Asiantuntijoiden merkityksestä yhteiskunnassamme

Yhteiskuntamme päättäjien apuna ja neuvonantajina  toimivat eri alojen kouluttautuneet asiantuntijat tai sellaisina itseään pitävät.  Meillä on siis käytännössä asiantuntijoita sekä asian tuntijoita. Edelliset neuvovat ja jälkimäiset tuntevat neuvot nahoissaan. Yleistä mielipidettä ohjataan aina siihen suuntaan, minkä tahon etuja asiantuntijat edustavat. Kuntavaalien siirrossa asiantuntijoiksi heittäytyivät eduskuntapuolueiden puoluesihteerit.  Puoluetausta ei kuitenkaan anna immuniteettia vakaville kulkutaudeille, joten järki voitti ja vaalit siirrettiin kesäkuulle, hyvä niin.  Aina asiantuntijalausunnot eivät palvele kuitenkaan yleistä etua. Valtiovalta, työmarkkinajärjestöt ja kotimaiset investoijat vannovat työperäisen maahanmuuton ratkaisevan kansantaloutemme ongelmat. Mitkä työtehtävät ovat sellaisia, ettei niitä kyetä kotimaisin voimin suorittamaan? Onko ongelmana kenties jo työttömänä olevien ylikoulutus esimerkiksi rakennusalalle, kausitöihin, siivous-ja kaupanalan töihin, lehtien jakeluun ja niin edelleen, koska näkyvimmin ulkomaalaistaustaiset työntekijät toimivat kuitenkin näillä matalapalkka-aloilla?

Miksi osa työkykyisistä ja työikäisistä kansalaisista pidetään työlainsäädännöllä mieluimmin toimettomana, kuin heille sallittaisiin työnteko vähemmillä pätevyysvaatimuksilla siihen saakka, kunnes työn ohessa oppiminen vastaa samaa alan vaatimus- ja osaamistasoa, kuin nyt ulkomailta houkuteltavilla työntekijöillä on. Missä vaiheessa asiantuntijoiden mielestä pitäisi valtion ja kuntien hallinnoissa virka-ja toimihenkilöt ulkomaalaistaa, jotta osaamista tulisi myös sille sektorille?

Kaikkein oleellisin ja yhteiskuntamme sekä kansantaloutemme kannalta merkittävin kasvuelementti jätetään asiantuntijoidenkin taholta aivan liian vähälle huomiolle ilmeisesti tarkoitushakuisesti, jotta yhteiskuntamme monikansallistuisi kuten monet verokkimaat, joissa vierasperäinen työvoima pitää yhteiskuntaa voimissaan. Meillä on jotakin pahasti pielessä, jos ei uskota omasta kansasta nousevan lähitulevaisuudessa lapsimyönteisellä perhepolitiikalla  alalle kuin alalle työteliäitä ja ammattitaitoisia osaajia. Me emme juurikaan tarvitse työperäistä maahanmuuttoa siinä määrin kuin sen puolesta nyt puhutaan ja puuhataan. Tarvitsemme uusia suomalaisia sukupolvia väestöpohjamme vahvistamiseksi.

On uskallettava luottaa uusien sukupolvien tulevan olemaan edistyksellisiä kotiinpäin vetäjiä kansalliselta katsannoltaan. Heidät on koulutettava siihen. Heidän tehtävänä tulee olla kansantaloutemme elpymiseen ja voimistumiseen liittyvät ratkaisut ja uskallus ottaa vastuu kansakuntamme säilymisestä sellaisena itsemääräämisoikeuksistaan kiinni pitävänä valtiona, kuin olemme sen oppineet mieltämään. On meidän ja nyt kasvuiässä olevien sekä uusien sukupolvien omissa käsissämme Suomi ja suomalaisuus, maaseudun uudelleen asuttaminen, sisämarkkinoiden ja viennin kasvu, sataprosenttinen huoltovarmuus ja omavaraisuus kaikilla elintärkeillä sektoreilla ja ennen kaikkea kansamme tervehdyttäminen niin fyysistä kuin psyykkisistäkin sairauksista. Missä vaiheessa asiantuntijat keskittyvät neuvomaan päättäjiä syntyvyyden kasvuun tähtäävissä asioissa?

0
Jari Pirinen

Ehdolla kuntavaaleissa

Yrittäjä
Oulun Siniset ry:n puheenjohtaja 2018-
Pohjois-Pohjanmaan Siniset ry:n puheenjohtaja 2020-

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu