Helsingin Kalasatamaan rakennetaan metsä
Huoli pois te kaikki, jotka luulitte että Suomessa ei metsää kasvateta vaan vain puupeltoja. Helsingin kalasatamaan rakennettavan korttelin keskelle istutetaan metsä! Puut istutetaan, uskokaa tai älkää, luonnonpohjalle eikä siinäkään vielä kaikki: artikkelin mukaan vuosien päästä puut kasvavat mittaviksi. Havainnekuvan mukaan metsässä kasvaa ainakin viisi puuta.
Emme, minä ja Helsingin sanomat, halua kuitenkaan päästää valmiiksi hengästynyttä lukijaamme vielä rauhaan vaan kuulkaa ja hämmästykää: Suunnitelman mukaan rakennusten katoille satanut liikavesi johdetaan pihoille!
Joten ensi kerralla kun stadilainen vihrerpiiperö ryhtyy neuvomaan juurevaa metsänomistajaa jatkuvasta kasvatuksesta ja valittamaan miten meillä on vain puupeltoja, voimme kaikki käydä opintoreissulla Helsingissä katsomassa minkälainen on metsä: korttelikaupalla betonikerrostaloja joiden välissä kasvaa muutama puu, anteeksi metsä.
Ivan määrästä päätellen kaipaat niitä wanhoja hyviä aikoja, kun sisäpihat oli varattu pysäköintiin.
Ilmoita asiaton viesti
Hienoa kun löysit asian ytimen.
Ilmoita asiaton viesti
Cityvihreiltä voi odottaa hyvin vähän minkään suhteen. Kaikkein vähiten luonnonsuojelun ja viihtyisän asumisen sekä joustavan liikkumisen osalta.
Kalasataman ihmisvihamielisyys näkyy mm siinä, ettei siellä ole juuri lainkaan parkkipaikkoja. Aluepysäköintikielto kruunaa tämän v**tuilun. Pääosin alueella asuaa virastoväkeä, joka ei joudu liikkumaan työssään eikä joustamaan työajoissaan.
Ilmoita asiaton viesti
Kalasataman parkkipaikat ovat siellä, missä ne ovat järkevimmässä paikassa eli rakennusten kivijalassa ja kellareissa. Lisäksi pysäköintioikeuden REDI:in voi ostaa ostoskeskuksen pysäköintihalliyhtiöltä.
Kalasatamassa on siis pysäköintimahdollisuuksia, mutta katutilaa ei ole varattu pelkästään autoille. Kadunvarsipaikat ovat lähinnä vieraille tai yritysten asiakkaille.
Ilmoita asiaton viesti
Veikkaan että aika monelta Hesarin jutun lukevalta jää ”asian ydin” löytämättä, eli se että Verkkosaareen ei istuteta ”metsää”, vaan metsäpuutarha johon istutetaan muutamia puita.
Ilmoita asiaton viesti
Minäkin ihmettelin ensin blogin motiivia. Aikaisemmista blogeista päätellen tulin sitten siihen tulokseen, että kaikki vähänkään vihreä saa sinut näkemään punaista.
Ilmoita asiaton viesti
Muutamat sisäpihatko sitten imaisevat sadevedet kitusiinsa?
Sen kumoamiseksi ei todellakaan tarvitse opiskella arkkitehdiksi.
Ilmoita asiaton viesti
Liittyy hulevesien hallintaan. Rankkasateet yleistyvät.
Ilmoita asiaton viesti
Härkönen tietää, mitä tuleman pitää.
Ilmoita asiaton viesti
Jokainen, jonka viherkerroin on vähintään artikkelissa mainittu 2,05, tietää.
Kävin ennen korona-aikaa kauppakeskus Redissä ja katselin ikkuinoista rakentuvaa Kalasatamaa. Aika masentavan näköistä, ilmeisesti 60-70 -lukujen brutalismista ei olla opittu mitään. Keskeneräinenhän se oli mutta jos toi on vihreän kaupunkisuunnittelun ihanteita niin pidetään ne ihanteet edelleen Stadissa.
Ilmoita asiaton viesti
Kalasatama ja muut vihervassareiden slummit pääkaupunkiseudulla ovat surkeita gettoja 20-30 vuoden päästä. Niihin asutetaan Afrikasta tulleet siirtolaiset. Pysköintikiellot poistetaan. Siirtolaisten tuhannet taksit ja pakut on saatava parkkiin.
Ilmoita asiaton viesti
Ainakin toistaiseksi Kalasatama ja Sompasaari ovat välttäneet maahanmuuttajien suurimmat interventioyritykset, mikä johtunee pitkälti alueen kalliiksi mainitusta hintatasosta.
Yangon tai Woltin tuloilla alueelta ei saa edes vessaa.
Välitöntä riskiä slummiutumisesta ei siis ole. Alueelta puuttuvat myös slummiutumista kiihdyttävät räkälät ja päihteiden käyttäjien tukiasuntolat.
Kalasatamassa ei erillisiä puistoja kaivata, koska kivenheiton päässä on yksi Helsingin suurimmista puistoista, eli Mustikkamaa. Sinne pääsee näppärästi uudenkarheaa isosisän siltaa pitkin.
PS. se ei maksanut miljardia.
Ilmoita asiaton viesti
Siksi käsittämättömäksi jääkin vesien varastointi katoilla.
Sadalla neliöllä jarrutellaan normisateillakin tuhansia litroja vettä.
On päivänselvää,että jossain vaiheessa vesi hulahtaa alas rakenteisiin. Emmehän saa puhtaitakaan kattoja pitämään.
Ainoastaan riittävän suurilla ojilla hulevesiä kyetään hallitsemaan.
Ilmoita asiaton viesti
Eihän siinä ole mitään riskiä, että kattovedet jäävät sinne kastelemaan eristeet, eihän.
Ilmoita asiaton viesti
Sehän on päivänselvää,että näin tulee käymään. Korjasin aiempaa kommenttia.
Ilmoita asiaton viesti
Pari puuta ei vaikuta hulevesien hallintaan rankkasateilla. Jo pelkkä maan imukyky luo ongelman.
Ilmoita asiaton viesti
Ilmastonmuutosaktivistien ennusteiden mukaan Suomen ensimmäinen sademetsä syntyy Helsingin Kalasatamaan.
Ilmoita asiaton viesti
Kysymyshän on siitä, mihin katoilta valuva vesi johdetaan. Vanhaan tapaan se johdettaisiin katujen kautta viemäreihin, ja jos sisäpihakin on asfaltoitu, ei kovilla sateilla vesi mahdu mihinkään. Tällaisessa korttelissa sitten puistomainen sisäpiha pidättää vettä ja osaltaan pienentää hulevedenpoiston ylikuormituksen riskiä. Tällaisia uusia suunnittelukäytäntöjä, joita ilmastonmuutokseen sopeutuminen edellyttää, tulemme näkemään enemmänkin.
Ilmoita asiaton viesti
Kuvitteletko sisäpihojen maan kykenevän imemään katoilta tulevan veden?
Kellareista se löytyy tuolla toiminnalla.
Ilmoita asiaton viesti
Sielussas sataa, sielussas tuulee, paiseeksi luulen. JL
Ilmoita asiaton viesti
Hulevesistä on myös löytynyt uusi rahastus keino,jota ei vielä kaikki kunnat onneksi käytä.
Ilmoita asiaton viesti
Asuin n.30 vuotta sitten Vallilassa ja ainakin lähialueen kortteleissa oli sisäpiha, jossa oli leikkialue ja istutuksia.Silloin oli yllätys yllätys ilmainen kadunvarsipysäköinti.
Ilmoita asiaton viesti
Koko uutta rakennuskantaa uhkaa vielä purku jos myöhemmin rakennettavan metsän toiseen puuhun hamppuköydellä kiinnitettyyn pönttöön asettuu asumaan liito-orava.
Ilmoita asiaton viesti
Tämä aihe puhututtaa.
Maalla luonto otetaan itsestäänselvästi, ja kaupungeissa se on niukkuus. En ihmettele, jos tuntemukset näkyvät esim paraikaisesti.
Itse ollut sitä mieltä, että kaupunkilaiset ovat parhaita luonnonsuojelijoita ainakin siinä, kun valtaavat tärkeää pinta-alaa niin vähän, etenkin jos turhakepinta on jätetty pois rakentamisesta.
Tuon vuoksi toivoisin, että kaupungeistakin pääsee vähintään 100 metrin päästä metsäpolulle. Tiiveyttä voi silti säilyttää, tosin pääkaupunkiseudulla, tämä malli vaatisi omanlaisensa rounddown-käsittelyn.
Tosiaan. Aihe on tyhmä, ja tyhmästi käsitelty, ja samaa vielä junnattu vuosia. Tämä on häpeäksi.
Ilmoita asiaton viesti
Eihän tuota voi muuten käsitellä.
Kun kalasatamasa puhutaan metsästä kaupunkirakentamisessa, niin joku (toimitaja)on selvästi tyhmä.
Enään ei näköjään hävetä yhtään se,ettei edes ymmärretä metsän (luonnon)olemusta.
Parranpärinää puupelloista kyllä kuuluu.
Ilmoita asiaton viesti
Puhuin pääteemasta, eri ihmisryhmistä, ja niiden näkemisestä omituisina. Enemmän paukkuja tarpeellisempaan, tai muuhun joutilaisuuteen, jos tekemistä ei ole.
Ilmoita asiaton viesti
Keloapinoille tämäkin riittää.
Ilmoita asiaton viesti
Kalasatamasta lyhyt kävely Isoisänsiltaa pitkin Mustikkamaalle ja stadilainen voi halata useampaakin puuta. Kun alkaa tuntua tylsältä, lyhyt kävely Isoisänsiltaa pitkin Kalasatamaan ja on taas ihmisten parissa urbaanissa sykkeessä.
Ilmoita asiaton viesti
Vihreiden kannatus on suurinta nuorten naisten keskuudessa, sit sanotaan että tytöt kehittyy poikia nopeammin ja siksi pärjäävät koulussa.
Jokin tässä ei nyt täsmää.
Ilmoita asiaton viesti
Ennen vanhaan olisi puhuttu puistosta tai sisäpihasta. Mutta saatiimpa tästäkin uutinen lehteen, blogi alustalle ja ”keskustelut” päälle.
Ilmoita asiaton viesti
Artikkelissa puhutaan metsäpuutarhasta. Eikö se kuvaa kokonaisuutta varsin hyvin?
Ilmoita asiaton viesti
Lähes yhtä hyvin kuin tuulivoimalapuisto kuvaa tuulivoimaloiden tuhoamaa luontoa .
Ilmoita asiaton viesti
Istutetaanko sinne metsään myös hömötiaisia?
Ilmoita asiaton viesti
Kaupunkilaisista ja metsemmässä asuvista voisi tietää enemmän. Sen vuoksi hyvä, että aihe on taas esillä, kun tässä ei oikein ole edetty, tai aihe on otettu ihan muiden tarkoitusten vuoksi. Liekkö jälkimmäiset sitten hyviä, tai huonoja, en voi tietää.
Jos kaupungeista pääsisi normaalisti metsäpoluille (ja rannoille), voisi kokea elävänsä osana metsiä, siinä missä maalaisetkin, jos metsät muuten täysimittaisia. Ihmisen tallustelu voi tehdä niistä kukoistavempiakin. Olisi jokin normaali luontosuhde, myös ihan fysiologisella tasolla.
Jos taas maalla olisi suurin piirtein kaikkea sitä, mitä kaupungeissakin olisi, ihmisiä, kulttuuria,… ei tarvitsisi ahdistua liiaksi susista, mökkeytyä eristyksiin, … ihmetellä täysin toisenlaisista ympyröistä vaikuttuvia, ja päinvastaisia näkökantoja suosivia,…
Ei näissä kannata liikaa erikoistua. Vähän sama kuin erikoistuisi tatiksi, ja viettäisi syksyn sateessa, tai olisi kesän kaupungissa, pienellä asfalttineliöllä.
Näissä on puolensa, etenkin poissulkevasti :))
Ilmoita asiaton viesti
Otsikon perusteella olin ihan varma että tarkoitetaan tornitalometsää.
Nyt niitä tornitaloja on kolme, mutta niitä tulee olemaan kahdeksan.
Helsingin oloissa kahdeksan taloa käsittävää voi jo sanoa metsäksi.
Helsingissä aurinko paistaa suurimman osan vuodesta matalalta. Korkeiden talojen metsä muodostaa aivan valtavan varjon. Varjo ulottuu Arabiaan asti. Ja se ei ole edes vitsi, sillä Arabia on yksi Helsingin lähiöistä.
Siellä proletaarit vaeltavat varjoissa. Jos siellä nyt niitä proletaareja niin onkaan. Kun asuntojen hinnat alkaa puolesta miljoonasta ja sillä ei saa edes tonttiosuutta, niin asukkaat ovat joko valkokaulusproletariaattia tai niitä jotka eivät maksa asumisestaan senttiäkään itse.
Aivan naurettava oli Eero Pyykkölän väite, että ulkoilla voi Mustikkamaalla. Miten niin voi jos pikku pätö saaressa ulkoilee kymmeniä tuhansia ihmisiä samaan aikaan? Jo nyt kävelyväylät ovat ruuhkaisia. Ja asukkaitahan on tulossa vielä reilusti lisää. Alue ei ole läheskään vielä täynnä taloja.
Eikös olisi parasta vaan lanata koko Mustikkamaa yhtenäiseksi kävelyväyläksi. Mitä niillä puilla ja ruohontupsuilla enää tekee.
Se käy helposti kun lanaa vaan ne kävelyväylät yhteen, koko saari yhtenäiseksi kävelyalueeksi.
Ilmoita asiaton viesti
Aikoinaan oli maailmalla yleistä, että lentokoneita kaapattiin Arabiaan. Teekkaripojat sitten ideoivat, että kaapataan ratikka Arabiaan. Toki se taisi jäädä idea-asteelle.
Ilmoita asiaton viesti
Karinen, yleisesti ottaen näytät vastustavan kaupunkikehitystä. Tornitaloilla on itselläänkin jonkinlaista kaupunkikuvallista ja maisemallista arvoa niiden liiketaloudellisen arvon lisäksi.
Ehdotuksesi Mustikkamaan lanaamisesta on tympeä ja miltä tahansa kannalta katsoen arvoton. Mitään lisäarvoa koko kommentistasi on vaikea keksiä.
Ilmoita asiaton viesti
Vastustan huonoa kaupunkikehitystä. Nykyinen Helsingin tiivistäminen edustaa erittäin huonoa kaupunkikehitystä.
Aattelepa ite, millainen käyttö ja kulutus Mustikkamaalla tulee olemaan kun vieressä on sellainen asumiskeskittymä. Millainen määrä koiria siellä tullaan ulkoiluttamaan, miten miinoitetuksi voi tuollainen entinen ulkoilualue tulla.
Kommenttini ei muutu arvottomaksi sillä että sanot sitä arvottomaksi.
Ilmoita asiaton viesti
Arvottomuus on lukijan ja kokijan silmissä. Kommenttisi arvoa voisit itse tarkastella miettien, miltä se lukijan näkökulmasta näyttää. Mustikkamaan lanaaminen ja ruohotupsujen välttämättömyys? Ehkä ymmärrät itsekin, jos viitsit ajatella.
Ilmoita asiaton viesti
Onko vaikea käsittää että mikäli Mustikkamaa on ainoa ulkoilualue tuollaisen valtavan keskittymän vieressä, sen kulutus nousee niin suureksi että sen virkistysarvo katoaa.
Tällainen lisää turhaa liikennettä, mikäli asukkaiden on matkustettava kauaskin ulkoilemaan.
Ilmoita asiaton viesti
Mustikkamaalla tulee toki olemaan paljon liikkujia. Virkistysarvo ei kuitenkaan katoa, vaikka ulkoilijoita siellä tapaakin.
Ilmoita asiaton viesti
”Tapaa” on understatementti. Törmäilee tai kompastelee muihin ulkoilijoihin joita on pilvin pimein kauniilla ilmalla. Kaatuilee koiran taluttimiin ja kengät on koirankakassa kun tulee kotiin. Sukkahousupyöräilijät viimeistelee kohtalon.
Jossain vaiheessa käyttö yittää kapasiteetin ja se tulee tapahtumaan Mustikkamaalla aivan varmasti. Muita viheralueita ei läheisyydessä ole.
Ilmoita asiaton viesti
Eipä tuo niin ihmeellistä ole, Lontoossakin on metsä, tosin sen aukioloaika on rajoitettu, nimittäin portilla oli taulu: ”the woods will be closed at 8 pm”.
Ilmoita asiaton viesti
”Metsästä” on kaupungissa muutakin hyötyä
https://creativelyunited.org/wp-content/uploads/2019/02/temperatures-with-and-without-trees.jpg
Ilmoita asiaton viesti
Raatikainen ja Lahnakoski ovat selvästikin blogistin ohella henkilöitä, jotka eivät puilta metsää näe.
Ilmoita asiaton viesti
Niemeläinen ei tunnu näkevään metsää otsikossa.
Ilmoita asiaton viesti
Artikkelissa, jonka linkkasit, puhuttiin metsän sijaan metsäpuutarhasta. On vaikea ymmärtää, miten Grün in der Mitte -ehdotuksen sisältämiä rakentamisratkaisuja voitaisiin järjellisesti kritisoida. Hulevesijärjestelmän rakenne ja toteutus tulee olemaan kompleksinen ja vaatii hyvää rakentamisteknistä osaamista, mutta se on toteutettavissa ja esimerkiksi länsinaapurissamme on jo toteutuksia, joissa esimerkiksi ostoskeskuksen katolle on sijoitettu useamman rivitalon asuntoyhtiö piharatkaisuineen, puineen ja nurmikoineen.
Kun asiallista kritiikkiä ei keksi, asiaa voi lähestyä tietenkin lyömällä koko aihe leikiksi blogistin ja Karisen tapaan.
Ilmoita asiaton viesti
Artkkelin, johon linkkasin, otsikkona oli että ”Kalasatamaan nousee hehkutettu viherkortteli: 192 asuntoa ja pihalle istutetaan metsä”
Vaikka tekstissä puhutaan ”metsäpuutarhasta”, tässä irvaillaan sille hypetykselle minkä, ainakin havainnekuvien mukaan, muutaman puun istuttaminen suunnittelualueelle sai aikaan. Ei se nyt ole kovin tavatonta että kerrostalon pihalla kasvaa puita, minunkin aikaisemmassa kotitalossani Manskulla oli puita molemmin puolin taloa. Samoin sitä ennen Hakaniemessä asuessani.
Mutta ajatella, hehkutettu viheralue tarkoittaa että betonikolossin viereen istutetaan muutama puu.
Ilmoita asiaton viesti
Ymmärrät kyllä, jos hieman ajattelet, että niillä muutamalla puulla on asumisviihtyvyyden ja alueen yleisen hyvinvoinnin kannalta suurta merkitystä. Metsäpuutarhalla on varmasti rauhoittava vaikutus niiden betonikolossien lähellä.
Itse asun Manskun jatkeen varrella ja kyllä tuollaisilla muutaman kymmenen puun metsikköalueilla on merkitystä omaan asumisviihtyvyyteeni. Metsäpuutarhat ovat mielestäni oikein hyvä lähtökohta asumismukavuuden ja viihtyvyyden kannalta.
Ilmoita asiaton viesti
Mitä sitten? Eikö tuo ole itsestään selvää, ”kaikkialla” käytössä eikä mikään uudenlainen hypetettävä innovaatio. Eikä se ole metsä vaikka otsikko, jonka sivuutit, niin väittää.
”Metsäpuutarha” on konsulttijargonia jos ja kun sillä tarkoitetaan muutaman puun istuttamista kerrostalojen väliin.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä se on hypetettävä innovaatio siellä, missä sisäpihat ovat tavallisesti päällystetty asfaltilla parkkipaikoiksi. Sivuutit blogissasi muun alueen viherrakentamisen, hulevesien käsittelyn ja robottipysäköinnin. Etkö niistä keksinyt ylivertaista vitsailtavaa?
Ilmoita asiaton viesti
Robottipysäköinnistä voisi jotain keksiä mutta lähdettiin nyt tuosta metsästä, jota sinun mukaasi ei edes ollut koko artikkelissa. Joko luit artikkelin otsikon, löysitkö sanan ”metsä”?
Mä kävin mielessäni läpi kämppiä joissa Stadissa asuin. Vehreä ja puita kasvava piha oli Larussa, Hagiksessa ja Taka-Töölössä. Tehtaankadulla puita oli muistaakseni talon edessä. Ainoastaan Museokadun kämppä oli puuton. Silloin 90- ja 2000-luvulla kukaan ei vaan hiffannut kutsua noita metsiksi.
Ilmoita asiaton viesti
Tässä metsä-jutussa saattaa olla ulkopoliittisia ulottuvaisuuksia.
Me suomalaiset koimme taannoin itsemme imarrelluiksi kun silloinen USA:n presidentti Donald Trump kehui meitä ahkeriksi metsiemme haravoijiksi.
Ettei vaan Trumpia oltaisi nimittämässä yhden miehen haravoitavissa olevan Kalasataman metsän kunniametsänvartijaksi !
Ilmoita asiaton viesti
Pihametsäpuutarha voitaneen nimittää Trumpin haravointialueeksi. Mitään pystiä tai patsasta ei kannata laittaa, sen sijaan paikalle voitaisiin istuttaa kuudes tai seitsemäs puu. Puiden lukumäärällä näyttää blogistille olevan väliä.
Sauren joskus pakinoi: ”Jos ajatellaan että yksi puu on ”tam”, kaksi puuta on ”tamtam”, kolme puuta on ”tamtamtam” ja koko mettä on ”tamtadatamtamtam”, musta on ”pimi” ja koira on ”hau” ja jos sil on jalka pystyssä se on ”nostu” ja jos sieltä tulee jottai ni se ”fiu”. Ja tän ku pistää yhteen saadaan ”tamtadatamtampimihaunostufiu” joka tarkottaa että musta koira on mettässä jalka pystyssä.”
Ilmoita asiaton viesti
Minun aiemmalla asuinalueellani Tapanilassa oli omakotitalotontin kokoisella alueella puita, sitä kutsuttiin yleisesti nimellä Pikkumetsä. Nykyisin asun ison metsän reunassa, tosin sitä metsää kutsutaan nimellä Keskuspuisto.
Luin koko artikkelin, enkä löytänyt huomautettavaa. Otsikkoon toki olisi voitu sovittaa metsäpuutarha-sana, niin Salonenkin olisi ollut tyytyväinen? Itse artikkelissa metsä-sanaa ei löytynyt, vaan otsikossa ollutta lyhyttä muotoa oli tarkennettu ja selvennetty riittävällä tavalla.
Ilmoita asiaton viesti
Kiva jos olet tyytyväinen metsiisi vaikka se koostuisi muutamasta puusta. Olen varma että siellä on sitä monimuotoisuutta jota kaikkialla muuallakin nykyään vaaditaan metsiltä.
Keskuspuisto oli joskus mun lähialuetta, kelpasi lenkkeillä niillä poluilla. En eksynyt kuten joku.
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000008227424.html
Ilmoita asiaton viesti
Paitsi että se eksyy Keskuspuistoon, se myös vartavasten kertoo Twitterissä eksyneensä Keskuspuistoon,
Voin vain kuvitella niitä jaxuhalien määrää mitä puoluetoverit on antaneet soijalatten ja luomupunaviinin ääressä jotta tällaisesta järkytyksestä toipuu. Melkein yhtä paha kuin se kerta kun Sinnemäki todisti kanahaukan murhaavan variksen. Hommataan Otsolle kyltit niin ens kerralla löytää villistä luonnosta Pasilaan, jookostakookosta likat?
Toivottavasti Kalasataman metsissä viitoitukseen on kiinnitetty enemmän huomiota?
Ilmoita asiaton viesti
Itse olen eksynyt Keskuspuistossa monet kerrat. Eikä siinä mitään hankalaa ole ollut, oikeastaan mukavaa löytää uusia reittejä ja huomata, että kaikki tiet vievät lopulta Paloheinään. Sieltä onkin sitten helppo suunnistaa puiston vastakkaiselle puolelle, kotiin. 😀
Ilmoita asiaton viesti
Kaupungin pilaaminen on vakava asia. En ole millään lailla laskemassa leikkiä näin vakavalla asialla, Kai Niemeläinen. Kaupunkia, kun se on kerran tuhottu, on vaikeaa muuttaa takaisin käyttökelpoisemmaksi.
Aattelepa ite, kun väylät kavennetaan rakentamalla taloja osittain entisen väylän päälle, on sitä vaikea palauttaa toimivaksi.
Ilmoita asiaton viesti
Väylien kaventamisella pyritään tietyn vaikutuksen tekemiseen. On mielipidekysymys, oliko väylä toimiva ennen vai jälkeen kaventamisen. Samalla tavalla voidaan ajatella jokaisen hidastustöyssyn kohdalla.
Ilmoita asiaton viesti
Aattelepa ite, jos olet hälytysajossa poliisiautolla tai ambulanssilla, auttaako se, jos tie on kavennettu.
Silloin kun teiden leveys on suunniteltu, liikennemäärä on ollut 10% nykyisestä. Miten hyvä idea on niitä nyt kaventaa, riippuu tietenkin maailmankatsomuksesta ja äo:stä.
Ilmoita asiaton viesti
Asiaa voi myös lähestyä miettimällä, kuinka paljon kavennettu tie auttaa poliisia ja/tai ambulanssia jo ennen kuin niitä tarvitaan. Sama koskee myös noita hidastustöyssyjä.
Tämän ymmärtäminen ei riipukaan enää maailmankatsomuksesta, mutta äo:stä kylläkin.
Ilmoita asiaton viesti
”Puupelto” on syntiä. Ki-hi-hi.
Kaikki saavat nyt mennä hetkeksi ulkomaille kysymään ensimmäiseltä vastaantulevalta britiltä tai saksalaiselta mitä metsä tarkoittaa. Tulee varmaan ainakin erinomaisen urbaani vastaus.
Ilmoita asiaton viesti