Mihin Jehovan todistajien seurakuntien johtomiehet tarvitsevat salaisia kirjoja?

Jehovan todistajien johtajien tapa salata osa tiedoista liittyy vallankäyttöön. ”Tieto on valtaa”, sanoi enlantilainen filosofi ja lordikansleri Sir Francis Bacon (1561-1626). Tästä seuraa myös se, että esim. seurakunnan vanhimmat voivat tehostaa vallankäyttöään tietämättömiin alamaisiinsa. Tietämättömiä alamaisia on paljon helpompi hallita kuin sellaisia, jotka tietävät asioista jotain.

Vanhinten salaista ohjekirjaa tavallinen JT-seurakunnan jäsen ei saa edes nähdä. Kuitenkin tuo ohjekirja on mm. oikeuskomiteoiden käytäntöjen ja tuomioiden pohjana. Tilanne vastaa sitä, että Suomen laki -kirjat olisivat vain tuomareiden, syyttäjien ja asianajajien käytössä. Kukaan tavallinen suomalainen ei saisi lakikirjoja lukea. Tuskin kukaan järkevä ihminen hyväksyisi tuollaista käytäntöä.

Jehovan todistajien järjestö on uudistanut vanhinten salaisen ohjekirjan, jonka nimi on ”Paimentakaa Jumalan laumaa”. Suomeksi uusi versio on julkaistu vuoden 2019 helmikuussa.

Mitä asioita salaisessa kirjassa käsitellään? Tässä jutussa kerrotaan neljästä aihealueesta.

* * *

1) Verensiirtokiellon valvonta

Vanhimmat valvovat, ettei kukaan seurakunnan jäsen ota verensiirtoa.

Jehovan todistajien järjestö vaatii jokaista Jehovan todistajaa kieltäytymään verensiirroista jopa kuoleman uhatessa. Se on sääntö, jota valvotaan seurakunnissa. Jokaiselle Jehovan todistajalle annetaan ns. ”hoitotahtokortti”, joka pitää allekirjoittaa ja siitä otetaan kopioita, joista yksi annetaan seurakunnan sihteerille. Näin seurakunta voi valvoa verensiirtokieltoa, vaikka Jehovan todistaja olisi tajuton.

Seurakunnissa kiinnitetään erityistä huomiota muutamiin erityisryhmiin verikysymyksessä. Heitä ovat mm.:

• Lasten vanhemmat
• Raskaana olevat naiset
• Iäkkäät

Jos käy niin, että Jehovan todistaja -sisar tulee raskaaksi, vanhinten tulee ”Lauma” -kirjan mukaan ryhtyä toimenpiteisiin. Minkälaisiin? Suora lainaus kirjasta:

”Kun vanhimmat saavat tietää, että joku seurakuntaan kuuluva sisar on raskaana, heidän tulee selvittää, onko sisar jo löytänyt yhteistoiminnallisen lääkärin ja sairaalan, joilla on kokemusta verettömästä hoidosta. Vanhinten tulee varmistaa, että odottavat äidit ja pienten lasten vanhemmat ovat tietoisia ohjeista, joita esitetään kirjoituksessa ”Terveitä äitejä, terveitä lapsia” (Herätkää! 11/2009 s. 26–29) ja dokumentissa ”Miten vanhemmat voivat suojella lapsiaan veren väärinkäytöltä” (S-55).”

Iäkkäitä valvotaan ”Lauma” -kirjan mukaan mm. näin:

”Erityisesti iäkkäitä veljiä ja sisaria, joilla ei ole sairaalassa tukenaan seurakuntaan kuuluvia perheenjäseniä, saatetaan painostaa hyväksymään veren käyttö. Vanhinten on hyvä muistuttaa iäkkäitä siitä, että heidän tulisi täyttää hoitotahto huolellisesti ja varmistaa aika ajoin, että heidän edustajansa ymmärtävät heidän ratkaisunsa ja kunnioittavat niitä.”

Kuten em. lainauksista voi todeta, kieltäytyminen verensiirrosta ei välttämättä ole Jehovan todistaja -yksilön oma tahto vaan järjestön ehdoton vaatimus. Jos joku ottaa verensiirron, eikä kadu sitä, hänen katsotaan itse eronneen seurakunnasta. Siitä seuraa mm. karttaminen; kaikki JT-ihmissuhteet leikataan poikki, myös sukulaisiin.

Lue lisää täältä:

https://johanneksenpoika.fi/uutiset/juttu_s1124.html

* * *

2) Entisten jäsenten tietojen kerääminen ja säilyttäminen

Seurakunnan vanhimmat keräävät runsaasti tietoja niistä, jotka joutuvat ns. ”oikeuskomiteaan” kuulusteltavaksi, jos heidän epäillään syyllistyneen sellaiseen rikkeeseen, josta voitaisiin erottaa seurakunnasta.

Jos henkilö erotetaan seurakunnasta tai hän itse eroaa, hänestä laaditaan dokumentteja, joita säilytetään seurakunnan salaisissa arkistoissa, mutta joita ei näytetä asianomaisille, vaikka tietosuojalaki määrää antamaan kopiot omista tiedoista.

Suomen haaratoimisto ei ole toistaiseksi suostunut kenellekään antamaan kaikkia tietoja, esimerkiksi sellaisia salaisiin kirjekuoriin suljettuja tietoja, joita säilytetään seurakunnan ”luottamuksellisessa” ts. salaisessa arkistossa. Haaratoimisto ja seurakunnat ovat antaneet omien tietojen kysyjille monenlaisia harhauttavia tietoja. Kysyjille on joskus kerrottu, että tiedot on tuhottu. Heille on yritetty vakuuttaa, että oikeuskomitean pöytäkirjat ja muistiinpanot eivät kuuluisi tarkastusoikeuden piiriin, vaikka tietosuojavaltuutetun mukaan ne kuuluvat. Joillekin kysyjille on kerrottu, että ohjeet olisivat muuttuneet ja tietoja ei enää kerättäisi. Vain muutama kuukausi sitten eräs Jehovan todistajien seurakunnasta erotettu henkilö pyysi entisestä seurakunnastaan omia tietojaan. Seurakunnan vanhin sanoi, että tiedot on hävitetty eikä uusien ohjeiden mukaan enää mitään tietoja kerätä. Onko tuo totta? Hävitetäänkö seurakunnan ”luottamuksellisesta” arkistosta erotettujen ja eronneiden tiedot? Se selviää, kun lukee uutta vanhinten salaista kirjaa.

Jehovan todistajien järjestö rikkoo henkilötietolakia, koska se kerää tietoja entisistä jäsenistä ja säilyttää niitä vuosikaudet, mutta ei anna niitä tietoja henkilöille, joiden kuuluisi ne saada. Suorat lainaukset ”Lauma”-kirjasta:

”Luottamuksellinen arkisto. Kun vanhimmat (oikeuskomitea, valituskomitea, eroamista käsittelevä komitea, takaisinottokomitea tai yksi tai kaksi vanhinta, jotka tutkivat tai käsittelevät väärintekoa) ovat käsitelleet jotakin väärintekoa ja tavanneet kyseisen henkilön, heidän tulee laatia tapauksesta lyhyt selostus ja allekirjoittaa se. Selostus tulee laatia riippumatta siitä, millainen ratkaisu asiassa tehdään – myös silloin kun asia raukeaa todisteiden puuttuessa (ks. 12:41–42). Selostukseen tulee sisällyttää ainoastaan tapausta koskevia oleellisia tietoja sekä asiassa tehty ratkaisu, ei kenenkään henkilökohtaisia mielipiteitä. Asiaa käsitelleiden vanhinten henkilökohtaiset muistiinpanot tulee hävittää. Julistajakortteihin (S-21) ei tule tehdä mitään väärintekojen käsittelyyn liittyviä merkintöjä.”

”Jos päätöksenä on erottaminen, eroaminen tai takaisin ottaminen, asiaa käsitelleiden vanhinten tulee varmistaa, ettei suljettuun kirjekuoreen panna muuta kuin seuraavat dokumentit:

• Lyhyt selostus tapauksesta
• Ilmoitus erottamisesta tai eroamisesta (S-77)
• Julistajakortit (jos erotettu tai eronnut)
• Haaratoimiston kanssa käyty tapausta koskeva kirjeenvaihto (jos soveltuu)
• Takaisinottoanomukset (jos soveltuu)
• Kirjallinen eroilmoitus (jos soveltuu)”

”Suljetun kirjekuoren päälle tulee merkitä seuraavat tiedot:

• Henkilön nimi
• Asiassa tehty ratkaisu ja sen päiväys (jos soveltuu)
• Rajoitukset ja niiden poistamisen ajankohta (jos soveltuu)
• Asiaa käsitelleiden vanhinten nimet
• Teksti ”Älä hävitä”, jos tapaukseen liittyy lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä koskeva syytös, olipa syytös näytetty toteen tai ei”

”Sihteerin tulee laittaa suljettu kirjekuori seurakunnan luottamukselliseen arkistoon. Jos suljettuja kirjekuoria on myöhemmin tarpeen avata, esimerkiksi jos joku anoo takaisin seurakuntaan, sen saavat tehdä vain ne vanhimmat, jotka vanhimmisto on valinnut käsittelemään asiaa.”

Lue lisää täältä:

https://johanneksenpoika.fi/uutiset/juttu_s1126.html

* * *

3) Lasten kaltoinkohtelu

Jehovan todistajien järjestö ei ilmoita pedofiiliepäilyistä viranomaisille eikä lastensuojeluun. Vanhinten ohjekirja käskee soittamaan Jehovan todistajien haaratoimiston lakiosastolle, jos seurakunnassa tulee tietoon pedofiiliepäily. Jos tapaukselle ei löydy vähintään kahta todistajaa, juttua ei tutkita eikä ilmoiteta mihinkään. Näin rikoksesta epäilty jää ilman rangaistusta ja rikoksen uhri jätetään heitteille. Esimerkiksi Australiassa tuli muutama vuosi sitten ilmi yli 1000 pedofiilitapausta Jehovan todistajien keskuudessa, eikä yhtäkään niistä ollut ilmoitettu viranomaisille.

Jehovan todistajien järjestö ei halua ilmoittaa rikosepäilyistä viranomaisille, ettei Jehovan järjestölle aiheudu häpeää. Valitettavasti uhri ei saa tarvitsemaansa hoitoa eikä apua tästä syystä.

Suoria lainauksia ”Lauma”-kirjasta:

”Jos vanhimmat saavat tietää tapauksesta, johon liittyy lapsen kaltoinkohtelua, heidän tulee toimia tarkoin tässä luvussa annettujen ohjeiden mukaisesti. Ohjeiden noudattaminen auttaa suojelemaan alaikäisiä ja estämään sen, ettei Jehovan nimelle aiheudu häpeää. (Jes. 32:1, 2; 1. Piet. 2:12.)”

”Aina kun vanhinten tietoon tulee lapsen kaltoinkohtelua koskeva epäilys, kahden vanhimman tulee soittaa välittömästi haaratoimiston lakiosastolle voidakseen varmistaa, että lapsen kaltoinkohtelun ilmoitusvelvollisuutta koskevaa lainsäädäntöä noudatetaan.”

”Vanhimmat saattavat kuulla lapsen seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvästä syytöksestä suoraan uhrilta, uhrin vanhemmilta tai joltakulta uhrin luottohenkilöltä. Sen jälkeen kun vanhimmat ovat pyytäneet ohjeita haaratoimistosta, vanhimmiston tulee valita kaksi vanhinta tutkimaan asiaa, jos syytetty on seurakunnan jäsen.”

Jehovan todistajien ohjeet unohtavat sen, että seurakunnan vanhimmilla on ilmoitusvelvollisuus viranomaisille. Ja toiseksi, rikosasioiden tutkiminen kuuluu poliisille, ei millekään seurakunnan komitealle.

Valitettavaa on lisäksi se, että muita ihmisiä seurakunnassa ei varoiteta välttämättä lainkaan, jos vanhimmat saavat tietää pedofiiliepäilystä. Ohje on näin ”löperö”:

”Vanhinten tulee varoittaa perheenpäitä vain jos palvelusosasto pyytää toimimaan niin.”

Lue lisää täältä:

https://johanneksenpoika.fi/uutiset/juttu_s1128.html

* * *

4) Naisen asema järjestössä

Jehovan todistajien seurakunnat ovat täydellisesti miesten valvonnassa. Naisia ei kelpuuteta juuri mihinkään seurakuntien virallisiin tehtäviin. Ovelta ovelle saarnaamaan naiset kelpaavat, samoin todistuskärryjen luona seisomiseen, mutta eivät juuri muuhun. Jopa oikeudellisissa asioissa nainen on surkeassa asemassa. Otetaan yksi esimerkki ”Lauma”-kirjan ohjesta:

”Luku 15, pykälät 12-13 (syytetyn kutsuminen oikeuskomitean kuultavaksi):

”Jos syytetty on naimisissa oleva sisar ja hänen miehensä on uskova, miehen on hyvä olla mukana kuulemisessa. Mies on perheen pää, ja hänestä voi olla paljon apua, kun vaimoa autetaan elpymään hengellisesti (1. Kor. 11:3).”

”Jos syytetty on naimisissa oleva veli ja hänen vaimonsa on uskova, vaimo voi olla mukana kuulemisessa, jos veli niin haluaa.”

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jos vaimo on tehnyt aviorikoksen, mies on paikalla oikeuskomitean istunnossa grillaamassa kavereidensa kanssa vaimoa ja kyselemässä yksityiskohtia harrastetusta seksistä. Miehen puolestaan ei tarvitse ottaa mukaan vaimoaan kuulemaan seikkailuistaan.”

Lue lisää täältä:

https://johanneksenpoika.fi/uutiset/juttu_s1129.html