Ajan hengessä sinisin ajatuksin

Koronan kurittama kansa on menossa kuntavaaleihin huhtikuussa eduskuntapuolueiden siunauksella. Puolueiden mandaateilla toimivilla puoluesihteereillä on ilmeisesti terveydenhuollon asiantuntijaosaaminen erityisen korkealla tasolla, sillä vaalien ajankohdasta tautirajoitteisessa yhteiskunnassamme pidetään kiinni kynsin hampain. Keinot turvalliseen vaalien toteutukseen tuntuvat olevan siten hyvin hallussa. Onko sitten vastuunkantokyky samaa luokkaa, jos tautilevinneisyys ja poliittisten sankarivainajien määrä kasvaa vaalien seurauksena, vai vieritetäänkö syy viranomaistahoille, siitäkin puoluesihteerit lienevät keskenään sopineet. Me siniset asetamme kuitenkin kansalaisten terveyden poliittisen edun edelle ja olemme siksi esittäneet vaalien siirtoa taudin selättämisen jälkeiseen aikaan. Emme siis  tavoittele suurimman kuntavaalipuolueen emmekä edes pienenkään vaalivoiton toivossa vaalien siirtoa, vaan puolueemme arvojen mukaista arjen turvallisuuden toteutumista.

Valtiomme ja siitä johtuen myös kuntiemme taloudet ovat velkavetoisia pitkälle tulevaisuuteen. Tähänkin kulkutaudilla on oma osansa, mutta kaikki kurimus ei  selity koronallakaan. Vaalikausittain rahojen siirtely taskusta toiseen hallituspuolueiden vaihtuessa ei kohenna juurikaan kansantalouttamme, vaan ohjaa verokertymää lähinnä puolueideologiaan perustuen kulloinkin valtaa käyttävien omien intressipiirien tarkoituksiin ja siten vallassa pysymisen pönkittämiseen.

Maailma kärsii ylikansoittumisesta, mutta me suomalaiset olemme alikansoitettu nykyiseen elintasoomme nähden. Elämme velaksi hyvinvointiyhteiskunnan statuksella ja samalla tuhoksi tuleville sukupolville, mikäli niitä vielä syntyy, joten jotakin oppia on EU:sta taloutemme pitoon saatu toisten iloksi ja toisten suruksi. Jotta säilyisimme omana kansakuntana ja hyvinvointiyhteiskuntana, kantasuomalaisten  määrä tulisi olla kahdeksan miljoonaa vuonna 2050. Tämä ei sulje pois lisänä kansantalouttamme pönkittävää vierastyövoimaa, jonka suhde kantaväestöön tulisi olla kuitenkin marginaalinen. Väestömme selkeä kasvu lisää työtä ja toimeliaisuutta kaikissa ikä-ja yhteiskuntaluokissa, kasvattaa sisämarkkinoita, luo palveluntarvetta ja -tuotettavuutta, edistää teollisuutta ja uusien vientituotteiden kehittämistä ja lisää sekä sisäistä, että ulkoista turvallisuuttamme.

Syntyvyyden kasvuun saattaminen vaatii suurimman kansallisen investoinnin perhepolitiikkaan. Pelkät paremmat hetekat eivät siihen riitä, vaan olisi uskallettava tehdä rohkea veto vallitsevaan tasa-arvoajatteluun. Sinisenä ajatuksena nostan jälleen esille kotiäidin eläkettä kartuttavan palkan niille äideille, jotka haluavat hoitaa alle kouluikäiset lapset kotona siirtäen ryhtymistään muuhun ansiotyöhön siihen saakka, kunnes lapsista nuorimmainenkin saavuttaa omatoimisuuden iän. Naisten oikeuksiin kuuluu saada olla myös kotiäiti aivan samoin kuin olla liituraitajohtajatarkin tai jotakin siltä väliltä. Yksikään eduskuntapuolue ei nosta tätä asiaa keskusteluun.

Maaseudun uudelleen asuttaminen ja syntyvyyden kasvu kulkevat käsikädessä. Virikkeellinen ja monien mahdollisuuksien luonnollinen asuinympäristö mahdollistaa edullisen asumisen ja luo pohjan terveelliselle ja turvalliselle yhteisötoiminnalle, jossa elintilaa riittää harrastuksiin sekä etätyöhön ja uusiin elinkeinoihin. Samalla väljä asuminen tarjoaa mielenrauhaa ahdistuksesta kärsiville. Omavaraistalous on myös huoltovarmuustekijä, joten askel taakse kohti pientiloja on myös askel tulevaisuuteen. Nykyisen väestömäärämme keskitetylle siirtelylle tulisi laittaa piste ja suunnata voimavarat kansantaloutemme vaurastuttamiseen uusilla asutustilallisilla ja lapsimyönteisellä  perhepolitiikalla eli voimavarat elinvoimamme ylläpitoon ja kasvuun olisi suunnattava tulevaisuuspainotteisesti.

 

Jari Pirinen

Ehdolla kuntavaaleissa

Yrittäjä Oulun Siniset ry:n puheenjohtaja 2018- Pohjois-Pohjanmaan Siniset ry:n puheenjohtaja 2020-

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu