan. Silloin yksittäisen kansalaisen ainoa reitti ilmaista mielipiteitänsä julkisesti oli kirjoittaa kynällä paperille yleisönosastokirjoitus, taitella se kuoreen, mennä ostamaan postimerkki ja kiikuttaa kuori sitten postilaatikkoon odottamaan mahtaisiko lehti seuraavien viikkojen aikana julkaista juuri hänen kirjoituksensa satojen muiden joukosta.
Sananvapauden käyttäminen ei ole koskaan ollut yhtä laajasti mahdollista julkisesti kuin miksi se on muodostunut tällä vuosituhannella.
Ilmoita asiaton viesti
”Sananvapauden käyttäminen ei ole koskaan ollut yhtä laajasti mahdollista julkisesti kuin miksi se on muodostunut tällä vuosituhannella.”
Jos sananvapaus ymmärretään tuolla tavalla kuin näytät sen ymmärtävän — kenen tahansa oikeutena sanoa mitä tahansa — niin täysi sananvapaus on aina ollut olemassa kaikkialla.
Jotta sananvapauden käsitteellä olisi jotain yhteiskunnallista merkitystä, sen pitää tarkoittaa kenen tahansa mahdollisuutta vastaanottaa sisällöltään millaisia viestejä tahansa.
Asian keskiöön ei siis pidä asettaa viestin lähettämistä eikä sitä, kuka lähettää, vaan viestin vastaanottaminen ja se, mitä vastaanotetaan.
Ilmoita asiaton viesti
”Jos sananvapaus ymmärretään tuolla tavalla kuin näytät sen ymmärtävän — kenen tahansa oikeutena sanoa mitä tahansa — niin täysi sananvapaus on aina ollut olemassa kaikkialla.”
Ei suinkaan. Stalinin Neuvostoliitossa ja tämän päivän Pohjois-Koreassa voi joutua vankileirille, jos joku kertoo sinun puhuneen väärällä tavalla.
”Jotta sananvapauden käsitteellä olisi jotain yhteiskunnallista merkitystä, sen pitää tarkoittaa kenen tahansa mahdollisuutta vastaanottaa sisällöltään millaisia viestejä tahansa.”
Ei suinkaan. Sananvapaus käsitteenä tarkoittaa nimenomaan sanomisen vapautta, ei vastaanottamisen mahdollisuutta. Jos se mielestäsi tarkoittaa sitä, että sellaisella sananvapaudella ei ole yhteiskunnalista merkitystä, niin saat olla sitä mielä. Mutta ainakin yksilölle sillä on huomattavaa merkitystä ja sitä kautta yhteiskunnan onnellisuudelle.
”Asian keskiöön ei siis pidä asettaa viestin lähettämistä eikä sitä, kuka lähettää, vaan viestin vastaanottaminen ja se, mitä vastaanotetaan.”
Kuten ylempänä mainitsin, olen täysin eri mieltä ja tuollainen sananvapauden tarkastelu on valtakunnan ainoan toisinajattelijan keksintöä.
Ilmoita asiaton viesti
Lisättäköön kuienkin vielä, että myös vastaanottamisen mahdollisuus on nykyään äärettömän paljon helpompaa kuin aiemmin. Ennen nettiaikaa en olisi tiennyt sinusta ja aatoksistasi mitään. Nyt kuulutat niitä kymmenille tuhansille lukijoille tälläkin alustalla.
Ilmoita asiaton viesti
”Ennen nettiaikaa en olisi tiennyt sinusta ja aatoksistasi mitään.”
Itse asiassa olisit, jos vain luit medioiden mielipidepalstoja tuohon aikaan. Minun mielipiteen ilmaisuni tuohon aikaan olivat näkyvämpiä kuin nykyään.
Ilmoita asiaton viesti
Se riippuu sitten itsestäsi. Voisit nykyäänkin kirjoittaa myös samoihin medioihin. Mutta joka tapauksessa en usko, että samalla frekvenssillä olet silloin pystynyt mielipiteitä ilmoille pukkaamaan.
Ilmoita asiaton viesti
Sitä ihmettelen, että kun kyseessä on kuitenkin kaupalliset alustat, niin jos ne eivät päästä erilaisia mielipiteitä ilmoille, niin eihän se ole bisnestä pidemmän päälle, kyllä se homma silloin tulee loppumaan. Itse olen työssäni pitäytynyt aina tuohon kasvoista-kasvoihin- keskusteluun, jossa myös tulee huomioiduksi ”sanaton viestintä”. Samanmielisten ryhmät ei mitenkään innosta ja nämä nettikeskustelut ovat kiinnostavia ainoastaan siltä osin, kun kirjoittajilla on omia näkemyksiä asioista, joten sinä Janne olet yksi niistä, joka ajattelet luovasti ja kirjoituksesi ovat mielenkiintoisia ja herättävät ajatuksia, kuten pitääkin. Ei täällä nettikeskustelussa tarvita mitään opetusta. En tiedä mitä tuo ns. ”rakentava keskustelu” netissä voisi muuta olla kuin, että ei mennä henkilökohtaisuuksiin. Enemmän koen ”rakentavan keskustelun” liittyvän johonkin projektiin tai työyhteisöön tms..
Ilmoita asiaton viesti
Allekirjoitan jokaisen väitteen ja epäilyn jota kovasti arvostelemani ja kovasti arvostamani kirjoittaja Janne Kejo kirjoittaa.
Joskus kymmenisen vuotta sitten nettikeskusteluissa kertomukset kasvoivat, ihmiset lisäsivät ja paransivat tietämyksellään tarinaa. Oli jännä nähdä mihin tarinat etenivät, mitä uutta asioista paljastui, eri näkökulmia..
Sitten tuli aika jolloin kysyit vaikka maidon hintaa niin viimeistään kolmas kirjoitus ei koskenut milläänlailla aikuperäistä kirjoituksen aihetta, yleensä liittyi pakolaisiin tai alkoi kirjoituksen tai kirjoittajan moittiminen, nimimerkin takaa, tietenkin.
Nyt ollaan tässä ajassa, umpikujassa. Alustan omistaja on vastuussa sisällöstä joten sisältöä sensuroidaan, hyvä homma, tavallaan.. Se rajoittaa keskustelua mutta pitää hallussa keskustelua häiriköivät, hyvä homma, tavallaan..
Itse olen jo kauan ollut sitä mieltä että nettikeskustelu on samanmielisten turinaa..
Kaipaisin rakentavaa, erinmielisten turinaa. Se olisi paljon innostavampaa,
Ilmoita asiaton viesti
”Sanopa se. Onkohan edessä paluu vanhanaikaiseen kasvoista-kasvoihin –keskusteluun?”
Toisaalta toivottavasti ei, siinä juttelu saattaa muuttua liiankin helposti käsillä puhumiseksi, ja se jolla on parempi ”käsiala” saa paremmin sanomansa perille, virheellisenkin:-()
Ilmoita asiaton viesti
Pidin 2012-15 noin 3 vuoden totaalisen tauon suomalaisesta mediasta. Kun tulin takaisin Usarin Puheenvuoroon, huomasin kaksi seikkaa: keskustelun määrä oli vähentynyt huomattavasti ja äänensävy koventunut selvästi.
Yhdessä ensimmäisistä kommenteistani kerroin tästä ja kysyin, että jokohan kohta tartutaan kättä pidempään. Veikkaan, että viittaat tuolla käsilläpuhumisella johonkin tuonsuuntaiseen.
Ilmoita asiaton viesti
En tiedä mitä tarkoitat käsillä puhumisella, mutta ilmeet ja eleet, se kehon kieli, on olennainen asia IRL- kontaktissa.
Yleensä ainakin itse huomaan tarkkailevani ihmisen elekieltä, joka yleensä paljastaa jo ennakkoon, ennenkuin mistään politiikasta on edes puhuttu, onko ihminen esimerkiksi vasemmistolaisesti, oikeistolaisesti, vihreästi, tai persumaisesti suuntautunut. Mielelläni puhuisin politiikasta myös IRL, mutta useimmiten tuntuu tarpeettomalta ryhtyä riitelemään asioista oudon ihmisen kanssa, koska se on yleensä aivan turhaa ja ihminen voi olla mukava tai hankala riippumatta siitä miten hän politiikassa ajattelee.
Pitäydyn siis mielelläni sellaisessa tavallisessa kohteliaassa puhetavassa, small- talkin tapaisessa, tai muodostan lauseita vähän sen mukaan millaisen poliittisen suunnan edustajaksi arvelen puhekumppanini, ettei mitään tarpeetonta ristiriitaa kanssakäymiseen tulisi.
Saman ilmiön huomaan yleensä myös vastapuolessa, jos olen vahingossa tai tahallani lipsauttanut sellaisen poliittisen mielipiteen jonka huomaan jotenkin ärsyttäneen. Elekieltä seuraamalla tämän ärsytyksen kyllä huomaa, ei siihen sanoja tarvita, ja senkin kyllä huomaa jos ihminen on selvästi varovainen ja varoo tiettyjä aihealueita, ettei turhaan herättäisi henkiin mitään kiistan aihetta.
——————————
Elekieli välittyy tietenkin myös nettikeskusteluissa, sananvalintojen ja lauserakenteiden kautta, mutta täällä en niin kovasti piittaa keskustelukumppanini tunteista ja hän saa siellä kotonaan ilmeillä ihan vapaasti, ei tarvitse peitellä. Minä aistin, tai kuvittelen hänen elekielensä hänen kirjoitustyylistään, mutta en niin kovasti siitä piittaa kuin mitä IRL- tilanteessa piittaisin.
Toki yleensä myös provosoin nettikeskusteluissa, mutta yleensä kiinnitän huomiota myös siihen että en provosoi turhan takia, enkä liikaa. Kuitenkin koen nettikeskustelut hedelmällisemmiksi juuri siksi että siihen ei sisälly yhtä paljon tarpeetonta tai tarpeellista itsesensuuria ja itsensä ja omien oikeiden ajatustensa ilmaiseminen on netissä helpompaa kuin IRL.
Kun keskustelukumppanini kyllästyvät kinaamaan asioista kanssani somessa, heidänkin on helppo lopettaa ja siirtyä keskustelemaan asioista helpommin, joidenkin omaan kuplaansa kuuluvien kanssa, mikä on minusta hyvä asia. Minäkin tunnen että jos keskustelu ja/tai keskustelija kyllästyttää on helppo lopettaa, tai pitää taukoa. Kenties parin päivän päästä mielenkiinto asiaan, tai keskustelijaan taas palaa.
………………….
En usko blogistin pessimismiin keskustelun hiipumisesta. Keskustelu välillä hiipuu, mutta välillä elpyy, se on luonnollista ja keskustelun haasteet pysyvät suurinpiirtein samoina. Jotlut harrastavat vihapuhetta, toiset ovat liiankin kilttejä, jotkut provosoivat somessa tahallaan, saadakseen klikkauksia.
Sitten on vielä nämä ammattitrollit, jotka kyllä tunnistaa joukosta. Ne saa ilmeisesti jotain taloudellista etua siitä että pitävät yllä jotain tietynlaista pulinaa, sen maksajan määrittelemällä tyylillä. Täälläkin niitä trolleja on nähty. Ylläpito saattaa poistaa trollin, mutta pulina jatkuu jostain ilmestyneen uuden trollin toimesta, voi olla että kirjoittaja on sama, mutta se kirjoittaa eri nimellä ja kuvalla.
Ilmoita asiaton viesti
” Mielelläni puhuisin politiikasta myös IRL, mutta useimmiten tuntuu tarpeettomalta ryhtyä riitelemään asioista oudon ihmisen kanssa”
Taitaa politiikka olla yksi aiheista jossa saatettaisiin siirtyä ”käsillä puhumiseen”, ja se jolla on enemmän viitteitä hartioissa saattaisi saada heikommilla viitteillä varustettun kannalleen.
Toki SoMessa esiintyy miltei samaa mutta ei ehkä niin välittömin seurauksin, ja sen ”käsillä puhumisen” jäljet saattavat näkyä pidempään.
Niin ja kyllä myöskin olen perinteisen keskustelun, siis naamatusten, kannattaja mutta kyllä nettijuttelullekin paikkansa on.
Ilmoita asiaton viesti
”Taitaa politiikka olla yksi aiheista jossa saatettaisiin siirtyä ”käsillä puhumiseen”, ja se jolla on enemmän viitteitä hartioissa saattaisi saada heikommilla viitteillä varustettun kannalleen.”
Minulla on kokemusta vain henkisestä väkivallasta, ei tästä fyysisestä. eikä oikeastaan siitäkään. Toki ihmiset joskus puhuu rumiakin, mutta ei haukkuva koira pure,
Usein täällä somessa käy niin että kun minä esitän poliittisia mielipiteitä, saan vastaukseksi minua koskevia arviointeja, jotka eivät yleensä ole ,mairittelevia.
Eivät ne sellaiset arvioinnit minusta, minussa kovin isoja tunteita herätä, yleensä kuitenkin huomautan että en ole keskustelun aihe, eivätkä minun ominaisuuteni ole relevantteja niistä asioista puhuttaessa joista on kyse. 🙂
Ilmoita asiaton viesti
”Usein täällä somessa käy niin että kun minä esitän poliittisia mielipiteitä, saan vastaukseksi minua koskevia arviointeja, jotka eivät yleensä ole ,mairittelevia. ”
Tuo on SoMen yksi ”heikoin lenkki”, eli täällä on hyvin helppo mennä henkilökohtaisuuksiin, ja joskus varsin voimakkaastikin, vaikka ei ole vähäisintäkään tietoa millainen se vastapuoli on. Toinen on se typerä jankkaaminen tyyliin, juupas-eipäs, ja vielä on sekin, että helposti aletaankin puhumaan aivan jostain muusta, varsinkin jos aletaan jäämään häviölle. No tosin tätä tapahtuu ihan perinteisessäkin keskustelussa, eli jos alkaa häviö häämöttämään, niin sää on hyvä aihe jonne voi ”paeta”.
Ilmoita asiaton viesti
Hieno lista 1-5. Pitäne enaulata riihen seinän, niin että sen näkee joka päivä, kun lähtee maitokauppaan.
Ilmoita asiaton viesti