Uskovaisten ylemmyydentuntoisuus

Tämä nyt on aika turhanpäiväinen asia, mutta päätinpä kuitenkin kirjoittaa. Olen kiinnittänyt asuntomme ulko-oveen lapun, jossa ilmoitan, etten halua vastaanottaa mitään hengellistä materiaalia. Kyseessä on siis ideologinen ja periaatteellinen valinta, jolla haluan myöskin ilmaista sen, ettei uskonnollisen propagandan jakelu jokaiseen mahdolliseen kotitalouteen yksinkertaisesti käy päinsä.

Tänään korttelin päässä majaansa pitävän adventtikirkon edustaja joka tapauksessa katsoi asiakseen sujauttaa postiluukustamme sisään mainoksensa, joka käsittelee jonkun sortin parisuhdeiltaa. Tämä saattoi johtua kahdesta syystä:

a) mainoksen jakanut ei vaivautunut lukemaan lappua, jonka olen ulko-oveemme kiinnittänyt

tai

b) hän nimenomaan katsoi asiakseen jakaa propagandaansa meille, jotka olemme vastoin Raamatun selkeäsanaista tahtoa eksyneet Jumalan lammaskatraasta, ja lisäksi hän tahtoi omalla pyyteettömällä vaivallaan johdattaa kerettiläiset takaisin Herran erehtymättömään nuhteeseen ja Totuuteen.

Korostan, ettei minulle koidu suunnatonta vaivaa siitä, että kuskaan em. lippulappusen muun paperijätteen kera jätteidenkierrätyspisteessä sijaitsevaan keräyspaperilaatikkoon. Kysymys ei todellakaan ole siitä. Mikäli vaihtoehto on a, on tapaus sinänsä ymmärrettävä, koska ei lippusiaan jakava himouskovainen tai mainosten jakaja vaivaudu lukemaan mitään ylimääräistä, jos sattuukin saamaan nimellisen korvauksen näkemästään vaivasta työtehokkuuden mukaan.

Koska hommasta ei kuitenkaan melko varmasti korvauksia jaella ja adventtikirkko sijaitsee ainoastaan korttelin päässä asunnostamme, pidän todennäköisempänä vaihtoehtoa b. Tämä asettaa väistämättä ideologisen kiistan, jossa lippulappusiaan jakava taho kokee ylemmyydentuntoa ja hinkua jakaa jumalansa sanaa jokaiseen kotiin ja ilmansuuntaan. ”Tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni!” Ja sitä rataa.

Me, jotka olemme – provokatiivisesti tai emme – ilmaisseet toiveemme siitä, ettemme halua minkään valtakunnan uskonnollista materiaalia koteihimme, lienemme ensimmäisenä tulilinjalla. Propagandan levittäjät uskovat niin vankasti oman ideologiansa aukottomaan paikkansapitävyyteen, että se sumentaa kyvyn edes harkita muita vaihtoehtoja. Tai suvaita niitä.

Mitä todennäköisimmin himouskovainen todella uskoo tekevänsä korvaamattoman palveluksen koko ihmiskunnalle, kun saa levittää ehtana ja aitona pitämäänsä ideologiaa kaikille – etenkin meille harhaoppisille, jotka olemme erkaantuneet pyhästä sanasta ja kenties parista lauseesta. Ellemme peräti virkkeestä. Johdatustyötä vai mitenhän sitä lie kutsuttaneenkaan.

En ole laittamassa palautetta sen paremmin adventtikirkolle kuin Henki ja Elämä -lehteä silloin tällöin postiluukustani tunkevalle ilmaisjakelulehtien toimittajalle. Asia, jonka puolesta puhun, on se, ettei uskonnottomuutta elämänkatsomuksellisena vakaumuksena arvosteta juuri minkään vertaa.

Hengellisyys on historiallisista syistä (ristiretket *krhm*) niin itseisarvoisesti hyväksyttyä yhteiskunnassamme, että kaikki siihen liittyvä aineisto – olipa kyse sitten ilmaisjakelulehdistä tai tienvarsimainoksista – on yleisesti hieno homma. Mitäpä pitäisitte hakarististä valtatien varrella? Tai islamin hienoutta mainostavista lappusista jatkuvalla syötöllä postiluukustanne? Niin. Nyt saatte miettiä sitä yleistä hyväksyttävyyttä ja suvaitsevaisuutta.

Hyvin harva nähnee asian siten kuin minä, eli tarkoitushakuisena propagandana, jota varten seurakunnatkin joutuvat pulittamaan sievoisen siivun rahaa kaikesta hengenravinnosta huolimatta. Luterilaisella kirkolla on oma markkinointikoneistonsa. Niin ikään pidän yhä todennäköisimpänä sitä, että sekä adventtikirkon mainosten kuin ilmaisjakelulehtien (mukaanlukien Henki ja Elämä -lehti) jakaja ei kiinnitä huomiota lappuun, jossa kielletään hengellisen eli uskonnollisen materiaalin jakamisen kyseiseen asuntoon.

Onhan nimittäin ihan normaalia ja hienoa, että propagandaa toimitetaan mahdollisimman moneen kotitalouteen. Varsinkin harhaoppisille, jotka harhailevat vailla Herran johdatusta tässä kylmässä ja pimeässä maailmassa vailla valoa tunnelin päässä.

Tällaista retoriikkaahan uskovaiset tavoittelevat?

jannemuhonen
Perussuomalaiset Jyväskylä

Tärkeimmät arvoni, joihin kirjoituksissanikin pohjaan, ovat oikeudenmukaisuus ja kansallismielisyys. Niistä minulla on omat vakiintuneet käsitykseni.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu