Rahan liikkeet eivät pysty täysin kuvaamaan reaalitaloutta

Vaihto eli osto/myynti

Kun tuotteita ostetaan/myydään, niitä vaihdetaan rahaan. Oletuksena on tuolloin se, että kaksi yhtä arvokasta mutta erilaista kohdetta vaihdetaan toisiinsa. Ajatellaan siis, että tuotteesta maksettava summa on yhtä arvokas kuin tuote – vaikka itse tuotetta tietysti käytetäänkin eri tavalla kuin rahaa.

Rahan ajatellaan olevan vain vaihdon väline. Raha mahdollistaa sen, että erilaisia tuotteita ei tarvitse vaihtaa suoraan toisiinsa, vaan tuote voidaan vaihtaa ensin rahaan ja sitten toisen tahon kanssa asioidessa raha voidaan vaihtaa toiseen tuotteeseen. Tällainen on käytännöllisempää kuin vaihtaa tuotteita suoraan toisiinsa.

Ostaminen/myyminen ei sinällään kasvata olemassaolevien arvojen määrää

Alussa esitetyllä on tärkeä seuraus: Osto/myynti ei sinällään luo uutta arvoa. Kun tietyn arvoinen rahasumma vaihdetaan samanarvoiseen tuotteeseen, ei mitään uutta arvoa synny.

Jos et usko ylläesitettyä väitettä, tee pieni käytännön testi: Laita shakkilaudan ruuduille tavaroita ja rahaa. Kirjoita muistiin, paljonko laudalla on yhteensä rahaa ja tavaraa. Ala sitten siirtää rahaa ja tavaraa ruudulta toiselle. Kun olet jatkanut niin kauan että olet kyllästynyt, laske, paljonko laudalla on yhteensä rahaa ja tavaraa ja vertaa tulosta testin alussa kirjaamaasi tulokseen. Huomaat, että laudalla olevan rahan ja tavaran arvo ei ole kasvanut, vaikka olet tehnyt paljon vaihtoja, ”ostoja/myyntejä”.

Maailma on vaurastunut ajan mittaan

Tiedämme, että maailma on vaurastunut huomattavasti vuosisatojen ja -tuhansien aikana. Samalla tiedämme jo, että vaihtaminen – ostaminen ja myyminen – ei sinällään luo uutta arvoa. Mistä tuo uusi arvo on sitten tullut? Siitäkö, että on laskettu liikkeelle entistä enemmän rahaa?

Voidaanko reaalisia arvoja luoda nappia painamalla? Miksi sitten kukaan enää tekisi työtä?

Veikkaan, että jokainen, joka on eläissään tehnyt ihan oikeita töitä tai elänyt tuollaisten ihmisten parissa, ymmärtää, että reaalisten arvojen luomiseksi pitää tehdä töitä; että sellaiset arvot eivät synny nappia painamalla.

Voi olla, että ”talousasiantuntijat” tai keskuspankkiirit kuvittelevat toisin. Heidän kuvitelmillaan ei kuitenkaan ole kykyä muuttaa todellisuutta.

Pankkiirit voivat luoda nappia painamalla rajattomasti rahaa ja ”talousasiantuntijat” voivat hurrata heille heidän näin tehdessään, mutta siitä huolimatta oikeiden työläisten pitää mennä joka aamu uudelleen sorvin ääreen. Miksi? Eikö raha olekaan kaikkivoipaa? Ei ole. Raha on pelkkiä pelimerkkejä. Reaaliset arvot eli ne joista elämme, luodaan työtä tekemällä.

Arvoituksen ratkaisu: Raha ei liiku kun arvoja luodaan, vaan pelkästään silloin kun arvoja vaihdetaan

Pelkkä rahan liikkeiden tutkiminen ei paljasta, mistä arvot syntyvät, koska raha on vain vaihdon väline. Raha liikkuu, kun arvoja vaihdetaan toisiinsa, mutta raha ei liiku kun arvoja luodaan.

Mistä ja miten arvot syntyvät? Työstä. Tämä tiedettin jo ennen Marxin aikaa. Mutta… Jos työnantaja ostaa työläiseltä työtä ja maksaa siitä sen arvoa vastaavan hinnan, niin mistä sitten tulevat uudet arvot? Tuollaisessa työn ostamisessahan on kyse vain arvojen vaihtamisessa toisiinsa.

Tarjotaanko tuohon sellaista selitystä, että tulevaisuudessa tehtävästä työstä maksetaan arvotonta rahaa ja se raha muuttuu arvokkaaksi sitä mukaa kun työtä tehdään? Tuo ei kelpaa selitykseksi, koska tuolloinkin jää selittämättä se, miten työn hinta määräytyy.

Tämä arvoitus kummitteli taloustieteilijöiden mielissä 1800-luvun jälkipuoliskolle asti eivätkä he osanneet sitä ratkaista ennen kuin Karl Marx lopulta ratkaisi arvoituksen esittämällä lisäarvoteoriansa.

Ratkaisun ydin on sen ymmärtäminen, että työvoiman arvo on eri kuin sen työn arvo, jonka työvoima tekee. Työnantajan maksama palkka on korvaus työvoimasta, ei työstä. Koska työvoima tekee palkkaa vastaan työn, jonka arvo on suurempi kuin palkan arvo, työnantaja vaurastuu. Tuo vauraus sitten siirtyy eri teitä eri taholle.

Oleellista on kuitenkin se, että mikään rahan liike ei kuvaa tuon arvon syntymistä. Palkka on maksu työvoimasta, ei työstä. Työnantajan saama maksu valmiista tuotteista taas sisältää myös työn arvon. Mitään rahaa ei liiku siinä vaiheessa kun jo palkkansa saanut työvoima tekee työtä ja luo työllään arvoa.

……………..

Lue myös:

https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/jannekejo/249772-marxin-lisaarvoteoria-lyhyesti-selitettyna/

https://www.marxists.org/suomi/marx-engels/1849/palkkatyo-ja-paaoma.htm

jannekejo

Toisinajattelija. Blogiin on turha kirjoittaa sellaista minkä voi lukea valtamediastakin. Jos en päivän aikana ajatellut yhtään uutta ajatusta tai muotoillut vanhoja ajatuksia helpommin ymmärrettävään muotoon, pidän päivää hukkaan heitettynä. Pentti Linkolan poismenon jälkeen kutsun itseäni valtakunnantoisinajattelijaksi. Jos parempi toisinajattelija ilmaantuu, luovun ilosta kiljuen tästä tittelistä. https://valtakunnantoisinajattelija.blogspot.com/ Kirjoitukseni ovat valmiiksikeskusteltuja: olen käynyt niihin liittyvät keskustelut läpi päässäni jo ennen kirjoituksen julkaisemista. Sen takia en viitsi noita keskusteluja enää julkaisemisen takia toistaa edes yhdessä muiden kanssa. Niinpä olenkin estänyt kommentoinnin. Jos jollakulla on sellainen tunne, että hänellä on jotain mielenkiintoista sanottavaa blogitekstini aiheesta, hän voi vapaasti kirjoittaa siitä omaan blogiinsa.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu