Toiseuttaminen on tärkeää tunnistaa. Siitä näkee nettikeskustelussa esimerkkejä päivittäin.

Toiseuttamisen käsite nousi mieleeni taas kerran eilen kun näin blogikirjoituksen otsikon ”Järkevää ja harkittua (ei ideologista) turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa”

Mitä toiseuttaminen tarkoittaa? Aloitetaan parilla kärjistetyllä esimerkillä.

 

  1. Minulla ei ole mitään ideologiaa, vaan ajattelen ihan tavallisesti. Ideologioita on noilla muilla, jotka ajattelevat kovin toisella tavalla kuin minä.
  2. Minulla ei ole etnistä taustaa, vaan olen ihan tavallinen ihminen. Etninen tausta on noilla toisilla, jotka ovat erivärisiä tai puhuvat eri kieltä tms.

 

Toiseuttamisessa oma itse – kaikki se mitä ollaan ja mitä edustetaan – otetaan jonkinlaiseksi neutraaliksi perustilaksi ja siitä poikkeavia asioita tai henkilöitä pidetään luokittelun ja ehkä peräti nimittelyn arvoisina.

Tuota voisi luonnehtia niinkin, että ollaan sokeita omille ominaisuuksille – todennäköisesti siksi, että ollaan niin totuttu siihen. Sanonnan mukaan kala ei huomaa elävänsä vedessä. Se ei sitä huomaa juuri sen takia, että ei ole eläissään muuta kokenut. Vasta jos se joutuisi kuivalle maalle, se huomaisi, että vesi on sen todellinen elinympäristö.

Vastaavalla tavalla henkilö, joka on elänyt koko elämänsä jonkin yhden ideologian hallitsemassa yhteiskunnassa ja omaksunut tuon ideologian jo äidinmaidossaan, ei ehkä tunnista omaavansa mitään ideologiaa. Ellei sitten tuohon ideologiaan nimenomaisesti kuulu se, että ihmiset opetetaan tietoisiksi tuosta ideologiasta – että ihmisille annetaan tietoisesti ideologista koulutusta.

Toiseuttamista käytetään myös tietoisesti poliittisissa taisteluissa ja tästäkin syystä toiseuttaminen on tärkeää tunnistaa kun sellaiseen törmää. Toiseuttamisen avulla pyritään saamaan jotkin ihmisryhmät näyttämään erilaisilta ja peräti kummallisilta.

Wikipediassa kerrotaan toiseuttamisesta, englannin kielellä enemmän kuin suomen kielellä:

Toiseus on monissa tieteenaloissa käytetty käsite, joka voidaan ymmärtää itsensä keskelle asettamisena ja samalla itseensä nähden erilaisten ryhmien pois sulkemisena. Toiseuteen kuuluu olennaisesti erojen etsiminen ja binaarinen suhde minun ja muun välillä. ”Toinen” voidaan siis ymmärtää henkilönä tai ryhmänä joka on erilainen suhteessa omaan itseensä.

Toiseus voidaan ymmärtää myös toisen tekemisenä eli toiseuttamisena. Ryhmät, jotka nähdään poikkeuksellisina ja normeihin kuulumattomina toiseutetaan. Tämä tapahtuu määrittelemisen, nimeämisen, luokittelemisen, identifoimisen, kategoroimisen ja ulossulkemisen kautta sekä ryhmän ominaispiirteinä nähtyjen ominaisuuksien jatkuvana toistelemisena. Toiseus ilmenee aina suhteessa omaan itseensä, sillä erot ovat eroja vain keskustaan asettautuneen ryhmään nähden. Samalla kun etsitään toisen ryhmän eroja, omaa identieteettiä luodaan suhteessa toiseen ryhmään.

Esimerkkejä toiseuttamisesta on oletus siitä, että liitot naisen ja miehen välillä on normi. Tässä oletuksessa samaa sukupuolta olevat parit toiseutetaan. Monissa keskusteluissa näkyvä valkoisuuden normi ja valkoisen rodun keskelle asettaminen on muiden rotujen marginalisoitamista ja toiseuttamista. Kaupunkikuva usein toiseuttaa liikuntarajoitteiset henkilöt olettamalla kaikkien pystyvän liikkumaan tilassa samalla tavalla, kuten kiipeämään portaat.”

https://fi.wikipedia.org/wiki/Toiseus

https://en.wikipedia.org/wiki/Other_(philosophy)

jannekejo

https://valtakunnantoisinajattelija.blogspot.com/

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu