Pörssikuplassa ei ole rahaa, vaan pelkästään lupaus rahasta

Moni ihminen kuvittelee, että pörssiosakkeissa on kiinni rahaa ja että kun pörssikurssit romahtavat, rahaa tuhoutuu. Se ei pidä paikkaansa. Katsotaanpa askel askeleelta, kuinka asia menee.

Mitä tarkoittaa pörssiarvo

Kun kerrotaan pörssiyhtiön osakkeiden lukumäärä viimeisimmällä vaihtokurssilla eli sillä hinnalla, jolla yksi yrityksen osake on viimeksi vaihdettu eli ostettu/myyty pörssissä, saadaan tulokseksi yrityksen pörssiarvo. Pörssiarvo ei siis riipu suoranaisesti siitä, mitä yritys itse toiminnassaan tekee tai kuinka kannattavaa tuo toiminta on, vaan pelkästään siitä, millä hinnalla sen osake on viimeksi vaihdettu.

Osakkeen hinnan muuttuminen ei muuta yrityksen toimintaa eikä sen kannattavutta. Sillä ei ole mitään vaikutusta yritykseen, vaan se on pelkästään osakkeen myyjän ja ostajan välinen asia. Yritykselle sillä on merkitystä vain silloin kun yritys laskee liikkeelle uusia osakkeita. Jos pörssikurssi on korkea, yritys voi toivoa saavansa uusista osakkeista paljon uutta pääomaa. Normaalisti yritys ei ole osapuolena, vaan kaupanteon kohteena, kun yrityksen osakkeilla käydään kauppaa.

Miten raha liikkuu kun osake vaihdetaan

Kun osakkeen myyjä myy osakkeen, joku ostaa sen. Osake ei jää isännättömäksi, vaan siirtyy yhden tahon omistuksesta toisen tahon omistukseen. Myyjä saa osakkeesta saman hinnan kuin ostaja maksaa siitä. Raha siirtyy ostajalta myyjälle eikä ole kiinni osakkeessa missään vaiheessa – ei ennen vaihtoa, ei vaihdon aikana eikä vaihdon jälkeen. Ennen vaihtoa raha oli ostajan taskussa kun taas osake oli myyjän taskussa ja vaihdon jälkeen raha on myyjän taskussa kun taas osake on ostajan taskussa. Raha siis nimenomaan ei ole kiinni osakkeessa missään vaiheessa, vaan raha päinvastoin on juuri siellä missä osake ei ole.

Mikä muuttuu kun pörssiarvo muuttuu

Kuvitellaan, että yrityksen pörssiarvo muuttuu. Mikä silloin itse asiassa muuttuu? Pörssiarvon muuttuminen tarkoittaa sitä, että osake vaihdetaan eri hintaan kuin ennen. Tällä uudellakaan hinnalla raha ei ole kiinni osakkeessa. Ennen vaihtoa raha oli ostajan taskussa ja vaihdon jälkeen raha on myyjän taskussa. Raha ei ole kiinni osakkeessa eikä pörssissä.

Osakkeen ostajan ja myyjän keskinäisellä sopimuksella osakkeen vaihtoarvosta taas ei ole mitään vaikutusta yrityksen toimintaan eikä kannattavuuteen. Yritys on osakkeen oston/myynnin jälkeen aivan se sama yritys kuin se oli ennen osakkeen ostoa/vaihtoa: Se työllistää ne samat henkilöt, jotka tuottavat niitä samoja tuotteita samalla teknologialla ja samalla palkalla samassa määrin.

Häntä ei heiluta koiraa eikä osakkeen hinnalla ole vaikutusta yrityksen arvoon – vaan pelkästään pörssiarvoon.

Yksittäisen toimijan näkökulmaan sidottu talousanalyysi vääristää todellisuuden kuvan perverssiksi

Nykyään muodissa oleva taloustieteen haara juontaa juurensa ajalta ennen Karl Marxin kapitalistisen talouden analyysia – joka julkaistiin vuosina 1867-94 nimellä Pääoma – ja on sen takia ikivanhojen 1800-luvun alun harhojen vallassa.

Tuo nykyään muodissa oleva taloustieteen haara ei kykene erottamaan yksittäisen toimijan näkökulmaa lintuperspektiivistä; se ei kykene erottamaan valtiota yksittäisestä kansalaisesta. Tuo harha on yhtä vakava kuin jos joukko-opissa ei kyettäisi erottamaan joukkoa sen omista alkioista, vaan pidettäisiin joukkoa vain yhtenä alkiona muiden alkioidensa joukossa.

(En tiedä, johtuuko tuo harha voimassa olevasta kirjanpitokäytännöstä, jossa kukin kirjanpitoa pitävä yksikkö näyttäytyy muista riippumattomana yksikkönä. Tahon B pitämä kirjanpito näyttää, että rahat tulevat taholta A ja menevät taholle C, mutta ei näytä, mitä reittiä pitkin rahat kiertävät taholta C takaisin taholle A. Tuollainen kirjanpito on tarkoituksenmukainen yksityisen tahon toimijalle – yritykselle tai perheelle – mutta täysin järjetön valtiolle tai kunnalle, jonka nimenomaan pitäisi huolehtia siitä, että rahat kiertävät taholta C takaisin taholle A.)

Aiemmin mainittu yksittäisen toimijan näkökulmaan sidottu analyysi menee näin: Minä ostan osakkeen. Ennen ostoa minulla oli rahaa mutta ei osaketta. Oston jälkeen minulla on osake mutta ei rahaa. Sitten myyn osakkeen. Myynnin jälkeen minulla on rahaa mutta ei osaketta. Aivan ilmeisesti siis osakkeessa oli kiinni rahaa.

Tuo johtopäätös, joka tuolla tavalla yleensä vedetään, on todella kummallinen. Jos raha todella olisi kiinni osakkeessa, niin eihän se raha katoaisi silloin kun osake ilmestyy ja ilmestyisi silloin kun osake katoaa. Pitäisi tapahtua juuri päinvastoin. En tiedä, onko tuo ”osakkeessa on kiinni rahaa” vain suomen kielen ilmaisu, vaan ilmaistaanko asia samalla tavalla muillakin kielillä. Ilmeistä on se, että tuo ilmaisu on omiaan hämärtämään sitä, mitä todella tapahtuu.

Kuten aiemmin nähtiin, sekä raha että osake ovat olemassa koko ajan eivätkä ne ole toisissaan kiinni vaan päinvastoin ne ovat eri tahojen hallussa ja vaihtuvat toisiinsa. Raha on siellä missä osake ei ole ja osake on siellä missä raha ei ole.

Rahaa ei katoa kun osakekurssit laskevat. Jäätelökioskiesimerkki.

Mietipä seuraavaa esimerkkiä. Ostan jäätelökioskilta jäätelön ja maksan siitä kioskinpitäjälle euron. Katoaako tuo euro kioskinpitäjän hyppysistä sitä mukaa kun minä syön sen jäätelön? Ei katoa. Se euro jää olemaan ihan kokonaisena vielä sen jälkeenkin kun olen syönyt koko jäätelön.

Vastaavasti rahaa ei katoa, vaikka pörssikurssit laskevat. Ne rahat, jotka osakkeista on joskus maksettu, ovat jo ostohetkellä menneet osakkeiden myyjien tileille ja ovat siellä tallella aivan siitä riippumatta, mitä tapahtuu niille osakkeille, jotka sillä rahalla ostettiin/myytiin.

Pörssikuplassa ei ole rahaa

Kuten ylläolevan perusteella ymmärretään, pörssikuplassa ei ole rahaa ollenkaan. Pörssikuplassa on vain odotus siitä, paljonko osakkeesta pitäisi maksaa jos se ostetaan tai paljonko siitä voitaisiin odottaa saatavan jos se myytäisiin. Nämä seikat eivät kuitenkaan ole itse pörssissä eivätkä osakkeissa, vaan pelkästään ihmisten mielissä. Ne ovat pelkkiä kuvitelmia, tulevaisuudenhaaveita.

Mitä pörssikupla tarkoittaa ja miksi se syntyy?

Pörssikupla tarkoittaa tilannetta, jossa yritysten pörssiarvo on niiden ”todellista” arvoa suurempi. Miten tuollainen voi olla mahdollista; miten nuo voivat olla kaksi eri asiaa?

Yrityksen osakkeista vaihdetaan pörssissä päivän aikana vain pieni osa, sanotaan vaikka 1%. Kuitenkin koko yrityksen pörssiarvo lasketaan tuon vaihtokurssin perusteella. Jos yritys ostettaisiin/myytäisiin kokonaisena, karvoineen päivineen, hinta olisi jotain ihan muuta. Kolmanneksi, jos laskettaisiin, paljonko yritys tuottaa voittoa vuodessa ja lasketaan tuon rahavirran pääoma-arvo eli summa, joka pitäisi olla sijoitettuna tuon suuruisen koron tai muun pääomatulon saamiseksi, päädyttäisiin kolmanteen tulokseen. Neljänneksi voitaisiin laskea, paljonko tulisi hinnaksi, jos yritys pilkottaisiin osiin ja osaset myytäisiin. Näin saataisiin yritykselle neljäs hinta.

Mikä sitten on yrityksen ”todellinen” arvo? Se riippuu siitä, keneltä kysyy. Joku partajeesusradikaali saattaisi jopa väittää, että yrityksen todellinen arvo riippuu siitä, mitä se konkreettisesti tuottaa ja millä tavalla.

Miten pörssikupla sitten syntyy? Osakkeen vaihtokurssi riippuu siitä, missä määrin yrityksen osaketta halutaan vaihtaa rahaan. Yritys on mitä on. Jos yrityksen toiminta tai kannattavuus muuttuu, sillä on vaikutusta osakkeen hintaan. Mutta jos yrityksen toiminta tai kannattavuus ei muutu, osakkeen hinta riippuu lähinnä tarjolla olevan rahan määrästä. Jos pörssipelureilla on entistä enemmän rahaa käytettävissään, voidaan olettaa, että he ovat halukkaita maksamaan entistä enemmän niistä samoista osakkeista.

Mutta kannattaa silti pitää mielessä, että tässäkään tapauksessa ne rahat eivät ole kiinni osakkeissa eivätkä pörssissä, vaan ovat turvallisesti niiden pelurien taskussa/pankkitileillä, jotka osakkeet viimeksi myivät. Vaikka osakkeiden arvo romahtaisi paljonkin, niin siinäkin tapauksessa niistä osakkeista maksetut rahat ovat turvallisesti tallessa niiden tahojen hallussa, jotka ne osakkeet aikanaan myivät. Ja kuten aiemmin jo sanottiin, osakkeen hinnan muutos ei sinällään vaikuta yrityksen toimintaan tai kannattavuuteenkaan.

Veikaten voitat

Pörssikurssit eivät loppujen lopuksi ole juurikaan sen tärkeämpiä kuin jalkapallon sarjataulukot. Veikaten voitat (tai häviät) kummassakin tapauksessa. Jättämällä veikkaamatta et ainakaan voita. Pörssissä pitkällä tähtäimellä ja hyvin hajautetulla osakekorilla kaikki voittavat, joten jättämällä veikkaamatta häviät. Sinä olet se, joka maksaa niiden pelurien voitot.

Miksi kaikki voittavat pörssissä (pitkällä tähtäimellä ja keskimäärin)? Siksi, että osakkeen omistaminen tarkoittaa yrityksen omistamista ja yritysten tuotto tulee muiden tahojen tekemästä työstä ja lankeaa yrityksen omistajille. Omistaja saa tuottoa pelkästään siitä hyvästä, että omistaa. Omistaja rikastuu muiden tekemällä työllä.

………………….

Aiheeseen liittyvä toinen kirjoitus:

Raha ei kulu kun sitä käytetään

Ja kolmas:

Marxin lisäarvoteoria lyhyesti selitettynä

jannekejo

Toisinajattelija. Blogiin on turha kirjoittaa sellaista minkä voi lukea valtamediastakin. Jos en päivän aikana ajatellut yhtään uutta ajatusta tai muotoillut vanhoja ajatuksia helpommin ymmärrettävään muotoon, pidän päivää hukkaan heitettynä. Pentti Linkolan poismenon jälkeen kutsun itseäni valtakunnantoisinajattelijaksi. Jos parempi toisinajattelija ilmaantuu, luovun ilosta kiljuen tästä tittelistä. https://valtakunnantoisinajattelija.blogspot.com/ Kirjoitukseni ovat valmiiksikeskusteltuja: olen käynyt niihin liittyvät keskustelut läpi päässäni jo ennen kirjoituksen julkaisemista. Sen takia en viitsi noita keskusteluja enää julkaisemisen takia toistaa edes yhdessä muiden kanssa. Niinpä olenkin estänyt kommentoinnin. Jos jollakulla on sellainen tunne, että hänellä on jotain mielenkiintoista sanottavaa blogitekstini aiheesta, hän voi vapaasti kirjoittaa siitä omaan blogiinsa.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu