Yhteiskunnallinen valtataistelu on taistelua ihmisten mielistä ja maailmankuvasta

Yleinen ja yhtäläinen äänioikeus alkoi yleistyä maailmassa noin 100 vuotta sitten. Samoihin aikoihin alkoi yleistyä lukutaito ja sanomalehtien lukeminen. Sittemmin joukkotiedotusvälineisiin on liitetty radio, televisio ja viimeisimmäksi internet.

Ihmiset äänestävät vaaleissa sen mukaan, millainen on heidän käsityksensä maailmasta eli sen mukaan, millainen maailmankuva heillä on. Mutta mistä tuo maailmankuva tulee? Se tulee ympäröivästä yhteiskunnasta.

Pikkulapsi oppii huoltajiensa ohjauksessa toimimaan niin tai näin ja reagoimaan niin tai näin kuhunkin tilanteeseen. Koulussa tuo koulutus jatkuu. Sen jälkeen ihminen alkaa katsella ja kuunnella ja lukea uutisia ja keskustella muiden kanssa.

Noissa keskusteluissa ihmiset lähinnä kaiuttavat toisilleen sitä mitä ovat muualta kuulleet. Vain harvoin kuulee mitään omaperäistä ajatusta ja silloinkin se ajatus rakentuu muiden ajatusten pohjalle ja uutuutena on vain hiukan erilainen näkökulma tai uudenlainen asioiden yhdistäminen toisiinsa.

Viimeisten noin 100 vuoden aikana joukkotiedotusvälineiden kehittyminen ja ihmisten vastaanottokyvyn (lukutaito sekä mahdollisuus ostaa radio, televisio ja tietokone ja internetyhteys) ovat saaneet aikaiseksi propagandan vahvistumisen ja yleistymisen.

Moni ihminen luulee, että propaganda on valheellisten väitteiden levittämistä. Sellainen propaganda on itse asiassa kömpelöä propagandaa ja toimii vain sellaisissa tilanteissa, joissa kohdeyleisöllä ei ole mahdollisuutta itse testata väitteen todenperäisyyttä.

Joseph Göbbels jo sanoi aikanaan, että propagandan pitää olla todenmukaista ollakseen hyvää. Propagandassa ei siis ole kyse siitä, puhutaanko totta vai valhetta, vaan siitä, mistä aiheesta ylipäätään puhutaan ja mistä aiheista vaietaan. Sekä siitä, mistä näkökulmasta käsin asioita tarkastellaan.

Näkökulma ujutetaan mukaan hyvin huomaamatta. Usein edes uutistoimittaja itse ei tiedosta, että esittää uutisen jostain aivan tietystä näkökulmasta. Otetaan esimerkki. Uutisissa kerrotaan, että Suomessa palkkakustannukset ovat korkeammat kuin Kiinassa. Huomaatko näkökulman? Kenen näkökulmasta palkat ovat kustannuksia? Työntekijän näkökulmasta ne ovat tuloja eikä kustannuksia. Tuollaisessa uutisoinnissa siis toimittaja on omaksunut työnantajan näkökulman. Ja kun työläinen kuulee tuollaisia uutisia aamusta iltaan joka päivä vuosikymmenien ajan, hänkin alkaa vähitellen vaatia palkkakustannusten alentamista ymmärtämättä, että vaatii oman elintasonsa laskemista.

Oletko koskaan kiinnittänyt huomiota siihen, että uutisissa toistetaan päivästä toiseen samat uutiset (kunhan ei sokaistu ”kulisseista” kuten nimistä, paikannimistä, päivämääristä, lukumääristä yms.) — päivästä toiseen ja vuosikymmenestä toiseen?

Uutiset eivät ole propagandaa sen takia, että niissä esitettävät väitteet olisivat teknisesti paikkansapitämättömiä. Maailmassa tapahtuu joka päivä kaikensorttisia tapahtumia. Uutistoimituksen on valittava, mistä aiheista ylipäätään kerrotaan – ja mistä näkökulmasta nähtynä. Uutiset ovat propagandaa sen takia, että päivästä toiseen kerrotaan ne samat uutiset ja vaietaan joistain toisista aiheista, jotka olisivat yhtä tärkeitä tietää.

Se taho, joka hallitsee valtamediaa, hallitsee ihmisten mieliä ja maailmankuvaa ja päättää siitä, miten ihmiset vaaleissa äänestävät. Valituksi tulleet poliitikot ovat myös saman propagandan uhreja. Tällä tavalla poliitikot ja vaalikarja elävät yhdessä siinä illuusiossa, että valta on kansalla.

Ikävä totuus on, että jos äänestämällä voisi muuttaa yhteiskuntaa, ei tavalliselle rahvaalle olisi koskaan äänioikeutta annetukaan.

jannekejo

Keskeisiä kirjoituksiani: <a href="http://jannekejo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267283-keskeisia-kirjoituksiani">Keskeisiä kirjoituksiani</a>

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu