Koronakriisin hoito vaatii tasapainoista ymmärrystä

Koronakriisin hoito vaatii tasapainoista ymmärrystä

Koronakriisin hoito vaatii tasapainoista ymmärrystä terveydellisen, sosiaalisen ja taloudellisen kriisin kokonaisuudesta – ravintoloiden sulkeminen on vasta ensimmäinen koitos.

 

On selvää, että koronaepidemian leviämistä pitää pystyä hillitsemään ja ihmisten terveyttä suojelemaan. Sinne, missä tartuntaketjuja ja altistuksia todistettavasti esiintyy, on asetettava rajoituksia. Tätä pitää myös järkevästi kyetä ennakoimaan. Riskikäyttäytymistä pitää suitsia. Perustellut ja vaikuttavat toimet ovat välttämättömiä terveysturvallisuuden sekä sosiaalisen ja taloudellisen hyvinvoinnin varmistamisen näkökulmasta.

Ravintolat ovat viime päivinä olleet erityisen debatin kohteena. Rajoituksia ravintolatoimintaankin tarvitaan. Ihmisten oma käyttäytyminen ravintolassa on kuitenkin monta kertaa isompi riski kuin itse ravintolatila. Myöhäinen ilta, ryhmäytyminen ja alkoholi on yhdistelmä, joka aiheuttaa monenlaista riskikäyttäytymistä paikasta riippumatta.

STM:n aiempien linjausten mukaisesti toimenpiteiden ”on oltava ennakollisia ja ne on kohdistettava niiden epidemiologisten ja lääketieteellisen tarkoituksenmukaisuuden perusteella”. Edelleen STM:n mukaan suositus- ja rajoitustoimenpiteiden käyttö ”edellyttää kokonaisvaltaista arviota, jossa päätöksiä punnitaan epidemiologisten, sosiaalisten ja taloudellisten vaikutusten suhteen sekä suhteessa perusoikeuksiin”[1] Näistä linjauksista olisi hyvä pitää kiinni.

Pääkaupunkiseudun koronakoordinaatioryhmä julkaisi 6.10.2020 uuden alueellisen toimenpiteen, jossa yhdessä ESAVIn kanssa nimenomaan riskiksi tunnistettujen ravintoloiden toimintaan pyrittäisiin puuttumaan, ohjeiden noudattamatta jättämisen perusteella jopa määräajaksi sulkemaan. Tavoitteemme oli, että uusia kaikkien ravintoloiden toimintaan laajasti kohdentuvia rajoituksia ei tarvittaisi, jos toimintamalli osoittautuisi tehokkaaksi. Uskoimme myös, että toimintamallillamme olisi jo itsessään merkittävä ennaltaehkäisevä pelotevaikutus.

Yhteiskuntaa ei pidä laittaa kiinni ”varmuuden vuoksi”

Epidemian tehokas hillintä on parhaimmillaan ja tehokkaimmillaan ihmisten, kaupunkien, yritysten, asiantuntijoiden ja valtion yhteistyötä. Emme voi elää jatkuvassa epävarmuudessa.

Meidän on yhdessä kyettävä toimimaan tavalla, jossa perustellusti puututaan riskeihin ja uhkiin, mutta samalla vältetään rajoituksia, jotka ylimitoitettuina eivät ole välttämättömiä. Yhteiskuntaa ei pidä varmuuden vuoksi laittaa kiinni. Kokonaista elinkeinoa ei pidä kurittaa varmuuden vuoksi.

Suositus- ja rajoitustoimenpiteiden käytön tulee perustua kokonaisvaltaiseen arvioon, jossa ”päätöksiä punnitaan epidemiologisten, sosiaalisten ja taloudellisten vaikutusten suhteen sekä suhteessa perusoikeuksiin”.

Maan hallitus on linjannut uusista rajoituksista ravintoloiden aukiolo- ja anniskeluaikoihin. Kiihtymisvaiheessa olevilla alueilla ravintolat on suljettava viimeistään klo 23 ja anniskelu on lopetettava viimeistään klo 22. Samalla asiakaspaikkojen määrä rajoitetaan puoleen. Pääkaupunkiseutu on oman määritelmänsä mukaan ollut kiihtymisvaiheessa jo 24.9.2020 alkaen.

Pääkaupunkiseudulla nämä rajoitukset tulevat johtamaan satoihin tai tuhansiin lomautuksiin ja työttömyysjaksoihin sekä konkursseihin. Erityisen raskaasti tämä koskee pieniä ravintoloita ja niissä työskenteleviä nuoria.

Sekä Suomessa että maailmalla ravintolayrittäjät ovat osoittaneet mukautumiskykyä, aktiivisuutta ja vastuunkantokykyä. Monet ravintolayrittäjät ovat investoineet eri tavoin siihen, että ravintolakokemus on turvallinen, ja että heidän ravintoloissaan ei virus pääse leviämään. On huolehdittu turvaväleistä, asennettu pleksilaseja, varmistettu käsidesin saatavuus, parannettu ilmanvaihtokalustoa tai velvoitettu työntekijöitä käyttämään maskia.

Esimerkiksi ruokaravintoloissa aikaa vietetään omissa seurueissa. Tiedossa ei taidakaan olla yhtään ruokaravintolasta liikkeelle lähtenyttä tartuntaketjua. Rajoitus iskee kovaa kuitenkin myös niihin.

Nyt viimeistään olisi aika aloittaa suora ja aito vuoropuhelu ravintolayrittäjien, maan hallituksen ja kaupunkien välillä siitä, miten terveysturvallisuutta voidaan vaikuttavasti edistää. Kovin kategoriset linjaukset johtavat isoihin määriin sijaiskärsijöitä, ja isoon määrään sellaisia toimia, joilla ei ole todellista merkitystä epidemian leviäimisen hillinnässä, mutta joiden seurauksena monet ihmiset menettävät työpaikkansa.

Vastakkain eivät ole terveys ja talous vaan terveys ja terveys

Suosittu mantra on ollut, että terveys on taloutta tärkeämpää. Tämä on kovin yksioikoinen ja monin osin harhaanjohtava ajattelutapa. Vastakkain ei rajoituksia tehtäessä ole terveys ja talous, vaan terveys ja terveys. Työttömyys ja taloudellinen ahdinko ovat todistetusti kytköksissä moniin terveydellisiin ongelmiin. Lama 1990-luvulla opetti, että isot talousongelmat aiheuttavat isoja terveysongelmia – monin kohdin koronaa pahempia. Koronatartunnat eivät ole ainoa mittari, jolla tätä kriisiä pitää mitata.

Koronakriisin hoito on erittäin vaikeaa tasapainoilua eri intressien välillä. Silti tätä tasapainoa pitää kussakin tilanteessa uskaltaa hakea. Tilanteen muuttuessa toki oikea balanssin paikkakin vaihtelee. Ravintoloita koskeva kysymys ei ole ainoa, jossa kokonaisvaltaista näkemystä ja viileää harkintaa tarvitaan ja tullaan tarvitsemaan.

 

 

[1] Toimintasuunnitelma hybridistrategian mukaisten suositusten ja rajoitusten toteuttamiseen covid-19-epidemian ensimmäisen vaiheen jälkeen, Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2020:26

Lue koko artikkeli osoitteessa https://vapaavuori.net/2020/10/10/koronakriisin-hoito-vaatii-tasapainoista-ymmarrysta/

Artikkeli Koronakriisin hoito vaatii tasapainoista ymmärrystä julkaistiin ensimmäisen kerran Jan Vapaavuori.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu