Huoltovarmuuskeskus olisi säilyttänyt hiilivoimalat
Yle uutisoi tänään, miten huoltovarmuuskeskus varoitteli poliitikkoja viime vuosikymmenellä tulevasta sähköpulasta. Energia-asiantuntija Mikko Kara kirjoitti yhdessä Aalto yliopiston Iivo Vehviläisen kanssa Fortumille raportin, jossa esitettiin niin kutsutun huoltovarmuusreservin perustamista Suomeen. Huoltoreservin koko olisi ollut 1400 MW ja se olisi koostunut käytöstä poistettavista hiilivoimaloista Inkoossa ja Kristiinankaupungissa. Tuolloin teollisuusministerinä toimivat ensin (EDIT) Jan Vapaavuori, sitten Olli Rehn.
Nykyinen sähköpula ei ole voinut tulla yllätyksenä.
” Vuosina 2014–2016 näimme sen vääjäämättömän kehityksen, mihin sähkömarkkinoiden avautuminen 1990-luvun lopulla johti” Huoltovarmuuskeskuksen vanhempi varautumisasiantuntija Petri Nieminen sanoo Ylen artikkelissa.
Fortumin ja Aalto yliopiston tutkija Iivo Vehviläisen mukaan keskustelut päättyivät työ- ja elinkeinoministeriöön.
Jos TEM olisi ollut aikoinaan hereillä, meillä olisi nyt reservissä OL3:n verran hiilivoimaa ja todennäköisesti emme puhuisi mahdollisista kiertävistä sähkökatkoista talvella 2022-2023. Silloinen vastuuministeri (EDIT) keikkuu presidenttigallupeissa ja olisi tutkivan journalismin paikka selvittää rooli onnettomissa päätöksissä. Joka tapauksessa nykyinen tilanne johtuu osin hätiköidyistä päätöksistä purkaa tehoreserviksi kelpaavat, käyttökuntoiset hiilivoimalat. Vihreää siirtymää tämäkin.
TEM näyttää pesevän kätensä asiassa vedoten siihen, että ”asia ei ollut hallituksen (hallitusten) agendalla”.
Kumma juttu: virkamiehet ovat kyllä aktiivisia ja esittävät puheenvuoroja joita esitellään lehdistötilaisuuksissa (viimeisin VM:n talouskatsaus), mutta esim. tässä huoltovarmuuteen liittyvässä asiassa ovat olleet täysin kädettömiä ”kun kukaan ei ole käskenyt”.
Ilmoita asiaton viesti
Puhumattakaan turpeen kohtalosta tässä aivan päättömässä poliittisessa energiasuisidissa.
Seuraavissa vaaleissa on hyvä muistaa ja punnita edustajien ja puolueiden tekemiset tähän kehitykseen, joka tulee päättymään todella surullisesti.
Ilmoita asiaton viesti
Inkoon hiilivoimala purettiin vuonna 2014. Siihen aikaan oli ”tiedossa”, että Olkiluoto 3 valmistuu vuonna 2018 ja Olkiluoto 4 ja Hanhikiven ydinvoimala vähän sen jälkeen.
Jos voimala olisi jätetty purkamatta, kuka olisi maksanut sen ylläpitokustannukset?
Hieman jälkiviisauden makua on näissä menneiden purkupäätösten arvosteluissa.
Ilmoita asiaton viesti
No ei oikeastaan ole jälkiviisastelua, kun siitä varoitettiin jo silloin ja esitettiin reserviä edes siksi aikaa, kunnes muut energiahankkeet valmistuvat..
Valtio olisi maksanut, luokkaa 30 miljoonaa vuodessa huoltovarmuudesta. Lukee linkatussa artikkelissa.
Ilmoita asiaton viesti
No niin, oli katsonut vain uutisen, linkin takana olikin lisää tietoa.
Eli 8 vuotta x 30 miljoonaa = 240 miljoonaa tuo olisi maksanut.
Inkoon hiilivoima oli seissyt jokseenkin tyhjän panttina siitä asti kun Loviisan ydinvoimala valmistui. Sitä taustaa vasten on ihan ymmärrettävää, että se päädyttiin purkamaan.
Ilmoita asiaton viesti
Niin. Se on sitten arvovalinta, onko Suomen sähköhuoltovarmuuden arvo sen 30 miljoonaa vuodessa. Minusta on, vertaa sitä mihin vaan. Esimerkiksi tuulitariffi on ollut yli 200 miljoonaa ennen nykyisiä hintoja. En muista kuulleeni sinulta arvostelua, vaikka loppusumma on 2-3 miljardia.
Ilmoita asiaton viesti
30 miljoonaa vuodessa on yksi rikka rokassa. Huoltovarmuus on kokonaisuus. Jälkikäteen tietysti voimme sanoa mihin varat olisi pitänyt kohdentaa, mutta etukäteen sitä ei tiedetä.
Vrt jos sinulla on 10 rakennusta, ostat tietenkin palovakuutuksen kaikkiin.
Tuulivoiman syöttötariffia a’la Pekkarinen olen aina pitänyt ylimitoitettuna ja sen olen täälläkin kertonut, jos joku on viitsinyt lukea. Tosin ala itse on sitä mieltä että se oli ensiarvoinen jotta tuulivoimarakentaminen saatiin meillä vauhtiin, ja virolaiset nyt energiakriisin vallitessa ovat harmissaan, että heillä ei tuulivoimaa ole. Lähde tiedolle on sama kuin uutisessa hiilivoiman huoltovarmuudesta eli YLE.
Ilmoita asiaton viesti
Virolaiset kärvistelee alunperin suomalaisen WinWind -yhtiön ( joka lopuksi myytiin intialaiselle bulvaanille ) , joka meni jo vuosia sitten konkurssiin, tuulivoimaloittensa kanssa.
Ilmoita asiaton viesti
Kas kun et sitä Pekkarisen kuplaa osannut silloin laskea. Minä osasin kansakoulun ja oppikoulun matematiikalla.
Ilmoita asiaton viesti
Muistetaan että Inkoossa oli rikinpoistokapasiteettia vain puolen kapasiteetin käyttöä varten (500 MW); eli rikka rokassa Suomen sähkönkulutuksessa.
Ilmoita asiaton viesti
500 MW on rikka rokassa?
Mielipide tuokin.
Sähkökatkon aikana Fingridin on tarkoitus rajoittaa maksimissaan 300 MW joten tuo estäisi sen kokonaan.
Ilmoita asiaton viesti
Emme me eikä Fingrid voi etukäteen tietää kuinka suuri sähköpula on.
Villakoiran ydin on se, että Suomi on ollut sähkön suhteen reilusti aliomavarainen ja on luottanut tuontiyhteyksien riittävän kulutushuippujen tehotarpeeseen. Nyt tuo olettamus on osoittautunut vääräksi Venäjän lähdettyä kostamaan Suomelle Natoon hakeutumisen vuoksi.
Eli onhan tässä ollut aivan poikkeuksellisia tapahtumia taustalla – ja ihan kaikkeen ei voi -eikä kannata- varautua.
Ilmoita asiaton viesti
Emme voi tietää mutta tuo maks. 300 MW on Fingridin suunnitelmissa. Se on melkein tuplaten enemmän kuin sinun ”rikka rokassa” 500 MW.
Tottakai tähän olisi voinut varautua säilyttämällä tehoreservit, etkö lukenut artikkelia? Sitä minä en tiedä miksi sähköpulaan ei olisi kannattanut varautua, kun sellaisen mahdollisuus oli tiedossa jo 10 vuotta sitten.
Ilmeisesti se on hiili lähteenä, joka tässä närästää?
Ilmoita asiaton viesti
Sopassa on mukana myös kulutusjousto, joka on suuresti riippuvainen sähkön pörssihinnasta.
Ei siis siksi, että raskas teollisuus joutuisi maksamaan isoa hintaa sähköstä (hinnat on suojattu), vaan siksi että teollisuus tienaa huomattavasti paremmin pysäyttämällä prosessinsa ja myymällä kiinteällä hinnalla ostamansa sähkön hyvällä voitolla sähköpörssissä.
Käsissämme on siis ennenkokematon tilanne, jossa euro toimii konsulttina ja rajoittaa kulutusta. Ja ensi talvena tilanne on jo ihan toinen.
Ilmoita asiaton viesti
”Euro toimii konsulttina” on kauniimpi nimitys sille, että ihmisillä ei ole varaa käyttää sähköä.
Ei tilanne ole mikään yllättävä, minä ja moni muu ovat puhuneet energiaköyhyydestä jo ainakin kymmenen vuotta. Mikä on suora seuraus massiivisesta luottamuksesta tuulivoimaan.
Ilmoita asiaton viesti
Ei olisi seissyt tyhjän panttina. Suomen on kaikki nämä vuodet tuotu yli ydinvoimalan verran sähköä Venäjältä talviaikaan tyyninä päivinä. Tätä venäläistä ydinsähköä on vain poliittisista syistä tahdottu kutsua tuulivoimaksi. Tilanteen karuus paljastuu nyt, kun Venäjältä ei tuoda sähköä.
Ilmoita asiaton viesti
Taidat tarkoittaa Olkiluoto3?
Ilmoita asiaton viesti
Suljettiin 2014.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Inkoon_voimalaitos
Ilmoita asiaton viesti
En tarkoita.
Inkoon hiilivoimala rakennettiin 1970-luvulla. Sen säännöllinen sähköntuotanto lakkasi jo muutaman vuoden jälkeen, kun Loviisan ydinvoimala valmistui.
Ilmoita asiaton viesti
Ydinvoimalan investointikustannus on 240 miljoonaa / v. + pääomakulut. Puolustusvoimiinsa Suomi sijoittaa kuusi miljardia joka vuosi Venäjän sot. uhan varalta, mutta ei lanttiakaan hv-voimaan Venäjän energiasodan uhan varalta.
Ilmoita asiaton viesti
Ei ole mitään jälkiviisauden makua. Toimivaa systeemiä/varajärjestelmää ei pureta ennen kuin uusi järjestelmä on toimivaksi todettu. Meillä on heitetty toimivat it-systeemit romukoppaan tuomalla tilalle täysin kelvottomia tekeleitä. Onneton esimerkki on Apotti. Ei toimi nyt, ei ole koskaan toiminut eikä tule meillä koskaan toimimaankaan. Huomattavasti suurempi esimerkki on sote. Yksi maailman parhaimpiin kuuluva terveydenhoitojärjestelmä muokattiin kokonaan uusiksi. Uudistajaksi valittiin Hössö.
Ilmoita asiaton viesti
1990 -luvulta asiaa käyttäjän näkökulmasta ja monessa hankkeessa takapenkissä kahvia juoden johtoryhmissä istuneena ja kaiken maailman hankalia kysymyksiä esittäneenä ( en ollut aina kovin suosittu palavereissa ) , voin kokemuksella todeta, että olemassa olevien järjestelmien purkaminen tehtiin monesti kuin soitellen sotaan olisi lähdetty. Toki joskus jopa keskustelua käytiin, että pitäisikö vanhaa järjestelmää pitää rinnalla ja siitä luopua ”step-by-step” vai hylätä vanha järjestelmä kertarysäyksellä. Siinä keskustelussa vaan ei aina tietämyksen ääni kuulunut.
Eikä vieläkään, n. 25 vuoden jälkeen, edelleenkään näytetty mistään otetun opiksi. Poikkeuksiakin on: Verohallinnon OmaPalvelu ym. ja meillä Pohjois-Suomen terveydenhuollon OmaPalvelu sekä reseptilääke-palvelu. Ne ainakin täällä toimivat. Peukku pystyyn niille, jotka olivat näitä tietojärjestelmiä rakentamassa.
Ilmoita asiaton viesti
Ehkä niistä tuulivoiman ( tuulivoiman syöttötariffi , Vanhanen, Pekkarinen, Cronberg ) 2 – 3 miljardin ( 12 vuoden jaksolta 2 000 – 3 000 miljoonaa ) tariffeista olisi muutama kymmenen miljoonaa jäänyt vararahastoon varavoiman ylläpitämiseen,. Kaikki oli jo silloin laskettavissa ja oli jo laskettu, että turha on puhua jälkiviisaudesta.
Ilmoita asiaton viesti
Vihreä siirtymä ja huoltovarmuus eivät ole mahtuneet samaan suunnitelmaan, ja ”vastuu”-ministerit — siis vastuu-puolueet — valitsivat että vihreys on tärkeämpää kuin huoltovarmuus.
Mutta ei hätää, älkää hätääntykö. Ei tässä ole mitään ongelmaa, heillä nimittäin. Eivät he siitä joudu minkäänlaiseen vastuuseen, ei juridisesti eikä poliittisesti.
Ilmoita asiaton viesti
Minusta on aika luonnollista, että kalleinta tuotantoa suljetaan halvemman tieltä. Muistuttaisin, että aika harva osasi ennustaa, että samaan aikaan
1. Venäjän kaasun tuonti Eurooppaan lähes lakkaa
2. Puolet Ranskan ydinvoimaloista on kiinni
3. OL 3 viivästyy kerta toisensa jälkeen
4. Ruotsissa on ennen näkemättömiä ongelmia ydinvoiman kanssa
Kukaan ei kaipaa kalliita hiilivoimaloita sen jälkeen kun OL3 on täydessä tuotannossa.
Ilmoita asiaton viesti
..niin minä vuonna Suomi on viimeksi ollut omavarainen sähkötehon suhteen?
Ja tarkoitan oikeaa sähkötehoa , en sattumaleikkitehoa.
Edit : On hiukan ”kummallista” -kauniisti sanottuna-vetää tähän Suomen järjettömän sähköpolitiikan ( l.vihreä siirtymä)tulokseen syypäiksi Ranskaa tai Ruotsia.
…tai Puuttinia…
Syypäitä tähän kuseen joutumiseen ovat yksiselitteisesti vihermaisterit Lund etunenässä tuuli/aurinkosaagoineen : tätä paskapuhetta sähköjärjestelmästä mitään ymmärtämättömät politiikot ovat kuunnelleet vuosikymmeniä ja tässä sitä nyt ollaan: lirissä.
Ilmoita asiaton viesti
Ongelmahan tässä on ollut, että Suomi on voinut tuoda tarpeen mukaan halpaa vesivoimaa Ruotsista ja Norjasta. Sen sähkön kanssa ei pysty kilpailemaan fossiilisella. Siksi fossiilisten voimaloiden tuotantoa ajettiin alas jo vuosia sitten.
Jälkiviisaasti voi todeta, että ehkä tuota kapasiteettia olisi sitten kannattanut seisottaa tyhjän panttina odottaessa, että taivas putoaa niskaan.
Ilmoita asiaton viesti
Tehoreservin tarkoitus ei ole kilpailla halvan tuontisähkön kanssa vaan käynnistyä sitten, kun sitä ei ole saatavilla. Mikä tässä on niin vaikeaa ymmärtää?
Ilmoita asiaton viesti
Muistan tämän puutarhatontun – Ville Niinistö nimeltään- joskus ministeriaikoinaan lausuneen viisauksiaan tyyliin ” Miksi meidän tarvitsisi olla sähkötehon suhteen omavaraisia, kun hyvät skandinaavi-naapurimme meitä aina tulevat auttamaan ”…..voi vi..u joo!
Nämä pellet pitäisi saada vastuuseen tekosistaan !
Sähkö maksaa kohta 1€/kWh => uskallan pelätä , että pienyrityksissä, maatiloilla , velkaisissa perheissä..jne.. katsellaan jo kaulakiikun paikkaa , aivan kuten devalvaatioiden aikoina 90-luvulla.
Ilmoita asiaton viesti
Kuten tuolla alempana totesin, sähkön hintaa ei alenneta ylläpitämällä kalleinta tuotantomuotoa.
Ilmoita asiaton viesti
Mehän tälläkin hetkellä ylläpidämme 4 800 MW ( nimellisteho ) – 2 000 ( juuri nyt tuotettu teho ) = 2 800 MW edestä kallista tuulisähkön tuotantomuotoa. Myllyt eivät tuota kuin pienen osa siitä, mitä niiden nimellisteho edellyttäisi. Ja mitä ne tuottavat ensiviikolla, se jää aina arvaamisen varaan.
Jotta meillä olisi sitä säätövoimaa niille ajanjaksoille, jolloin tuulee heikosta, jonkun pitää rakentaa säätövoimajärjestelmä tuulisähköjärjestelmän rinnalle. Rakentajiahan riittää, mutta mistä säätövoiman rakentamisen investoinneille ( n – nn x miljardia euroa ) ja sen ylläpitämiselle löytyy rahoittaja ? Sehän lienee selvää. Ja johan on kovasti puhuttu tulevan hallituksen valtion budjetin leikkauksista. Siinä sitä vihersiirtymää.
ks. ja seuraa: Fingrid Tuulivoiman tuotanto,
https://www.fingrid.fi/sahkomarkkinainformaatio/tuulivoiman-tuotanto/
Ilmoita asiaton viesti
Vattenfall ei sitten vissiin ymmärrä mitään toimialastaan?
https://www.vattenfall.fi/ilmasto/fossiilivapaa-elama-artikkelit/sahkon-hinta-ja-hiilijalanjalki/
Kuviosta ilmenee se, minkä kyllä muutenkin tiedämme: ydinvoima, tuulivoima, vesivoima ja aurinkovoima ovat kannattavia koko ajan. Niihin kun ei tarvita polttoaineita (mitä nyt ydinvoimaan ihan pikkuisen). Sitten, kun näiden teho loppuu lisätään CHP-tuotanto. Kovilla pakkasilla tarvitaan yksittäisinä päivinä myös hiili-, öljy- ja kaasuvoimaloita.
Jos halutaan alentaa sähkön hintaa, lisätään halpaa tuotantoa. Sääriippuvaisen tuotannon lisäksi tarvitaan mm. tällaisia hankkeita.
https://www.metsagroup.com/fi/metsafibre/metsafibre/sellun-tuotanto/kemin-biotuotetehdas/
Ilmoita asiaton viesti
Tämä sama tonttu sanoi joskus ministerinä ollessaan, ”sähkön varastointitekniikka on jo oven takana”. Joko tämä ovi on löydetty?
Ilmoita asiaton viesti
Fingrid yrittää tasoittaa tuuliheilahteluja raskasroottoristen tahtikoneiden avulla. Eli ylimääräisellä sattumavoimalla laitetaan raskaat roottorit pyörimään, joka liike.energia pitää tuulen hiipuessa taajuuden kohdillaan kunnes jostain heti miten saadaan oikeaa säätö…eikun varavoimaa kehiin. Yksinomaisena maksajana tälle tuulen tukisysteemille ei ole tuuliteollisuus, kuten pitäisi.
Ilmoita asiaton viesti
Nyt kun Nilsiän öljylähde on kuivahtanut, niin Suomi on täysin tuontiriippuvainen liikennepolttoaineista.
Ilmoita asiaton viesti
”Edit : On hiukan ”kummallista” -kauniisti sanottuna-vetää tähän Suomen järjettömän sähköpolitiikan ( l.vihreä siirtymä)tulokseen syypäiksi Ranskaa tai Ruotsia.
…tai Puuttinia…”
Totta, voihan näitä kommentteja kirjoittaa myös siten, että huomioi vain ne tekijät, jotka tukevat omaa agendaa.
Lienee ihan itsestään selvää, että Ruotsin sähkön hinta vaikuttaa ihan suoraan Suomen hintaan, koska 10% Suomen sähköstä on tuontia Ruotsista. Muutoinkin Jokainen puuttuva megawattitunti Nordpool-alueella vaikuttaa koko alueen hinnoitteluun.
Listaltani puuttui tuo Venäjän sähköntuonnin loppuminen, minkä Mika Riikonen ansiokkaasti täydensi.
Ilmoita asiaton viesti
Eihän niitä ollut tarkoituskaan käyttää kuin reservinä ja irti sähköpörssistä turvaamaan sähkön saanti. Minusta on aika luonnotonta, että kalliimman sähkön sijaan katkaistaan sähköt kun asia olisi voitu ratkaista kuuntelemalla asiantuntijoita.
Minkään noiden ennustusten toteutuminen ei ollut pohjana raportin ennustuksille sähköpulasta 2020-luvulla.
”Kukaan ei kaipaa kalliita hiilivoimaloita sen jälkeen kun OL3 on täydessä tuotannossa.”
Toimiva sähköjärjestelmä edellyttää, että reserviä on vikatilanteiden varalle tarpeeksi.
Ilmoita asiaton viesti
Tapaninpäivän myrskyn jälkeen meillä pärjättiin viisi päivää ilman sähköä. Eihän se mukavaa ollut. Luulen kuitenkin, että jatkossakin pärjätään kahden tunnin sähkökatkoksen kanssa, vaikka tulisi kolmena päivänä peräkkäin.
Enemmän pelottaa sähkön hinta. Siihen ei ole ratkaisuksi fossilinen energia.
Ilmoita asiaton viesti
Meri-Pori myy tuotantoaan markkinoille, tuotantohintaa ei ole kerrottu mutta se ei ole lähelläkään esimerkiksi ensi viikolle uimoiltua 1000 eur /MWh.
Millä mekanismilla fossiilinen sähköntuotanto ei alentaisi sähkön hintahuippuja?
Ilmoita asiaton viesti
Eli Meri-Porin tuotannon hinta (kallein) määrittää pörssisähkön hinnan. Meri-Porin tuotanto on epäilemättä kalleinta Suomessa kun lämmöntuotantoa ei pystytä hyödyntämään (lauhdevoimalaitos).
Se alentaa hintapiikkiä siinä tapauksessa jos tuontisähkö olisi vielä kalliimpaa. Mitä epäilen. Se voi alentaa hintapiikkiä myös siinä tapauksessa, että siirtokapasiteetti loppuu.
Ilmoita asiaton viesti
Se alentaa hintapiikkejä verrattuna tilanteeseen, että Meri-Poria ei olisi ja sähkö uhkaisi loppua. Eivät sähkökatkokset sähkön puuttumisen vuoksi ole vaihtoehto korkeille hinnoille. Voimme olla aivan varmoja että katkosten aikana hinta on ennätyslukemissa.
En muuten usko että Meri-Pori on kallein käytettävissä oleva tuotantomuoto. Ne muut ovat reservissä. Jos olisi, emme puhuisi 4000 euron megawatilta hintakatoista säätösähkölle.
Toki huoltovarmuusreservit olisivat olleet markkinoiden ulkopuolella ja käynnistettäisiin vain äärimmäisessä tilanteessa, mahdollisesti hallituksen päätöksellä. Pörssisähkön hintaan ne eivät vaikuttaisi.
Ilmoita asiaton viesti
Jos uskoo jossain kommentissa linkkaamaani Vattenfallin kuvaajaa, öljy ja kaasu saattavat olla vielä hieman kalliimpia, mutta niitähän ei suomessa juuri ole sähköntuotannossa.
Nyt tuuli käy jonkin verran ja sunnuntain vuoksi kulutus on pakkasesta huolimatta hieman arkipäivää alempi, ei tuontisähköä juuri tällä hetkellä paljon tarvita.
Silti hinta on aika korkea, 29 snt per kWh.
https://www.fingrid.fi/online
Ilmoita asiaton viesti
Mikä tässä huoltovarmuudessa ahdistaa ? Olipa tilanne mikä hyvänsä, ainakaan ruoka – ja energiaturvallisuudesta ei pidä tinkiä.Nyt nämä molemmat ovat kovin epävarmalla pohjalla.
Punavihreiden tyhmyys iskee nyt koko kansaa vastaan olkoonkin niin , että näitä täysvastuuttomia tyhmyreitä on vain hyvin vähän ja minoriteettina edustuksellisessa demokratiassa.
Ilmoita asiaton viesti
Lisätään listaan Venäjän kostopakote sähköntuonnin lopettamiseksi (1.400 MW).
Ilmoita asiaton viesti
”Minusta on aika luonnollista, että kalleinta tuotantoa suljetaan halvemman tieltä. Muistuttaisin, että aika harva osasi ennustaa, että samaan aikaan
1. Venäjän kaasun tuonti Eurooppaan lähes lakkaa
2. Puolet Ranskan ydinvoimaloista on kiinni
3. OL 3 viivästyy kerta toisensa jälkeen
4. Ruotsissa on ennen näkemättömiä ongelmia ydinvoiman kanssa”
Oletko sitä mieltä, että Suomen huoltovarmuus on järkevä pohjata ennustajien kykyyn arvata mitä muut maat tulevat tekemään, vai keskittyä siihen, että Suomessa on huoltovarmuus omasta takaa?
Ilmoita asiaton viesti
Ei ole kovin luonnollista, että hiilivoimasta on esim. turhilla päästömaksuilla tekemällä tehty kallista.
Ilmoita asiaton viesti
Taitaa se suurin uhka Suomelle olla se vihreä puolue.
Ilmoita asiaton viesti
Sekä jokaisen puolueen vihersiipi, sekoomuksessakin vihersiipi vie ja muut vikisee.
Ilmoita asiaton viesti
Suomi on ja pysyy muista maista riippuvaisena sähkökehitysmaana Olkiluoto 3:n käynnistymisen jälkeenkin.
Suomi tarvitsee uuden ydinvoimalan ja mahdollisimman nopeasti.
Tulevat sähkökatkot saattavat takoa järkeä päättäjien päähän.
Tai sitten ei.
Ilmoita asiaton viesti
Ennen Olli Rehniä elinkeinoministerinä toimi Jan Vapaavuori. Alexander Stubb ei ole ollut teollisuusministerinä eikä elinkeinoministerinä. Stubb oli tuolloin pääministeri. (24.6.2014 – 29.5.2015)
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos korjauksesta, näin on.
Ilmoita asiaton viesti
Huoltovarmuuskeskus tuli suomalaisille tutuksi kun se koronapandemian alkuvaiheessa profiloitui vanhentuneiden hengityssuojaimien säilöjänä ja uusien hankkijana sangen erikoiseksi ja epäluotettavaksi toimijaksi.
Omaa luottamustani HVK ei nauti.
Ilmoita asiaton viesti
”Energia-asiantuntija Mikko Kara kirjoitti yhdessä Aalto yliopiston Iivo Vehviläisen kanssa Fortumille raportin, jossa esitettiin niin kutsutun huoltovarmuusreservin perustamista Suomeen. Huoltoreservin koko olisi ollut 1400 MW ja se olisi koostunut käytöstä poistettavista hiilivoimaloista Inkoossa ja Kristiinankaupungissa. Tuolloin teollisuusministerinä toimivat ensin (EDIT) Jan Vapaavuori, sitten Olli Rehn.”
”Fortumin ja Aalto yliopiston tutkija Iivo Vehviläisen mukaan keskustelut päättyivät työ- ja elinkeinoministeriöön.”
Jyräsikö poliitikkojen näkökulmasta Aalto-yliopiston teknillisen fysiikan professori professori Peter Lund energia-asiantuntija Mikko Karan ja Aalto-yliopiston tutkija Iivo Vehviläisen ehdotukset ?
Johonkin asiantuntijan näkökulmaanhan poliittisen johdon on pitänyt linjauksissaan tukeutua. Kun aina vedotaan siihen että: ”Asiantuntijoiden mukaan….” Poliittiselta eliitiltämme tuntuu olevan välillä hukassa peruslaskutoimintojen hallinta…liekkö peruskoulun ansiota.
Että : ”Ei ne numerot, vaan idealismi, ideologia, mutu:t ja mielikuvat”
”’Tämä on hyvä kysymys ( kun en osaa siihen vastata ) , mutta itse ajattelen että… ”, sangen tuttu kommentti poliitikoiltamme viime vuosina.
ks. Maasudun Tulevaisuus, 16.3.2022 16:00, Iivo Vehviläinen : ”Jos energiaa ei enää tuotaisi Venäjältä, edessä voisi olla jopa sähkön säännöstely Suomessa”,
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/uutiset/d63ff71f-644d-52d7-ae47-f5ed192ce876
Ilmoita asiaton viesti
Todettakoon myös, että Huoltovarmuuskeskus on ollut jo tämänkin hallituksen hampaissa, vaikka hallitukselle ei vastuualueet ole olleet aivan selviä.
Ilmoita asiaton viesti
Hyvinvointivaktion tulisi pystyä takaamaan kansailaisilleen lämpö, valo ja vesi. Jos se epäonnistuu tässä ensi talvena, on se valtava epäonnistuminen.
Ei pidä syyttää vain politikkoja, myös ministeriöiden virkamiesten työn jatkumista pitäisi tarkastella kriittisesti.
Ilmoita asiaton viesti
Sanna lähtee vaihtoon ensi huhtikuussa, entäs ne muut huoltovarmuuden romuttajat
Ilmoita asiaton viesti
Oleellista on nyt, että kaikkia mahdollisia voimaloita kunnostettaisiin, rakennettaisiin uusia ja vedettäisiin lisäsähköyhteyksiä Ruotsista. Alan teollisuus pitäisi olla valjastettu talkoisiin. Näiden projektien pitäisi olla jo käynnissä.
Sanna ja TEM ei reagoi tähän nytkään.
Ilmoita asiaton viesti
Ei niin pahaa ettei jotain hyvääkin: Uusi siirtolinja,800 MW, Ruotsista on rakenteilla ja päätös siitä on tehty tämän hallituksen aikana.
https://valtioneuvosto.fi/-//1410877/fingridille-lupa-400-kv-siirtolinjan-rakentamiseen-suomen-ja-ruotsin-valille
Tämänhän sinä tiestikin, kun sen sinulle olen kertonut.
Ilmoita asiaton viesti
Tuo on hyvä mutta ei riitä.
Ilmoita asiaton viesti
Ole yhteydessä Lintilään. Hän on keskustan paras osaamisasiantuntija. Päätti Fortumin hiilivoiman saattohoidosta Suomessa 2016 ja edisti Fortumin hiilivoiman hankintaa Saksasta 2017.
Ilmoita asiaton viesti
Britannia saakin näköjään huomenna nauttia 664 eur per MWh hintaisesta sähköstä. Sielläkin on varmaan purettu hiililauhdevoimaloita.
https://www.nordpoolgroup.com/en/maps/#/nordic
Ilmoita asiaton viesti
Niin on.
”Coal supplied 1.6% of UK electricity in 2020,[10] down from 30% in 2014.”
https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_active_coal-fired_power_stations_in_the_United_Kingdom
Ilmoita asiaton viesti
Joo, UK on korvannut hiilen kaasulla, joka tässä tilanteessa on tosiaan vielä hiiltäkin kalliimpaa.
https://ourworldindata.org/grapher/electricity-mix-uk?country=~GBR
Ilmoita asiaton viesti
Samaan aikaan UK panostanut vahvasti tuulivoimakapasiteettiin ja se on kasvanut reilu 10:ssä vuodessa 5000 MW:stä 25 000:een.
Eli samat virheet kuin meillä, purettu perusvoimatuotantoa ja rakennettu sattumanvaraista.
Ilmoita asiaton viesti