Helsingin kaupunkikesästä 2020 merkkipaalu koronan jälkeisen kaupungin rakentamiseen

Helsingin kaupunkikesästä 2020 merkkipaalu koronan jälkeisen kaupungin rakentamiseen

Uutisoimme Helsingissä eilen merkittävistä muutoksista erityisesti ravintoloiden toimintaolosuhteisiin. Lupamenettelyjä kevennetään ja aikatauluja nopeutetaan. Kevytrakenteisilta terasseilta ei välttämättä edellytetä edes toimenpidelupaa ja ravintolan viereisen puistoon laajentamisen käsittelyä kevennetään. Kaupunki ei myöskään peri ravintolaterassien maksuja huhti-kesäkuulta. Senaatintorista pyritään kehittämään kesän kiinnostavin terassialue ja kohtaamispaikka. Kauppatorille rakentuva Biennaalipaviljonki otetaan kaupunkielämän käyttöön, vaikka itse Biennaali piti siirtää ensi kesään.

Kyse on isosta asiasta – paljon isommasta kuin kaupunkikesän 2020 tekemisestä niin mukavaksi kuin näissä oloissa on mahdollista – mikä sekin on tietysti hyvin iso ja merkittävä asia. 

Iso osa siitä, mikä tekee kaupungista kaupungin, on koronan takia ollut suljettuna. Kriisi on iskenyt erityisen voimallisesti niihin toimintoihin, jotka pitävät Helsingin ja vieläpä erityisesti sen ydinkeskustan elinvoimaisena. Monet yrittäjät, niin pienet kun vähän isommat, ovat pulassa. Ravintoloille, hotelleille, kulttuuri-, liikunta- ja taidelaitoksille sekä tapahtumille pitkä sulkukausi onpaitsi iso taloudellinen, myös merkittävä henkinen ahdinko. 

Rajoituksia kevennettäessä tilanne helpottuu. Tilanne on kuitenkin mutkikkaampi ja moniulotteisempi kuin helposti tulee ajatelleeksi. Mahdollisuudesta huolimatta esimerkiksi monet ravintolat eivät avaa toimintojaan normaalisti kesäkuun alussa – jotkut pohtivat vielä avaavatko ollenkaan. 

Aukioloajat ja asiakaspaikkakysymykset saattavat johtaa siihen, ettei avaaminen yksinkertaisesti ole kannattavaa. Eikä tässä vielä kaikki. Toiminnan onnistuminen on monipolvinen ketju ruuantuottajia, tavarantoimittajia, asiakasvirtoja, tapahtumia ja konseptisuunnittelua, jonka olemassaoloa ravintola-asiakas harvemmin huomaa. Ravintolatkin ovat osa ihmisten aktiivisuuteen ja kohtaamisiin linkittyvää laajempaa ekosysteemiä.

Ravintolat ovat kaupungille myös profiilikysymys. Ravintoloiden syvin olemus ei maailman metropoleissa ponnista ihmisten energiantarpeen tyydyttämisen järjestämisestä. Kiinnostava ravintolakulttuuri on tehnyt esimerkiksi Kööpenhaminasta yhden maailman nousevista metropoleistaHelsingissäkin ravintoloiden rooli kongressien houkuttelussa, matkailun kehittämisessä ja ylipäänsä kaupungin vetovoiman rakentamisessa on keskeinen.

Ravintolat tekevät kaupungista paikan – omaleimaisuus ja paikallisuus ovat tärkeitä. Bulkkitarjonta ei erota yhtä kaupunkia toisesta. Toki laadukas ja monipuolinen ravintolatarjonta on myös merkittävä hyvän elämän lähde myös helsinkiläisille itselleen. Helsingissä on hieno ja laadukas ravintolakattaus, jota pitää nyt kaikin keinoin puolustaa.

Globaali kilpailu kaupunkien välillä kiihtyy koronakriisistä riippumatta. Vetovoima rakentuu monimutkaisesta vyyhdistä, jossa turvallisuudella, toimivuudella, englanninkielisillä palveluilla, elämyksillä, helpolla liikkumisella ja kestävyydellä on roolinsa. Kun huippuosaaja miettii muuttoa Helsinkiin tai Tukholmaan, häntä houkuttaa työpaikan lisäksi elämänlaatu. Saako puoliso työpaikan helposti? Millainen on lapsen koulutie? Onko vapaa-ajalle löydettävissä inspiroivaa tekemistä ja oma yhteisö, johon kuulua? Millaisia ravintoloita ja tapahtumatarjontaa kaupungista löytyy?

Helsinki on sitoutunut omaleimaisten paikallisten palveluiden kehittämiseen. Haluamme tarjota helsinkiläisille parasta mahdollista ja uskomme, että sitä kautta myös matkailijoiden ja osaajien houkuttelu Helsinkiin mahdollistuu. Maineen kasvaessa ja osaajien kiinnostuksen myötä kasvavat myös investoinnit ja kaikenlainen kansainvälinen yhteistyö. Parhaimmillaan syntyy itse itseään ruokkivia positiivisia kierteitä, jossa hyvät asiat johtavat uusiin hyviin asioihin. 

Sillä, millaiseksi kaupunkikesä 2020 Helsingissä muodostuu, on tässä ketjussa merkittävä rooli.

Oma suuri missioni pormestarina on ollut modernisoida Helsinkiä. Ajatus maailman toimivimmasta kaupungista on juuri tätä. Yhtä olennaista on ymmärtää tämän asenteen merkitys jopa kriisin keskellä. Aivan erityisen tärkeää se on kriisistä ulos ja eteenpäin ponnistettaessa. Palautuminen on ennen kaikkea uudistumista. Tähän ajattelutapaan on nyt tartuttava kaikessa tekemisessämme.

Tänä kesänä Senaatintorista rakentuu toivottavasti kaupunginupein terassikokonaisuus, monet ravintolat avaavat toimintansa läheisiin puistoihin ja lähialueille, eri puolille kaupunkia syntyy uutta pienyrittäjyyttä ja kulttuuritoimintaa.

Kaupungin strategiakauden alussa aloitettu byrokratian vähentäminen, hallinnon madaltaminen ja palveluhenkisemmän kulttuurin rakentaminen on kantanut hedelmää. Vaikka tämänkin kesän osalta asiat eivät tule kaikilta osin onnistumaan täydellisesti, olen ylpeä siitä, että joka tapauksessa teemme parhaamme modernimman kaupunkikulttuurin puolesta.

Kaupunki on ekosysteemi, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen. Koronakriisi on nostanut tämän erityisen voimakkaasti esiin.  Tänä kesänä terassilla nautittu kahvikupponen ei ole tärkeää vain asiakkaan ilon, ravintolan myynnin tai kaupunkitunnelman kannalta. Se on teko, joka varmistaa, että Helsinki on Helsinki myös koronakriisiin jälkiaalloissa. Ja että koronakriisistä ei vain palauduta, vaan uudistutaan entistä paremmaksi. Uusia avauksia kesän osalta on edelleen tulossa. Kaikki yrittäjien ja kaupunkilaisten ideat otetaan myös ilolla vastaan.

Kukaan ei tiedä miten itse koronaepidemia kesän aikana ja ylipäänsä tulevaisuudessa kehittyy. Kaikessa on riskinsä, myös kaupungin avaamisessa. Kaupungin kannalta huomattavasti isompi riski on kuitenkin olla hyödyntämättä niitä mahdollisuuksia, joita rajoitusten höllentäminen mahdollistaa. Silti – ja ehkä juuri siksi – on tärkeää muistaa ja muistuttaa maltista ja varovaisuudesta, vastuullisuudesta ja terveestä järjen käytöstä, hygieniasta ja turvaväleistä.

Niin ravintolayrittäjät kuin asiakkaatkin ovat kesän kokeiluissa paljon vaalijoina. Jos toimimme kaikki osaltamme fiksusti, meillä on mahdollisuus sekä helpottaa palvelusektorimme ahdinkoa ja suojella rakkaan kaupunkimme elinvoimaa ja kilpailukykyä, että myös luoda uusia pysyvämpiäkin, kevennettyihin määräyksiin ja joustavampaan byrokratiaan liittyviä käytäntöjä, jotka ilahduttavat meitä vielä pitkään koronakriisin jälkeenkin.

Kuva: Jussi Hellsten

Lue koko artikkeli osoitteessa https://vapaavuori.net/2020/05/21/helsingin-kaupunkikesasta-2020-merkkipaalu-koronan-jalkeisen-kaupungin-rakentamiseen/

Artikkeli Helsingin kaupunkikesästä 2020 merkkipaalu koronan jälkeisen kaupungin rakentamiseen julkaistiin ensimmäisen kerran Jan Vapaavuori.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu