Maailman toimivin kaupunki myös koronakriisin jälkeen

Maailman toimivin kaupunki myös koronakriisin jälkeen

Koronakriisi on massiivinen maailmanlaajuinen terveydellinen, sosiaalinen ja taloudellinen kriisi. Virus itsessään tuottaa terveyskriisin. Viruksen leviämistä rajoittavat toimenpiteet puolestaan tuottavat taloudellisen ja sosiaalisen kriisin. Näilläkin on kielteisiä terveysvaikutuksia.

Palautuminen kriisistä ei tapahdu nopeasti. On mahdollista, että täydellinen arkeen paluu tapahtuu vasta, kun virukseen on kehitetty rokote, jos silloinkaan. On siksi todennäköistä, että akuutin kriisin ja arkeen paluun välissä on useiden kuukausien – tai jopa vuosien – mittainen välitila: aika, jolloin yhteiskunta palaa säästöliekillä.

Palautuminen ei myöskään ole paluuta aikaan ennen kriisiä. Osa muutoksista on pysyviä. Korona jättää maailmaan ison jäljen, jonka tarkkaa muotoa emme tosin vielä tiedä.

Pitkittyvä kriisi haastaa monella tapaa koko järjestelmämme, niin elämänmuotomme kuin taloutemme. Yhteiskunta ei voikaan olla pysähtyneessä tilassa liian pitkään. Yhteiskuntamme peruspilarit vaativat tiettyä toimeliaisuuden tasoa toimiakseen. Nuoren ihmisen elämä ei odota. Sosiaaliset ongelmat kasautuvat. Monilta ikäihmisiltä loppuu aika kesken.

Kriisiaika sekään ei ole täysin pysähtynyttä aikaa. Kriisi vahvistaa yhteiskunnan hyviä ja huonoja puolia. Maailmanlaajuiset transformaatiot ilmastonmuutoksesta digitalisaatioon eivät nekään lakkaa olemasta.

Yhteiskuntamme johtajien tehtävä on nyt tunnistaa, miten voimme valmistautua asteittaiseen paluuseen uuteen normaaliin, mitä se sitten onkaan. Tämä vaatii ainakin seuraavaa:

  1. Kykyä analysoida globaalin kriisin pitkäkestoisia yhteiskunnallisia vaikutuksia.
  2. Kriisinaikaisten päätösten pysyvien vaikutusten ymmärrystä.
  3. Kriisinaikaisten muutosten luomien uhkien ja mahdollisuuksien hahmottamista.
  4. Maailmanlaajuisten transformaatioiden – kuten digitalisaatio ja ilmastonmuutos – hahmottamista osana arjen jälleenrakennusta.
  5. Pysyvien ja väliaikaisten vaikutusten erottamista toisistaan.

Kaupungit keskittyvät kriisin keskelläkin omaan rooliinsa – parhaan mahdollisen elämän mahdollistamiseen käytännössä -arjessa.

Helsingin ominaispiirteisiin kriisi vaikuttaa voimakkaasti. Elämyksiin, tapahtumiin, matkailuun ja luoviin aloihin kallellaan oleva elinkeinorakenne kärsii vakavasti. Paikalliseen tekemiseen ja asukaslähtöisiin aktiviteetteihin rakentuva vetovoima kokee kolauksen.

Helsinki aloitti oman palautumissuunnitelmansa valmistelun jo huhtikuun alussa. Vuoden alussa toimintansa aloittanut kaupungin uusi strategiaosasto toimii runkona kaupungin asiantuntijoista kootulle ryhmälle. Ulkopuolisia asiantuntijoita käytetään työssä laajasti.

Keskeistä on ratkoa samanaikaisesti terveydellistä, sosiaalista ja taloudellista kriisiä. Tavoitteena on huolehtia ihmisten hyvinvoinnista, kaupungin toimivuudesta ja Helsingin ominaispiirteiden elinvoimaisuudesta rinnakkain. Tärkeänä pohjana kaikelle on paras mahdollinen eri lähteistä kerättävä käytettävissä oleva tilannekuva.

Palautumissuunnitelman pohjana toimii kaupungin strategia. Olemme vakuuttuneita siitä, että strategiamme itsessään on pandemiaa vahvempi, eikä edes tässä tilanteessa kaipaa olennaisia muutoksia. Se mitä olemme ajatuksellamme maailman toimivimmasta kaupungista hakeneet, saattaa itse asiassa vain korostua niin kriisin aikana, kun sen jälkeenkin. Esimerkiksi turvallinen, toimiva ja kestävä Helsinki voi maailmanlaajuisesti olla jatkossa vahvemmassakin asemassa esimerkiksi suurtapahtumien tai kongressien pitopaikkana. Vahvuuksiamme saatetaan tämän kriisin jälkeen arvostaa entistäkin laajemmin.

Suunnitelman toimeenpano tapahtuu pääosin osana kaupungin normaalia toimintaa, vaikka sekä sisäistä ja ulkoista yhteistyötä tarvitaan enemmän kuin koskaan. Osa keskeisimmistä hankkeista on tarkoitus toteuttaa kaupunkiyhteisinä, uuden strategiaosaston vetäminä kokonaisuuksina.

Palautumissuunnitelmamme keskittyy kolmeen keskeiseen alueeseen:

  1. Välittävä Helsinki. Sosiaalisen ja terveydellisen kriisin ja sen seurausten paras mahdollinen hoito ja resilienssin kasvattaminen.
  2. Maailman toimivin kaupunki. Helsingin ominaispiirteiden ja sitä ylläpitävän ekosysteemin vaaliminen, palveluiden kehittäminen ja digitalisaatio-ohjelman edistäminen.
  3. Vastuullinen kasvu. Kaupungin ja sen toimijoiden talouden ja toimivuuden paras mahdollinen ylläpito ja kehittäminen vastuullisesti.

Palautumissuunnitelmassa pyritään ratkomaan mm. pienten yritysten, ravintoloiden, luovien alojen ja elämyspalveluiden jälleenrakennusta, kaupungin kestävän kasvun turvaamista, ilmastotavoitteiden entistä päättäväisempää kytkemistä kaikkeen kaupungin tekemiseen, sosiaalisten ongelmien purkua olemassa olevien rakenteiden ja palveluiden vahvistamisella ja uusilla toimilla, sekä kansainvälisten osaajien houkuttelua kaupunkiin entistä aktiivisemmin.

Vaikka palautumissuunnitelma kattaa laajan osan kaupungin toimintoja, on oleellista, että ohjelmassa osataan priorisoida ja keskitytään siihen, minkä vaikutus on mahdollisimman suuri. Resursseja tai rahaa ei ole tuhlattavaksi nytkään. Ja jatkossa vielä vähemmän.

Palautumisessa on tärkeää kiinnittää huomiota sekä lyhyen että pitkän tähtäimen vaikuttavuuteen. Kaupungin kannattaa panostaa siihen, missä sillä on merkittävä mahdollisuus vaikuttaa.

Maailmanhistorian suuret pandemiat kuten Musta Surma, koleraepidemia tai Espanjantauti eivät vaikuttaneet kaupungistumiskehityksen isoon kuvaan. On hyvin todennäköistä, että tulevaisuudessakin kaupungit tulevat olemaan keskeisiä hyvinvoinnin, innovaatioiden, taloudellisen toimeliaisuuden ja luovuuden lähteitä, paikkoja, missä ihmiset haluavat asua ja viettää hyvää elämää. Helsingin perustavoite edistyksellisen urbaanin arjen mahdollistamisesta ei kriisin myötä muutu miksikään.

Suomalainen yhteiskuntajärjestys on osoittautunut kriisin aikana toimivaksi. Kuten normaaliaikanakin hallitus säätää lakeja, kaupungit ja kunnat laittavat niitä toimeen. Yhteistyö ei ole toiminut parhaalla mahdollisella tavalla, mutta tästä ei pidä tehdä vääriä johtopäätöksiä. Ennennäkemättömän kriisin hallinta opettaa meille varautumisen ja ennakoinnin tärkeyden, mutta muuten tarvetta perustavaa laatua olevalle muutokselle ei ole nähtävissä. Monessa käytännön asiassa on kehittämisen tarvetta, mutta se ei tarkoita, että perusrakenteita tarvitsisi muuttaa.

Helsingin merkitys koko Suomelle oli monella mittarilla hyvin suuri jo ennen kriisiä. Helsinki haluaa maan pääkaupunkina kantaa vastuunsa koko maan toipumisesta kriisistä ja menestyksestä tulevaisuudessa. Hoidamme kyllä oman osuutemme. Mitä jatkossa toivomme, on enemmän yhteistyötä ja vähemmän vastakkainasettelua. Tällä tavoin lopputulos on kaikkien kannalta parempi myös pitkällä tähtäimellä.

 

Kuva: Lauri Rotko/Helsinki Marketing

 

Lue koko artikkeli osoitteessa https://vapaavuori.net/2020/05/03/maailman-toimivin-kaupunki-myos-koronakriisin-jalkeen/

Artikkeli Maailman toimivin kaupunki myös koronakriisin jälkeen julkaistiin ensimmäisen kerran Jan Vapaavuori.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu